- Riippuu paljon siitä, mikä on vahvistimen hyötysuhde ja millaista musiikkia sillä soitat. Testaamatta on vaikea sanoa. Lisäongelmana se, että vahvistin voi käynnistyessään tempaista virtapiikin eli hakkurin pitää saada se päälle ilman että suojaukset kytkevät siitä virrat pois.
Mikä vahvistimen ottoteholle on annettu arvoksi? Kun tulee 150 W ulos niin arvatenkin ainakin 300 W se silloin syö huipuissa ja hakkurin pitää pystyä antamaan enemmän ulos.
Onko laite tämä:
https://static1.squarespace.com/static/52d881e0e4b093afad1a2ae2/t/54a313cce4b040ef97cdc499/1419973580300/Micro-Bass.pdf - Lopputulos on eri, kuten tuossa yllä annetussa Glamoxin linkissä ilmenee. Jos hakkuri vikaantuu niin lamppu pimenee naps tai alkaa välkkymään eli käytännössä muuttuu kerrasta kelvottomaksi. Kun lampun LED käyttöikänsä kuluessa hiljakseen vaurioituu niin valontuotto vähenee eli lamppu himmenee mutta ei sammu.
- Tuossa ei ole kyse ledin eliniästä vaan ledille virtaa antavan hakkuritehonlähteen eli liitäntälaitteen hajoamisesta. Ahtaassa kotelossaan se joutuu varsin koville.
http://glamox.com/fi/ledien-elinik1
Samasta sarjasta poksahti varsin lyhyen ajan kuluessa kolme E14 - kantaista 4 W lamppua. Ledit kaikissa ehjiä kun niitä testaa irrallaan ja kuoret avattuna virtalähde näyttää kärsineeltä.
Suosittelen minäkin tuota käyttöönottoajan merkitsemistä lampun kantaan. - Osta tilalle uusi laite joka ei ole lukittu Japanin karttoihin. Tuosta et saa äärellisellä työmäärällä aikaan mitään muuta kuin päänsärkyä.
- Mikä onkaan vuoden keskilämpötilan tilastollinen vaihtelu eli keskihajonta? Kun yksittäisen vuoden poikkeuksellisuutta haluaa arvioida niin keskiarvojen lisäksi pitää tietenkin ottaa tuo hajonta huomioon.
- Karkea yksinkertaistus:
Rauta tarttuu sähkömagneettiin siksi, että rauta magnetoituu virran ollessa päällä sen suuntaisesti että vastakkaiset magneettinavat ovat kosketuskohdissa kohdakkain. Kun käännät virran toisin päin niin rauta magnetoituu toiseen suuntaan. Hetken ajan virran käännön jälkeen se kokee hylkivää voimaa kun kenttien samanmerkkiset navat ovat vastakkain. Pian rauta suurimmaksi osaksi unohtaa vanhan kentän suunnan ja magnetoituu uudelleen tarttuen sähkömagneettiin. Vähän muistia sillä on, mitä kutsutaan nimellä hystereesis.
Jos laitat sähkömagneetin lähelle vahvan kestomagneetin niin silloin virran suunnan vaihtaminen saattaa heittää sen kauemmas. Jos taas on niin vahva kestomagneetti että se magnetoi sähkömagneettisi raudan siihen itse tarttuen niin sitten tilanne on toinen. Silloin sähkövirran suunta vaikuttaa vain siihen, kuinka suuri voima tarvitaan kestomagneetin repimiseen sähkömagneetista irti.
Rauta on magneettisesti pehmeää ja muuttaa mieltään sitä mukaa kun ympäristöstä tulee paineita. Kestomagneetin materiaali on magneettisesti kovaa eikä muuta mieltään ellei lämpötila nouse Curie - pisteeseen tai ulkopuolelta tule useiden teslojen suuruusluokkaa oleva magnetointipulssi.
http://users.jyu.fi/~hejajama/opetus/lukio/aine_magneettikentassa.pdf
Jos laittaisit magneettisi eteen vismuttia niin vismuttimöykky diamagneettisena pyrkii aina poispäin magneetistasi virran suunnasta riippumatta. Sama koskee pyrolyyttistä grafiittia (ei siis tavallista grafiittia), jona voi saada kellumaan magneetin päällä ilmassa. Vismutissa ilmiö on aika pieni ja näkyy helpoiten laittamalla aine roikkumaan pitkästä langasta magneetin viereen. Vismuttia käytetään hauleissa. - Aika vaikea sitä on laskea. Valaisin pitää suunnitella siten, että LEDillä on riittävä jäähdytys. Jos tehoa kuluu wattikaupalla niin johonkin sen pitää päästä pois. LEDin jäähdytyslevyn lämpötilan voi tietenkin mitata ja valmistajan antamien tietojen perusteella katsoa siitä, onko jäähdytys riittävä vai käykö komponentti liian kuumana. Paras on noudattaa valmistajan antamia ohjeita jäähdytyksen mitoituksesta.
Mikäli on runsaasti harrastuneisuutta niin sitten voi yrittää tarkempaa lämpötilan määrittämistä. Kun ledin läpi kulkeva virta tunnetaan niin ledin yli olevaa jännitettä mittaamalla on mahdollista määrittää ledin puolijohteen lämpötila.
http://www.m4ssl.npl.co.uk/wp-content/uploads/2013/01/Petri-Kaha-RELATIONSHIPS-BETWEEN-JUNCTION-TEMPERATURE.pdf
Puolijohteen lämpökäyttäytymisen voi aika tarkasti todeta mittaamalla sen yli oleva jännite välittömästi virran kytkemisen jälkeen kahdessa eri alkulämpötilassa. Mittausvirta tietenkin alkaa heti lämmittää komponenttia eli aikavakiota joutuu miettimään mittauksessa. - Oikeasti laadukas mutta ei sikahintainen on ongelma. Laadusta kun ei etukäteen tiedä.
Uusista tuotteista tiedät niiden laadukkuuden vasta siinä vaiheessa, kun ne joko kestävät luvatun ajan tai hajoavat paljon aiemmin. Kokemusta on E14 kantaisten ledilamppujen osalta molemmista nimenomaan virtalähdeosan hajoamisten kautta eli ledin kestäisivät mutta kuumuus tappoi hakkurin.
Lähi-tokmannin hyllyssä näyttää olevan 15-17 W ja 1800 lumenin E27 kantaisia Airamin lamppuja hintaan jotakin 15 - 16 euroa. Siitä voisi ottaa osviittaa 30 W tehoisen lampun hinnalle.
Netistä kasottuna 30 W teholampulle speksit noin 3300 lumenia, 50000 h käyttöikää, sisäänrakennettu tuuletin jäähdytystä varten ja hinnat luokkaa 40 euroa. Pituutta tällä jöötillä on lampun kannasta mitattuna 215 mm. - Valkean LEDin kuluttaa loppuun sen sisällä olevan sinistä valoa valoa tuottavan puolijohdeliitoksen lämpötila. Mitä suurempi lämpötila sitä nopeammin puolijohteeseen muodostuu pieniä kiderakenteen virheitä, jotka estävät sinistä valoa syntymästä. Tuo sininen valo saa puolijohteen päälle kerrostetun fosforoivan aineen tuottamaan muut suunnilleen valkoiseen valoon tarvittavat aallonpituudet. Korkea lämpötila vaurioittaa myös tuota fosforoivaa ainetta. Valotehon putoaminen ja valon värin muuttuminen ajan myötä tulee näistä kahdesta tekijästä.
Kun lampun sisällä olevan puolijohteen lämpötila putoaa 10 astetta (esimerkiksi 125 asteesta 115 asteeseen) niin komponentin elinikä kasvaa hyvin karkeasti arvioiden noin kaksinkertaiseksi. Pudota puolijohteen lämpötilaa toiset 10 astetta niin kestoikä kasvaa nelinkertaiseksi alkuperäiseen verrattuna. Tuo lämpötilan pudotus tapahtuu joko jäähdytystä parantamalla tai komponentin läpi kulkevaa virtaa ja samalla sen lähettämää valotehoa pudottamalla. Tehokkaat ledilamput eivät kestä ahtaissa valaisimissa, joissa jäähdytystä on huonosti tarjolla eivätkä saunassa ollenkaan.
Puolijohteen lämpötila on yleensä paljon korkeampi kuin ledilampun ulkokuoren tai ledin jäähdytyslevyn lämpötila. LED lämpenee siinä itsessään tapahtuvan tehohäviön vuoksi kun suurin osa sähkötehosta ei muutu valoksi vaan lämmöksi. Mitä suurempi virta sen läpi kulkee sitä suurempi tehonhäviö siinä tapahtuu ja sitä suurempi on ledin lämpötila sen ympäristön lämpötilaan verrattuna.
Jos LED - lampun ympäristön lämpötila nousee 10 astetta niin silloin sen sisällä olevan puolijohteen lämpötilakin nousee samat 10 astetta. Ota tämä huomioon jos suunnittelet ahtaaseen tai kuumaan paikkaan led - valaistusta. - http://www.climateactionprogramme.org/images/uploads/documents/Philips_Understanding-Power-LED-Lifetime-Analysis.pdf
Tuossa Philipsin esitteessä käsitelty käyttöikää, virtaa ja lämpötiloja. Samanlaista tietoa löytyy runsaasti lisää sopivilla hakusanoilla. - L70+käyttöikä+on+se+aika,+jonka+kuluessa+ledin+valoteho+lumeneissa+mitattuna+on+alkuperäisestä+100%+pudonnut+70%+kohdalle.+LED+-+komponentin+puolijohteen+lämpötila+vaikuttaa+tähän+rajusti.
- Kahden reiän antenniliitäntä on tarkoitettu symmetriselle 240 ohmin "lapamato" - kaapelille. Se oli koaksiaalikaapeleita vähähäviöisempää ja aikanaan kovasti suosiossa telkkareissa. Nykyisellään testausta varten laittaisin kylmästi koaksiaalikaapelin pään auki ja siitä jakaisin keskijohdon toiseen ja manttelin toiseen reikään. Viiden sentin päähän tuosta kohdasta ehjän kaapelin päälle ferriittinen päälleklipsaistava häiriönsuojauskomponentti tai kaapeli useaan kertaan isomman ferriittirenkaan lävitse.
- Tarvitset testaukseen digiboksin, jossa on rf-modulaattori tai erillisen rf - modulaattorin, jolla saat aikaan vanhan laitteen kannalta kelvollista tv - signaalia.
https://www.satshop.fi/goobay-hf-3300.html
Paljonko olet valmis maksamaan testauksesta? RF -lähdöllä varustetun vanhan digiboxin saattaa löytää joistakin kirpparista tai nettihuutokaupasta. - Tilannetta voi tarkastella 2.7K mikroaaltotaustasäteilyyn nähden. Sitä tulee jokaisesta suunnasta ja tänne nyt ehtivä säteily on ollut liikkeella 13.8 miljardia vuotta synnyttyään 380000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Liikkeemme tuon säteilyn suhteen on mitattavissa katsomalla säteilyn aallonpituuden Doppler - siirtymää eli säteilyn dipoli - anisotropiaa. Menosuunnassa vastaan tuleva säteily on sinisiirtynyttä, taakse jäävä taas punasiirtynyttä. Tämä säteily syntyi siis nyt havaittavissa olevan maailmankaikkeuden äärireunoilla kauan ennen ensimmäisten tähtien muodostumista.
Dipoli - anisotropian perusteella liikumme mikroaaltotaustaan nähden noin 627 km/s nopeudella. Suuntanamme on galaktinen longitudi l = 276°±3°, b = 30°±3°. Maapallo kiertää Aurinkoa noin 29.8 km/s nopeudella ja Aurinkokunta kiertää Linnunradan massakeskipistettä noin 230 km/s nopeudella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Galaktinen_koordinaatisto
Täältä katsottuna tuo suunta on siis 90 asteen kulmassa galaksin keskustan suuntaan nähden (nolla tai 360 astetta) ja 30 asteen kulmassa galaksin tasoon nähden. Nopeudessa on mukana Aurinkokunnan liikenopeus Linnunradan ympäri ja koko Linnunradan galaksin oma liikenopeus. - Viestintävirasto sanoo näin:
https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/laajakaistannopeus.html
Oikeus laajakaistaan
Suomessa jokaisella on oikeus saada kotiinsa tai yrityksensä toimipisteeseen moitteettomasti toimiva laajakaistaliittymä, joka on nopeudeltaan vähintään 2 Mbit/s. Lisätietoa löytyy sivulta:
https://www.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/oikeuspuhelin-jalaajakaistaliittymaan/oikeusmeganlaajakaistaan.html
Laajakaistaliittymä voidaan toteuttaa joko kiinteällä tekniikalla (esim. ADSL, kaapeli tai valokuitu) tai mobiiliverkon avulla (3G tai 4G). Liittymän saapuvan nopeuden (määrittää sen, kuinka nopeasti nettisivut ja niiden sisältö latautuvat) täytyy olla vähintään 2 Mbit/s, mutta se saa vaihdella jonkin verran. Keskimääräisen vähimmäisnopeuden on oltava
1,5 Mbit/s 24 tunnin mittausjakson aikana ja
1 Mbit/s minkä tahansa 4 tunnin mittausjakson aikana.
Oikeus laajakaistaan toteutuu, kun liittymä toimii vähintään yhdessä pisteessä kotona tai yrityksen toimipaikassa. Tämä voi edellyttää, että käyttäjä parantaa mobiililaajakaistan toimivuutta liittämällä mobiilireitittimeen tai mokkulaan katolle asennettavan lisäantennin. Lisätietoa kuuluvuuden parantamisesta löydät antenniohjeesta. Voit pyytää neuvoja kuuluvuuden parantamiseen myös omalta operaattoriltasi. - 2 syytä miksi ei oikein onnistu:
- tarvittava energiamäärä olisi varsin hirmuinen
- jos hurrikaanin reitti muuttuu niin USA:ssa uuden reitin matkalla aiheutunut tuho päätyisi tietenkin hurrikaanin suuntaa muuttaneen maksettavaksi. - Pyörä voi olla minkä tahansa värinen, jos se ei ole musta. Aivan yhtä hyvä väite olisi siis PYÖRÄ ON PUNAINEN.
Olet hakemassa negaatiota lauseen osalle "ON". - Onhan niitä ongelmia myös iOS kanssa. Erona on se, että Applen koneissa käytetään vain Applen suunnittelemaa ja hyväksymää rautaa. Käyttiksen valmistaja tietää varsin tarkkaan millaisissa koneissa se tulee toimimaan ja osaa tilanteet testata.
Windows - koneissa hardware vaihtelee varsin paljon kun käyttiksen pitää toimia eri valmistajien koneissa ja myös itse kasatuissa yhdistelmissä. Mahdollisuuksia ongelmia tuottaviin yhdistelmiin on siis paljon enemmän. Jo pelkästään emolevyjen ja grafiikkakorttien yhdistelmiä on niin suuri määrä, että ei näitä ole mahdollisuutta käytännössä testata. Siihen lisäksi sitten esimerkiksi SSD-kovalevyt ajureineen niin... - "Mitä nuo höpinät päivitysten epäonnistumisista oikein tarkoittavat? Ei mahdu kaaliini!"
Niitä tietoja epäonnistumisista jotka löytää netistä runsaasti laittamalla hakukoneeseen seuraavat sanat (ilman automaattisen kielentunnistuksen ja robottipo.ist.on estäviä pi.s.teitä tietenkin):
W.i.nd.ow.s 10 u.pd.at.e pr.o.bl.em.s
Osumia löytyy valitettavan paljon ja osassa tapauksista tilanteen korjaamisesta aiheutui rahallisia kustannuksia. - Gliese 710 näyttäisi ohituksen aikaan kirkkaudeltaan samanlaiselta kuin planeetat mutta pistemäiseltä kuten muutkin kaukana olevat tähdet. Se olisi kirkkaampi kuin Mars kirkkaimmillaan mutta himmeämpi kuin Venus.