planeetta
Kylmä ja karu, ja niin pieni, että Magneettikenttä häipyi aikoja sitten. Kuita ei ole, kaartelu kiertoradan ympäri kestää kauan, kuten myös pyörähtelyaika oman akselin ympäri. Kvantti x kvantti, lomittunut, jämähtänyt ja gaigel- viissii silleikun tollei, mutta ei muotoudu präiskäleeks. Ajoittain pitää outoa jyminää.
Muita kuvauksia: "Heliosentrismiin uskova fundamentalisti."
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 102 kommenttia
- Viimeinen ArXivin linkki ei ole kovin relevantti, enemmän pääsee kärryille vaikka tätä kautta ( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_science ) tai viimeisimmistä uutisista täältä kautta ( Linkki : https://www.nature.com/subjects/atmospheric-science ).
Edeltäviin keskusteluihin liittyen koskien tiheyksiä, ja avaruuden tyhjyyteen, jos painovoimaa ei olisi ilmiönäkään olemassa, miten Aurinkokunta voisi toimia? Fysiikan selitys asioille on inertia eli massan hitaus sekä painovoima, joka on myös massan ominaisuus. Aineella on massa, ja massaan liittyy painovoima.
Jos tiheys olisi ainoa määräävä asia painovoima- ilmiön oikeana selitykksenä, olisi aika mielenkiintoista kuulla miten Kuu pysyy siellä missä se on. Tai miksi vaikkapa Halleyn komeetta ilmestyy säännöllisesti 72 vuoden välein (kunnes on hajoaa).
Samoin jos tiheys olisi ainoa määräävä asia, olisi jännä kuullla miten mielestäsi kilon punnus ja höyhen käyttäytyvät toisiinsa verrattuna vapaassa pudotuksessa ilman ilmakehän tai tiheyksien vaikutusta.
Tätä on testattu kuussakin ( Linkki : https://tekniikanmaailma.fi/talta-nayttaa-kun-kuussa-pudottaa-samaan-aikaan-vasaran-ja-hoyhenen/ ), Tekniikan Maailma ei ole paras tieteellinen julkaisu mielestäni, mutta siellä on joskus ihan ok materiaalia.
Se mistä painovoima ja inertia johtuvat voivat perustua samoihin ilmiöihin, kvanttipainovoiman tutkimisessa on keskitytty monien asioiden lisäksi muunmuassa kentän löytymiseen, jossa välittävä tai ylläpitävä hiukkanen olisi hypoteettinen gravitoni. ( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_gravity )
On totta, että niin painovoima kuin inertia ovat ainakin toistaiseksi fyysisiä ilmiöitä, samoin kuin termodynamiikka tai sieltä löytyvä entropia myöskin. On tietoa mihin ilmiöt liittyvät, mutta perinpohjainen selitys voi puuttua. Niin tai näin, niihin ilmiöihin liittyvien sääntöjen, kaavojen ja lakien avulla saa ennustettua asioita, vaikka perinpohjainen selitys puuttuu. - Vai myös niin, että kaikki mikä on mahdollista (myös ajankäytön suhteen vapaassa järjestelyssä), todennäköisyys tapahtumiselle lähestyy yggöstä? TS. Boltzmannin aivot.
- Täältä sivusta lisään sen, että arvaus vähintään 250 kertaa suuremmasta perustuu puhtaasti mittaustarkkuuteen, tai paremminkin virhemarginaaliin. Mittaus, josta on kyse, oli omegan määrittely. Jännästi kun mitään pallogeometriaan viittaavaa ei topologia koskien havaittu, maailmankaikkeuden kaarevuus saattaa kuitenkin sisältyä virheeseen, jonka (virhemarginaalin) avulla taas voi määritellä kertaluokkaa kuinka suuri vähintään täytyy olla jne. Eli suurempi virhemarginaali olisi "sallinut" pienemmän kokoisen maailmankaikkeuden.
- Mun marmatus on liittynyt enemmän siihen, että on tehty lennosta adhoc lisäys , jolla teoriaa on purkkapaikattu. Tosin valistuneesta adhocista on kyse ja sinänsä ihan oikein ajateltu idea, sekä simppeli myös. Jos sillä mitään merkitystä mihinkään on. Maallikko kun olen, niin tuskin. Adhocit vaan tuppaavat ryvettämään asioita, vaikkakin luotan siihen, että kaikkea muutakin harkitaan ja otetaan huomioon. Noniin se siitä taas. Ei mulla ole parempaa ratkaisua ehdottaa edelleenkään. MONDia tutkiskelin tykönäni, mutta sekin taitaa mennä metsään toisaalla.
- Aa, itseäni tituleeraan tyhmäksi. Keskustelua käyty kovasti jo ja minä en pääse edes alkuajatukseen kiinni. En toki muita kuin itseäni rohkene tyhmäksi mainitsemaan.
- Ketjun aloittajalla on ajatuksia, joihin kaipaan lisää selvennystä. En päässyt harmikseni kiinni kunnolla ajatukseen, ja sain todennäköisesti väärän käsityksen. Ei sen kummoisempaa.
- Nooh, käytännössä kai määrittelemällä uusi joukko, jossa tämä "ääretön" (nykyisen määritelmän mukaan kaikkea laskettavissa olevaa niukasti suurempi luku) onkin vain uuden joukon osa eli alkio. Sinne sen halutun summankin voi sijoittaa. Eli jos se laskutoimitus olisi ääretön 1, ainakin nuo kaksi asiaa sieltä uudelta lukusuoralta tulee eksaktisti löytyä, ja jossa tällöin molemmat on oltava nollan positiivisella puolella, jotta toteutuu ääretön 1 > ääretön.
- Pahoittelen, tyhmä tarvitsee selitystä, kun ei kerrasta tajua.
"Aika on ulottuvuuksien toteuttaja."
Eli käytännössä, aika ja havaittu laajeneminen: ajankulku liittyy avaruuden metristen ulottuvuuksien laajenemisnopeuteen vai laajenemisnopeuden muutokseen? Eli ajankulku ei ole vakio, jos se on operaattori tilalle.
Painovoiman funktiota en huomannut, tai massan, mites se suhtautuu kokonaisuuteen?
Tai vaikutusta valonnopeuteen, liekö tuota?
Ilmeisesti tahdot myös kertoa, että ajankulkeminen (tai sen nopeus) on paikallinen, ellei peräti koko aika ole paikallinen ilmiö, vai?
"Aika ei toimi menneisyydessä, eli aika-avaruus ei ulotu menneisyyteen"
Onko tämä kannanotto melkein samaan asiaan, kuin yllä, eli käytännössä koordinaatistoihin, painovoiman (kaareuttaminen) tai valon hitauteen? Käsittääkseni nyky-filosofiankaan mukaan aika-avaruus ei toimi menneisyydessä, signalointi on vaan armottoman tahmaista..
Ja joidenkin riemuksi Einstein aprikoi aikoinaan, että valonnopeus voitaisiin mieltää vakioksi vain niillä aika-avaruuden alueilla, joissa painovoima on vakio.
"Ulottuvuudet ilman aikaa ovat pistemäisiä"
Riippuen miten nuo aiemmat kohdat muotoutuu, tämäkin kohta varmaan selkiytyy, koska tämän täytyy olla seuraus edeltävistä, mietin. - Pallopäiden palloteoriapalsta? Tekisi mieli omia itselle, kun on niin hienosti oivallettu ja
ytimekkäästi kiteytetty juttu. - Tykkään kovasti planeettakeskeisestä ajattelusta.
"Avaruusaluksesta hyppääjä mätkähtäisi luullakseni lähimmän massiivisen kappaleen pinnalle."
Tuo kuvaa mielestäni melko tyhjentävästi. Tosin, lähin ei välttämättä ole se joka vaikuttaa eniten, ellet sitten massiivisella kappaleella tarkoittanut sellaista, jonka massa on massiivisesti suurempi, kuin mainittujen hyppääjä ja alus massat ovat.. Mutta, lause toimii mielestäni myös hypoteettisessa kahden kappaleen skenaariossa, jossa hyppääjä ponnahtaa aluksesta poispäin, ja mainitut kaksi ovat kaikki mitä avaruudessa on. Kuka mihinkin putoaa on tietysti retoriikkaa enimmäkseen, mielikuviakin, mutta siinä skenaariossa lopputulema on uudelleenkohtaaminen, lopulta. Ja kai se retoriikan puolelta tulee, että piemempimassainen on se joka putoaa, jos jotain on putoamassa. Mielikuvalla tarkoitin sitä, että jos makaa maassa vatsallaan, voi tietysti leikkiä mielikuvalla siitä, että Maapallo makaa vatsan päällä. - Muuten tiedostan maailmankuvani rajoittuvan tietynlaiseen kuplaan, mutta en voi sanoa, että koen sen rajoittavan. Jos kokisin, todennäköisesti ahdistuisin. Näen muutoksia tapahtuneen, itsessä ja ympärillä toisaalta joissain asioissa pysyvyyttä. Molemmista löytyy hyvä ja huonoja asioita. Mitä pidemmän aikajänteen ottaa tarkasteluun, sitä vahvemmin.
- Jaa-a kyllä kai se on mahdollista muuttua jotenkin sisäisestikin jonkin tapahtumaketjun kautta. Ei kuulosta tosin kovin helpolta. Toisaalta ehkä lohdullista.
"Pitäisi tehdä sitä tai pitäisi tehdä tuota" ei tosin tule viemään mihinkään, mikään muutos ei ala konditionalista, konditionaali on puoliksi asia tilojen hyväksymistä.
Rehellinen päätös aloittamisesta sitävastoin vie.
Ja vieläpä päätös aloittaa heti, koska sopivampaa tai parempaa ajankohtaa aloittamiselle tuskin tulee koskaan.
Joskus se vaatii rohkeutta, joskus saa tarvittavan määrän tietoa hälventämään pelkoja. Ja silti asioita voi mennä pieleen, harvoin kuitenkaan onneksi kohtalokkaalla tai eeppisellä tavalla.
Aloittamisen jälkeen se on sitten enimmäkseen sitkeyttä, määrätietoisuutta ja valmiutta tehdä suunnitelmaan korjaavia toimenpiteitä.
Muutokset ylipäätään alkavat usein itsestä. Asiat ympärillä muuttuvat, jos ovat muuttuakseen ja yleensäkään mitenkään vaikutusmahdollisuuden piirissä. Muita kuin itseä ei voi muuttaa, muut tulevat perässä jos ovat muutokseen valmiita ja haluavat tulla. Tapahtumien nopeuteen voi vaikuttaa yleensä normaalielämässä ja normaalein panostuksin vain harvoin.
Se mihin ei voi vaikuttaa mitenkään, usein kuulee sanottavan, että niiden asioiden kanssa sitten vaan opitaan elämään.
Ehkä tuo kuvaa paljon myös käsitystäni elämästä. Yhdessätekemistä ja -olemista joko luontevasti tai olosuhteiden pakosta, ja sen kaiken kanssa taiteilua ja tasapainoilua - Näin voi ehkä olla, joskin todennäköisyydestä en mene sanomaan mitään.
Olen itsekin jotain kritiikin tynkää joskus niille esittänyt. Mutta koska pään sisältö on tiedon osalta enemmän vajaampi kuin täydempi, kovin syvällä rintaäänellä eivät ole tulleet, ja räksytykseksi ilman rakentavaa vaihtoehtoa jäänyt. - Korjaan muutaman huomaamani epätarkan eli virheellisen ilmaisun ja jotain tarkennuksia.
"...syntyy fotoneja, joiden energia voidaan laskea etukäteen ja kokeella todentaa." P.o.
..."syntyy mm. fotoneja, ja törmäytyksessä vapautuva energia voidaan laskea etukäteen ja kokeella todentaa."
Noin, koska annihilaatiossa syntyy tyypillisesti muutakin, kuin vain pelkästään fotoneita.
Elektronin kohdalla lukee (materia) ja positroni kohdalla (antimateria). No, oikeammin hiukkasfysiikan termein täytyisi varmaan puhua huikkasesta ja antihiukkasesta mieluummin.
Sitten positronista, sellaisia syntyy luonnollisestikin esim. betahajoamisen tuotoksena, ja käytetään mm. lääketieteessä (PET- kuvaus). Mutta esim. anti-atomi on saatavilla vain itse tekemällä. Energiaa tarvitaan saman verran, kuin mitä vastaavan atomin massan täydellisessä annihilaatiossa vapautuu. - Ihmeelliseen keskusteluun ylempänä liittyen.
Niin oudolta kuin se kuulostaa, massan ja energian suhde todellakin liittyy valonnopeuden neliöön kaavan E=mc^2 mukaan.
Ja todellakin, mittayksiköt ovat merkitseviä. Tästä seuraa se, että on mahdollista laskea paljonko energiaa saa grammasta materiaa. Valonnopeutta ei turhaan ilmaista km/s yksikössä. Joissain toisissa sovelluksissa voi käyttää muita yksiköitä, tällöin yksiköiden suhteet tulee säilyä. SI järjestelmän kilo tarkoittaa tuhatta, joten kilometri on tuhat metriä. Jne. Peruskoulukamaa.
Se on ihan kätevää, kun voi laskea vaikka mainitun 1,0 g materiaa sisältämän energian määrän. Sille tiedolle on käyttöä. Jos käyttää mitäsattuu mittayksiköitä, saa tuloksesi mitäsattuu sillisalaattia, ei päätä eikä häntää.
Yleensä on järkevää pitää asioissa järki mukana.
On myös mahdollista laskea paljonko energiaa tarvitaan materian tai antimaterian tekemiseen. Materiaa on yllin kyllin, mutta kaikki antimateria täytyy valmistaa itse, koska sitä ei muuten ole olemassa näillä nurkilla.
Kaksi relevanttia koejärjestelyä siis:
1) antimaterian valmistaminen
2) materian ja antimaterian kohtaaminen (lue: törmäyttäminen)
Koe 2, kun vaikkapa elektroni (materia) ja positroni (antimateria) kohtaavat, ne molemmat annihiloituvat täysin ja syntyy fotoneja, joiden energia voidaan laskea etukäteen ja kokeella todentaa.
Näin on toimittu, etukäteen laskettu ja sitten törmäytetty, kyseisessä kokeessa vapautuu täsmällisesti Einsteinin kaavan E=mc^2 mukainen energiamäärä. Koska fotoni on massaton, energia lasketaan E=hf kaavalla, jossa h on planckin vakio ja f on taajuus.
Nämä faktat ovat osaltaan auttaneet ymmärtämään myös mitä tähdissä tapahtuu. Tai jos sensorit havaitsevat avaruuden radiosuhinoista jonkin todella korkeaenergisen häiriön (gammapurkaus), voidaan laskea taaksepäin minkä kokoluokan tapahtumasta oli kyse.
En tuosta viimeksimainitustakaan huonoja asianhaaroja löydä.
Einsteinin itsensä suusta: "It followed from the special theory of relativity that mass and energy are both but different manifestations of the same thing — a somewhat unfamiliar conception for the average mind." - Minkä ongelman olet ratkaisut?
Näin äkkiä filosofin kakkulat päässä katsottuna, määrittelit juuri vakion, jonka arvoksi muodostuu todennäköisesti 1. Empiristin kakkulat päässä totean, että käyttökohteita voisi miettiä. On mahdollista, jos otetaan lisää filosofiaa mukaan, lähinnä olemisen ja todellisuuden arvioinnin puolelta, että koska voi olla, että elämme simuloidussa 2D hologrammissa, arvoksi tuleekin asettaa 0.
Joka toisi vakioon sellaisen poliittis-tilastotieteellisen riita keskeltä poikki- korjauksen, että arvo tulee olla 0,5.
Noin. Nyt on uusi vakio ja arvostakin on kolme eri arviota riippuen keneltä kysytään.
Takaisin alun kysymykseen, toisin sanoin esitettynä: Mihinkäs päin me tutkivat rukkaset ja tohvelit voisimme alkaa katsomaan? - No on siellä valtava pauke. Onneksi on lujaa tekoa peräseinä. Tosin onhan se joka töksädyksen jälkeen aina siltä kohdalta paksumpi. Ilmankos hehkuu kuin hiillos nuotiossa.
- Hakusanoilla "25 x 100 binoculars" ja "40 x 150 binoculars" pääset kiinni hintaluokkiin. Kannattaa tutustua arvosteluihin, sekä hommata samalla myös tukeva jalusta. Joskus putki on kivempi kuin kiikarit. Kiikareiden hyvä puoli on se, että kuljettaminen on yleensä helpompaa. putkien hyvä puoli taas voisi olla edullisuus verrattuna kiikareihin.
- Turhuutta kaikki tyyni :-) Loppujen lopuksi. Paitsi ehkä hauskuus.
- Ikuisuuden loppu on mielenkiintoinen idea yhtälailla kuin ikuisuus ajatuksena itsessään ;-) Tarkoitin tavallaan sitäkin kyllä joo, mutta enemmän kuitenkin sitä, että mielestäni ikuinen universumi ei toimi, koska se mitä esitin. Perusargumentti siis alkuaineiden syntymä ja tähtien prosesseista nukleosynteesi yleisesti.