Toisenlaisia ajatuksia aika-avaruudesta

Voidaan ilmaista myös että "aikaa ei ole havaittu "toiminassa" menneisyydessä , meillä ei ole aikalinkkiä menneisyyteen"

" Aika (tapahtumat ajassa ) ovat ulottovuuksien toteuttajia, ei neljäs ulottuvuus"
Voidaan ilmaista myös niin että metriset ulottuvuudet toteutuvat vain ajassa ja sen mukana syntyneessä tilassa, aika tuo jatkumon, ei uutta ulottuvuutta.

Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Voidaan ilmaista myös että "aikaa ei ole havaittu "toiminassa" menneisyydessä , meillä ei ole aikalinkkiä menneisyyteen"

" Aika (tapahtumat ajassa ) ovat ulottovuuksien toteuttajia, ei neljäs ulottuvuus"
Voidaan ilmaista myös niin että metriset ulottuvuudet toteutuvat vain ajassa ja sen mukana syntyneessä tilassa, aika tuo jatkumon, ei uutta ulottuvuutta.

Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä.

Lue lisää

Anonyymi klo. 08:23: "Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä."

Noinhan se aloittaja taisi tehdäkin aloituksessaan.

Kerropa vielä miten ajassa liikutaan, kumpikin kiinnostaa teoreettinen tai käytännön mukainen "liikkuminen".

Anonyymi kirjoitti:

Voidaan ilmaista myös että "aikaa ei ole havaittu "toiminassa" menneisyydessä , meillä ei ole aikalinkkiä menneisyyteen"

" Aika (tapahtumat ajassa ) ovat ulottovuuksien toteuttajia, ei neljäs ulottuvuus"
Voidaan ilmaista myös niin että metriset ulottuvuudet toteutuvat vain ajassa ja sen mukana syntyneessä tilassa, aika tuo jatkumon, ei uutta ulottuvuutta.

Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä.

Lue lisää

"Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä."

Samalla tavalla jos mikä tahansa tila-ulottuvuuksista on 0, ei silloinkaan asiaa voi olla olemassa siinä merkityksessä kuin me sen ymmärrämme. Vaikka voimme piirtää sen miltä todellisuus vaikuttaisi muissa ulottuvuuksissa.

"Kerropa vielä miten ajassa liikutaan, kumpikin kiinnostaa teoreettinen tai käytännön mukainen "liikkuminen"."

Mm. niin kauan kuin nopeutesi on vähemmän kuin valonnopeus, sinä liikut ajassa eli aika virtaa eteenpäin samoin kuin ympäröivässä maailmassa. Mikäli liikut (erityisesti nopeasti) tai olet kiihtyvässä liikkeessä, vaikuttaa aika sinuun eri tavalla kuin ympäröivään maailmaan eli liikut aikakoordinaatistossa suhteessa muuhun maailmaan.

Oudoksuva kirjoitti:

"Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä."

Samalla tavalla jos mikä tahansa tila-ulottuvuuksista on 0, ei silloinkaan asiaa voi olla olemassa siinä merkityksessä kuin me sen ymmärrämme. Vaikka voimme piirtää sen miltä todellisuus vaikuttaisi muissa ulottuvuuksissa.

"Kerropa vielä miten ajassa liikutaan, kumpikin kiinnostaa teoreettinen tai käytännön mukainen "liikkuminen"."

Mm. niin kauan kuin nopeutesi on vähemmän kuin valonnopeus, sinä liikut ajassa eli aika virtaa eteenpäin samoin kuin ympäröivässä maailmassa. Mikäli liikut (erityisesti nopeasti) tai olet kiihtyvässä liikkeessä, vaikuttaa aika sinuun eri tavalla kuin ympäröivään maailmaan eli liikut aikakoordinaatistossa suhteessa muuhun maailmaan.

Lue lisää

Ymmärrän mainiosti että elämme ja olemme ajassa johon mm. kiihtyvyys ja gravitaatio vaikuttavat, mutta ajassa liikkumisella ymmärrsin sinun tarkoittavan liikkumista tulevaisuuteen ja sieltä takaisin, sitä ei ole mielestäni tehty muualla kuin elokuvissa.

Olen samaa mieltä siinä tilaulottuvuudet ovat "meidän maailmassamme" sidoksissa toisiinsa, itse lisäisin tähän ajan nykykäsityksestä poikkavalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän mainiosti että elämme ja olemme ajassa johon mm. kiihtyvyys ja gravitaatio vaikuttavat, mutta ajassa liikkumisella ymmärrsin sinun tarkoittavan liikkumista tulevaisuuteen ja sieltä takaisin, sitä ei ole mielestäni tehty muualla kuin elokuvissa.

Olen samaa mieltä siinä tilaulottuvuudet ovat "meidän maailmassamme" sidoksissa toisiinsa, itse lisäisin tähän ajan nykykäsityksestä poikkavalla tavalla.

Lue lisää

Aika on suhteellista.

Jos liikut hitaammin ajassa (esim. gravitaation aiheuttaman suuremman kiihtyvyyden vuoksi) verrattuna verrokkikohteeseen, liikut ajassa eri tavalla.
Eli sinun kannaltasi, verrokkikohde on liikkunut tulevaisuuteen ja verrokkikohteen mielestä sinä olet jäänyt jumiin menneisyyteen.

Oudoksuva kirjoitti:

Aika on suhteellista.

Jos liikut hitaammin ajassa (esim. gravitaation aiheuttaman suuremman kiihtyvyyden vuoksi) verrattuna verrokkikohteeseen, liikut ajassa eri tavalla.
Eli sinun kannaltasi, verrokkikohde on liikkunut tulevaisuuteen ja verrokkikohteen mielestä sinä olet jäänyt jumiin menneisyyteen.

Lue lisää

Aika on suhteellista meidän ihmisten kokemusten kautta, mutta onko se koko totuus.
Planeetta "elää" omassa gravitaatioajassa, ympäröivä avaruus omassa.
Yhtä hyvin tuota eroa voisi kuitata sanomalla, että se on ajan yksi ominaisuus, sen tapa reagoida gravitaation voimakkuuteen tai gravitaatioaaltoiluun.

Anonyymi kirjoitti:

Aika on suhteellista meidän ihmisten kokemusten kautta, mutta onko se koko totuus.
Planeetta "elää" omassa gravitaatioajassa, ympäröivä avaruus omassa.
Yhtä hyvin tuota eroa voisi kuitata sanomalla, että se on ajan yksi ominaisuus, sen tapa reagoida gravitaation voimakkuuteen tai gravitaatioaaltoiluun.

Lue lisää

En puhunut ajan suhteellisuudesta liittyen ihmisten subjektiivisiin kokemuksiin, vaan suhteellisuudesta verrattuna objektiiviseen mittaukseen.

Oudoksuva kirjoitti:

En puhunut ajan suhteellisuudesta liittyen ihmisten subjektiivisiin kokemuksiin, vaan suhteellisuudesta verrattuna objektiiviseen mittaukseen.

Ehkä noinkin, mutta pitää ottaa huomioon, että emme tunne kovin hyvin ajan emmekä gravitaation olemusta, toisin sanoen objetiivisyys mittauksissa jää silloin pinnalliseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä noinkin, mutta pitää ottaa huomioon, että emme tunne kovin hyvin ajan emmekä gravitaation olemusta, toisin sanoen objetiivisyys mittauksissa jää silloin pinnalliseksi.

Lue lisää

"Ehkä noinkin, mutta pitää ottaa huomioon, että emme tunne kovin hyvin ajan emmekä gravitaation olemusta, toisin sanoen objetiivisyys mittauksissa jää silloin pinnalliseksi."

Miksi semmoinen pitää ottaa huomioon? :)
Kehtaa kamelikin kusta vaikkei tunne kantakirjansa sisältöä ja tavan kansalaiselle riittää että se saa nykyajan vempaimilla mitattua kämppänsä mitat maalinpaksuuden tarkkuudella ja halutessaan tietää olinpaikkansa satelliittimittauksella muutaman metrin säteellä ja avustepalveluilla vielä senttimetrienkin sisään oikein.
Ovat likiarvoja kaikki mittaustulokset, vaan niitä voi usein lähes rajatta tarkentaa mm. mittauksia toistamalla, menetelmiä kehittämällä (ja lukemalla tulokset oikein).

SatunnainenLukija kirjoitti:

"Ehkä noinkin, mutta pitää ottaa huomioon, että emme tunne kovin hyvin ajan emmekä gravitaation olemusta, toisin sanoen objetiivisyys mittauksissa jää silloin pinnalliseksi."

Miksi semmoinen pitää ottaa huomioon? :)
Kehtaa kamelikin kusta vaikkei tunne kantakirjansa sisältöä ja tavan kansalaiselle riittää että se saa nykyajan vempaimilla mitattua kämppänsä mitat maalinpaksuuden tarkkuudella ja halutessaan tietää olinpaikkansa satelliittimittauksella muutaman metrin säteellä ja avustepalveluilla vielä senttimetrienkin sisään oikein.
Ovat likiarvoja kaikki mittaustulokset, vaan niitä voi usein lähes rajatta tarkentaa mm. mittauksia toistamalla, menetelmiä kehittämällä (ja lukemalla tulokset oikein).

Lue lisää

Kyllä määrätynlainen nöyryys kosmologiassa, eli aloittajan aihealueessa, on paikallaan. Maailmankaikkeudesta tunnemme vain murto-osan joten voimme suoralta kädeltä todeta, että emme tiedä oman aurinkokunnan paikkaa tässä kokonaisuudessa edes valovuoden tarkkuudella.
Se paikannuksesta.
Gravitaatio ja aika ovat tässä tietämyksessä samalla viivalla, tieto näistä asioista on loppujen lopuksi aika pinnallista.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä määrätynlainen nöyryys kosmologiassa, eli aloittajan aihealueessa, on paikallaan. Maailmankaikkeudesta tunnemme vain murto-osan joten voimme suoralta kädeltä todeta, että emme tiedä oman aurinkokunnan paikkaa tässä kokonaisuudessa edes valovuoden tarkkuudella.
Se paikannuksesta.
Gravitaatio ja aika ovat tässä tietämyksessä samalla viivalla, tieto näistä asioista on loppujen lopuksi aika pinnallista.

Lue lisää

"... emme tiedä oman aurinkokunnan paikkaa tässä kokonaisuudessa edes valovuoden tarkkuudella. "

Paikkaa suhteessa mihin? Lauseessasi ei ole järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

"... emme tiedä oman aurinkokunnan paikkaa tässä kokonaisuudessa edes valovuoden tarkkuudella. "

Paikkaa suhteessa mihin? Lauseessasi ei ole järkeä.

Siinähän se asian ydin juuri onkin; emme tiedä (edes) suhteellista sijaintiamme maailmankaikkeudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se asian ydin juuri onkin; emme tiedä (edes) suhteellista sijaintiamme maailmankaikkeudessa.

"Siinähän se asian ydin juuri onkin; emme tiedä (edes) suhteellista sijaintiamme maailmankaikkeudessa."

Suhteellisen sijainnin kaikkeen muuhun tiedämme melko suurella tarkkuudella, joten en ole ihan varma mistä puhut muuta kuin omasta tiedonpuutteestasi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Location_of_Earth

Oudoksuva kirjoitti:

"Siinähän se asian ydin juuri onkin; emme tiedä (edes) suhteellista sijaintiamme maailmankaikkeudessa."

Suhteellisen sijainnin kaikkeen muuhun tiedämme melko suurella tarkkuudella, joten en ole ihan varma mistä puhut muuta kuin omasta tiedonpuutteestasi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Location_of_Earth

Lue lisää

Minikokoisessa maailmankaikkeudessa näytät elävän.

Anonyymi kirjoitti:

Siinähän se asian ydin juuri onkin; emme tiedä (edes) suhteellista sijaintiamme maailmankaikkeudessa.

Mikä hemmetin ydin ja mikä suhteellinen sijainti? Jos meillä ei ole maailmankaikkeuden todellisesta koosta varmuutta, miten asemmoida sijainti koko maailmankaikkeuden suhteen. Suhteellinen sijainti maailmankaikkeudessa on ajatuksena oksymoroni.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä hemmetin ydin ja mikä suhteellinen sijainti? Jos meillä ei ole maailmankaikkeuden todellisesta koosta varmuutta, miten asemmoida sijainti koko maailmankaikkeuden suhteen. Suhteellinen sijainti maailmankaikkeudessa on ajatuksena oksymoroni.

Lue lisää

Ytimestä en tiedä, mutta suhteellinen sijainti (sijainti suhteessa muihin lähellä olevaan) on yleensä paljon tärkeämpi kuin absoluuttiset koordinaatit.

Hyvänä esimerkkinä, sanotaan että tahdot tavata kaveriasi Helsingissä. Kumpi seuraavista on hyödyllisempi kuvaus tapaamispaikasta:
A) Koordinaatit: 60.170688, 24.941508 (absoluuttinen lokaatio suhteessa maapalloon)
B) Helsingin rautatieasemalla, juuri pääovien ulkopuolella (Paikka suhteessa muihin tunnettuihin paikkoihin)

Esimerkiksi tiedämme missä kohtaa aurinkokuntaa maapallo on ja missä kohtaa linnunrataa aurinkokunta sijaitsee. Tiedämme myös missä kohtaa aurinkokunta sijaitsee suhteessa muihin galakseihin ja superklustereihin...

Eli toisinsanoen tietääksemme melko tarkasti millaisessa naapurustossa olemme riittää suhteellinen tieto.
Tai kun suhteutetaan edelliseen esimerkkiin, tietääksemme miten löytää jonkun Helsingistä, ei tarvitse tietää miten kaukana pohjoisnapa on. :)

Oudoksuva kirjoitti:

"Todellisuutta ei ymmärtääkseni ole ilman aikaa, "piirtää" toki voi mitä tahansa "pysähtyneessä ajassa" mutta se ei ole todellisuutta vaan kuvitelma siitä."

Samalla tavalla jos mikä tahansa tila-ulottuvuuksista on 0, ei silloinkaan asiaa voi olla olemassa siinä merkityksessä kuin me sen ymmärrämme. Vaikka voimme piirtää sen miltä todellisuus vaikuttaisi muissa ulottuvuuksissa.

"Kerropa vielä miten ajassa liikutaan, kumpikin kiinnostaa teoreettinen tai käytännön mukainen "liikkuminen"."

Mm. niin kauan kuin nopeutesi on vähemmän kuin valonnopeus, sinä liikut ajassa eli aika virtaa eteenpäin samoin kuin ympäröivässä maailmassa. Mikäli liikut (erityisesti nopeasti) tai olet kiihtyvässä liikkeessä, vaikuttaa aika sinuun eri tavalla kuin ympäröivään maailmaan eli liikut aikakoordinaatistossa suhteessa muuhun maailmaan.

Lue lisää

Muotoillaanpa näin.

Ei valonnopeudella liikkuminen mitään aikaa pysäytä vaan "aika kulkee silloin ajassa" kuvitellun kulkijan mukana (aika hassu ilmaisu mutta muutenkaan en osannut sitä ymmärrettävään muotoon saattaa)

Ei aika "vaikuta" SINUUN eri tavalla "rakettikihdytyksessä", kyse on vain siitä miten asia koetaan eri havannoitipisteissä.

Anonyymi kirjoitti:

Muotoillaanpa näin.

Ei valonnopeudella liikkuminen mitään aikaa pysäytä vaan "aika kulkee silloin ajassa" kuvitellun kulkijan mukana (aika hassu ilmaisu mutta muutenkaan en osannut sitä ymmärrettävään muotoon saattaa)

Ei aika "vaikuta" SINUUN eri tavalla "rakettikihdytyksessä", kyse on vain siitä miten asia koetaan eri havannoitipisteissä.

Lue lisää

Jep, siis jos sinä liikut valonnopeudella, sinä tuntisit että aika jatkaisi liikkumista sinulle, mutta ulkopuolisen näkökulmasta olisi se sinulle pysähtynyt.

Tästä mielenkiintoisena sivuvaikutuksena on että mikä tahansa matka jossa nopeutena on tasan c, matkustajan kannalta matka menisi äärettömän nopeasti, ei väliä miten monen valovuoden matkan olisit matkustanut. Ja siten myös miten monta vuotta jälkeenpäin (verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen) saavut.

Oudoksuva kirjoitti:

Jep, siis jos sinä liikut valonnopeudella, sinä tuntisit että aika jatkaisi liikkumista sinulle, mutta ulkopuolisen näkökulmasta olisi se sinulle pysähtynyt.

Tästä mielenkiintoisena sivuvaikutuksena on että mikä tahansa matka jossa nopeutena on tasan c, matkustajan kannalta matka menisi äärettömän nopeasti, ei väliä miten monen valovuoden matkan olisit matkustanut. Ja siten myös miten monta vuotta jälkeenpäin (verrattuna muuhun maailmankaikkeuteen) saavut.

Lue lisää

Eikös tässä maailmankaikkeudessa kaiken pitäisi olla liikkeessä johonkin.

Miksi teoreettinen ajalla ratsastaminen eli valonnopeudella liikkuminen tekisi tässä asiassa poikkeuksen ulkopuolisen havainnoitsijan suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös tässä maailmankaikkeudessa kaiken pitäisi olla liikkeessä johonkin.

Miksi teoreettinen ajalla ratsastaminen eli valonnopeudella liikkuminen tekisi tässä asiassa poikkeuksen ulkopuolisen havainnoitsijan suhteen.

Lue lisää

Hupsista.

Unohdin että informaatio havaittavasta liikkeestä kulkee myös valonnopeudella, eli aika erikoiseksi menee tämä valonnopeudella liikkujan teoreettinen havainnointi :)

Anonyymi kirjoitti:

Kerropa vielä miten ajassa liikutaan, kumpikin kiinnostaa teoreettinen tai käytännön mukainen "liikkuminen".

Aika on suhteellista.

Anonyymi kirjoitti:

Hupsista.

Unohdin että informaatio havaittavasta liikkeestä kulkee myös valonnopeudella, eli aika erikoiseksi menee tämä valonnopeudella liikkujan teoreettinen havainnointi :)

Lue lisää

"Eikös tässä maailmankaikkeudessa kaiken pitäisi olla liikkeessä johonkin."

Ei välttämättä, mutta toisaalta yksittäisen havainnoijan näkökulmasta, sillä ei ole eroa oletko liikkumassa tasaisesti (ei kiihtyvässä liikkeessä) vai täysin paikallaan.

Avaruuden ja absoluuttisen liikkeen kannalta voisi yhtä hyvin sanoa että "juna lähestyy paikallaan olevaa tasoristeystä" kuin "tasoristeys lähestyy paikallaan olevaa junaa" ja molemmat näkökulmat olisivat juuri yhtä oikeassa. (ns. "erityinen suhteellisuusteoria)

Tietenkin tämä vertauskuva ei toimi maapallolla koska määrittelemme liikkeen suhteessa maapalloon jonka oletamme olevan paikallaan, ja junan energia ei riitä tätä liikuttamaan huomattavissa määrin.

"Miksi teoreettinen ajalla ratsastaminen eli valonnopeudella liikkuminen tekisi tässä asiassa poikkeuksen ulkopuolisen havainnoitsijan suhteen."

Tämäkin on vähän monimutkainen havainnoida. Oletetaan esimerkiksi esimerkki jossa olisi "tyhjä" maailmankaikkeus ja olemassa pelkästään valonnopeudella liikkuva avaruusalus ja "paikallaan" oleva havainnoitsija.

Samoin kuin paikallaan olevan havainnoitsijan näkökulmasta, avaruusaluksen aika on pysähtynyt... Avaruusaluksen näkökulmasta kun yrittää havainnoida paikallaan olevaa havainnoitsijaa, on tämän ulkopuolisen havainnoitsijan aika näennäisesti pysähtynyt.

Tämän vuoksi Einstein kutsui tätä "suhteellisuudeksi" koska ei ole mahdollista löytää absoluuttista näkökantaa siitä kumpi taho on tasaisessa liikkeessä ja kumpi on pysähtynyt.

"Unohdin että informaatio havaittavasta liikkeestä kulkee myös valonnopeudella, eli aika erikoiseksi menee tämä valonnopeudella liikkujan teoreettinen havainnointi :)"

Tämä vielä vaikeuttaa tilannetta myös :)
On ehkä vähän helpompaa miettiä tilannetta esimerkissä jossa suhteellinen liike on vähän alle valonnopeuden.

Jos kiinnostaa muuten, MIT:in opiskelijat tekivät 2013 mini-pelin jossa havainnollistetaan jonkin verran relativistisia vaikutuksia kun valonnopeutta hidastetaan niin että pääsee "liikkumaan valonnopeudella". Vanha peli, mutta ainakin toimii vielä uudessa koneessani ilman ongelmia :)
http://gamelab.mit.edu/games/a-slower-speed-of-light/

Einstein ei ole ikinä väittänyt tuollaista. Massa (ja energia) kaareuttaa, ei aika.

Hyvinhän me saadaan yhteden menneisyyteen kun katselemme vanhoja dokumettifilmejä.
Toinen lähes yhtä hyvä yhteyskonsti menneisyyteen on tutkia miljardien valovuosien takaisia galaksien toimintoja.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvinhän me saadaan yhteden menneisyyteen kun katselemme vanhoja dokumettifilmejä.
Toinen lähes yhtä hyvä yhteyskonsti menneisyyteen on tutkia miljardien valovuosien takaisia galaksien toimintoja.

Lue lisää

Opastetaanpa hieman.

Fotonit ovat avaruuden "muistitikkuja" jotka tuovat valonnopeudella kulkevien säteidensä mukana mm. tietoa miljardien vuosien takaa( ja samalla miljardien valovuosien etäisyydeltä) ihmiskunnan ihmeteltäväksi.
Fotoneilla ei luo mitään konkreettista yhteyttä menneisyyden, nykyisyyden eikä tulevaisuuden välille.

Anonyymi kirjoitti:

Opastetaanpa hieman.

Fotonit ovat avaruuden "muistitikkuja" jotka tuovat valonnopeudella kulkevien säteidensä mukana mm. tietoa miljardien vuosien takaa( ja samalla miljardien valovuosien etäisyydeltä) ihmiskunnan ihmeteltäväksi.
Fotoneilla ei luo mitään konkreettista yhteyttä menneisyyden, nykyisyyden eikä tulevaisuuden välille.

Lue lisää

Fotoni ei todellakaan tuo konkreettista yhteyttä vaikkapa menneisyyden ja muiden näiden ajan määreiden välille.
Amerikkalaiset ajasta puhuessaan ovatkin kiinnostuneita näistä määreistä, he tuntuvat
pitävän niitä ajan ominaisuutena.

Aloituksessa oli muotoilu, "Aika ( tapahtumat ajassa)" jos pidetään että menneisyys on aikaa, niin voitaisiin ajatella että menneisyydessä olisi tapahtumia, tai ehkä jopa että menneisyydessä on (nyt) tapahtumia.

Selvyyden saamiseksi luovutaan määritelmästä aika=tapahtumat ajassa, missä "ajassa"
viittaa menneisyys, nyt, tulevaisuus määreisiin.

Amerikkalainen voisi sanoa Hitleristä esim " H. is past"
Suomalainen samasta "H. on menneisyyttä" tarkoittaen että H. on poistunut joukostamme lopullisesti.
Suomalaisilla on sanalasku "Menneen talven lumilla ei voi hiihtää" .

Amerikkalainen "H. is past" sisältää tietyn ontologisen sävyn, joka vie harhapoluille
ajan ominaisuuksien ymmärtämisessä.

Anonyymi kirjoitti:

Fotoni ei todellakaan tuo konkreettista yhteyttä vaikkapa menneisyyden ja muiden näiden ajan määreiden välille.
Amerikkalaiset ajasta puhuessaan ovatkin kiinnostuneita näistä määreistä, he tuntuvat
pitävän niitä ajan ominaisuutena.

Aloituksessa oli muotoilu, "Aika ( tapahtumat ajassa)" jos pidetään että menneisyys on aikaa, niin voitaisiin ajatella että menneisyydessä olisi tapahtumia, tai ehkä jopa että menneisyydessä on (nyt) tapahtumia.

Selvyyden saamiseksi luovutaan määritelmästä aika=tapahtumat ajassa, missä "ajassa"
viittaa menneisyys, nyt, tulevaisuus määreisiin.

Amerikkalainen voisi sanoa Hitleristä esim " H. is past"
Suomalainen samasta "H. on menneisyyttä" tarkoittaen että H. on poistunut joukostamme lopullisesti.
Suomalaisilla on sanalasku "Menneen talven lumilla ei voi hiihtää" .

Amerikkalainen "H. is past" sisältää tietyn ontologisen sävyn, joka vie harhapoluille
ajan ominaisuuksien ymmärtämisessä.

Lue lisää

Menneisyys ja tulevaisuus on tietoisuuden tuoma lisä aikakäsitykseen.

Muistot toivat menneisyyden.
Odotukset tulevaisuuden.
On vain tämä hetki, aika.

Anonyymi kirjoitti:

Menneisyys ja tulevaisuus on tietoisuuden tuoma lisä aikakäsitykseen.

Muistot toivat menneisyyden.
Odotukset tulevaisuuden.
On vain tämä hetki, aika.

Lue lisää

Kaikki menneisyydessä on kuitenkin tapahtunut sen hetken ajassa ja ajassa elämme myös huomisten hetkien aikaa.
Se että "toteuttaako aika ulottuvuuksia" vai onko se neljäs "avaruusulottuvuus" kunten Einstein todisti on minun maallikkona helppo siirtyä tässä asiassa Einsteinin leiriiin :)

Anonyymi kirjoitti:

Fotoni ei todellakaan tuo konkreettista yhteyttä vaikkapa menneisyyden ja muiden näiden ajan määreiden välille.
Amerikkalaiset ajasta puhuessaan ovatkin kiinnostuneita näistä määreistä, he tuntuvat
pitävän niitä ajan ominaisuutena.

Aloituksessa oli muotoilu, "Aika ( tapahtumat ajassa)" jos pidetään että menneisyys on aikaa, niin voitaisiin ajatella että menneisyydessä olisi tapahtumia, tai ehkä jopa että menneisyydessä on (nyt) tapahtumia.

Selvyyden saamiseksi luovutaan määritelmästä aika=tapahtumat ajassa, missä "ajassa"
viittaa menneisyys, nyt, tulevaisuus määreisiin.

Amerikkalainen voisi sanoa Hitleristä esim " H. is past"
Suomalainen samasta "H. on menneisyyttä" tarkoittaen että H. on poistunut joukostamme lopullisesti.
Suomalaisilla on sanalasku "Menneen talven lumilla ei voi hiihtää" .

Amerikkalainen "H. is past" sisältää tietyn ontologisen sävyn, joka vie harhapoluille
ajan ominaisuuksien ymmärtämisessä.

Lue lisää

Suomalaisilla on sanalasku "Menneen talven lumilla ei voi hiihtää"

Eipä taida olla. Ei ainkakaan ennen runoiluasi.
Wiki tuntee satoja suomalaisia sananlaskuja, mutta tuota listassa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisilla on sanalasku "Menneen talven lumilla ei voi hiihtää"

Eipä taida olla. Ei ainkakaan ennen runoiluasi.
Wiki tuntee satoja suomalaisia sananlaskuja, mutta tuota listassa ei ole.

Lue lisää

Sivusta seuraten, päivitä listasi.
Olen kuullut tuon sanonnan useinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Menneisyys ja tulevaisuus on tietoisuuden tuoma lisä aikakäsitykseen.

Muistot toivat menneisyyden.
Odotukset tulevaisuuden.
On vain tämä hetki, aika.

Lue lisää

Jos ja kun menneisyys ja tulevaisuus on tietoisuuden tuoma lisä aikakäsitykseen, niin miksi koettu nykyhetki "tämä hetki, aika." ei ole tätä samaa tietoisuuden tuomaa "lisaä aikakäsitykseen" ?

Anonyymi kirjoitti:

Opastetaanpa hieman.

Fotonit ovat avaruuden "muistitikkuja" jotka tuovat valonnopeudella kulkevien säteidensä mukana mm. tietoa miljardien vuosien takaa( ja samalla miljardien valovuosien etäisyydeltä) ihmiskunnan ihmeteltäväksi.
Fotoneilla ei luo mitään konkreettista yhteyttä menneisyyden, nykyisyyden eikä tulevaisuuden välille.

Lue lisää

Voisit vielä hieman valottaa meitä opastettavia ja kertoa tarkemmin mikä tämä fotonin muisti on ja miten se fysikaalisena ilmiönä toimii .
...Vai ihanko vain käytännön päättelyllä kautta sait tämän "muistitikku" ilmiön selvitettyä.

Selitäpä vielä se miten ja miksi tämä aika, eli sinun sanoin "päivittyvä tapahtumaketjutila" hidastuu ja nopeutuu gravitaatiovoimakkuuden mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Selitäpä vielä se miten ja miksi tämä aika, eli sinun sanoin "päivittyvä tapahtumaketjutila" hidastuu ja nopeutuu gravitaatiovoimakkuuden mukaan.

Opastetaanpa hieman.

Aika on paikallista, liike suhteellista. Aika=päivittyvä tapahtumaketjutila, päivittyy paikallisesti suhteellisessa liikkeessä.

Olipa ytimekkäästi sanottu, tuollaista saisi olla useammin näillä palstoilla.
Oliko pitkään mietitty, vai hetkellinen intuitiivinen oivallus?

Tätä voisi yrittää hioa hiukan, "Aika itsessään on samanlainen kyytiläinen "ajassa" kuin..."
on hiukan hankala, siinä aika esiintyy kaksi kertaa, hiukan kehällisesti, olet kyllä laittanut
toisen hankalan "ajan" lainausmerkkeihin, samoin "aika itsessään" voidaan käsittää liian
voimakkaana, aivan kuin se voisi olla tapahtumaketjutilan takana oleva tosi aika.

En kuitenkaan itse ala hiomatöihin, ehkä kommentit riittävät.

Jotenkin on nyt vähän lepikossa tuo.

Esbo79 kirjoitti:

Jotenkin on nyt vähän lepikossa tuo.

Etkö näe metsää puilta?

Anonyymi kirjoitti:

Opastetaanpa hieman.

Aika on paikallista, liike suhteellista. Aika=päivittyvä tapahtumaketjutila, päivittyy paikallisesti suhteellisessa liikkeessä.

Selitys, joka ei selittänyt yhtään mitään. Tyhjää stiignafuuliaa.

Esbo79 kirjoitti:

Jotenkin on nyt vähän lepikossa tuo.

Eikä edes ihan vähän. Suhteellisuusteoriaan liittyvää kyökkifilosofointia ilman, että yäärtää suhteellisuusteoriasta edes periaatteita.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä edes ihan vähän. Suhteellisuusteoriaan liittyvää kyökkifilosofointia ilman, että yäärtää suhteellisuusteoriasta edes periaatteita.

Sinun kommentisi on puolestaan kyökkiviisastelua, aloittajan otsikkokin kertoo miten keskustelussa olisi syytä edetä.
Suhteellisuusteoriasta hollaaminen ei sitä ole, sekin olisi syytä yäärtää kun keskusteluun yhtyy.

Anonyymi kirjoitti:

Selitys, joka ei selittänyt yhtään mitään. Tyhjää stiignafuuliaa.

Niinkö, voitko vielä selventää mikä meni yli hilseen.

Anonyymi kirjoitti:

Opastetaanpa hieman.

Aika on paikallista, liike suhteellista. Aika=päivittyvä tapahtumaketjutila, päivittyy paikallisesti suhteellisessa liikkeessä.

Aika on paikallista mutta samalla myös universaalia ja suhteellista liikettä on koko maailmankaikkeushärdelli täynnä.

Eli ajan paikallisesta päivittymisestä tässä liike härdellissä voisi olettaa tapahtuvan . Kuitenkin sillä varauksella, että tämä ajan päivittyminen tapahtumana voidaan jollain tavalla todistaa.

Ei ole. Aika-avaruus on absoluutti, vaikka aika ja kolme avaruudellista koordinaattia joustavat.
Suhteellisuusteorialla on tarkka matemaattinen formaatti, joka sitoo ajan ja metrisen koordinaatiston toisiinsa yksiselitteisesti.
Fysiikka on matematiikkaa. Selittelyt ovat tyhjää käsien huitomista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Aika-avaruus on absoluutti, vaikka aika ja kolme avaruudellista koordinaattia joustavat.
Suhteellisuusteorialla on tarkka matemaattinen formaatti, joka sitoo ajan ja metrisen koordinaatiston toisiinsa yksiselitteisesti.
Fysiikka on matematiikkaa. Selittelyt ovat tyhjää käsien huitomista.

Lue lisää

???
Yllä olevissa kirjoituksissa on "aika ja metrinen koordinaatisto sidottu toisiinsa" !

Väärinkö sidottu vai mitä yrität selittää?

Anonyymi kirjoitti:

???
Yllä olevissa kirjoituksissa on "aika ja metrinen koordinaatisto sidottu toisiinsa" !

Väärinkö sidottu vai mitä yrität selittää?

Tuo on vain se mitä yleinen suhteellisuusteoria tekee matamatiikan kannalta katsoen.

Esbo79 kirjoitti:

Tuo on vain se mitä yleinen suhteellisuusteoria tekee matamatiikan kannalta katsoen.

Piiloudut matematiikan taakse kun et pysty kannanottoasi puolustamaan verbaalisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Piiloudut matematiikan taakse kun et pysty kannanottoasi puolustamaan verbaalisesti.

Verbaliikka on fysiikassa käsien heiluttelua. Ja siinäkin olet tehnyt virheitä toisensa jälkeen, mikäli olen osannut yhdistää tekstit oikein kirjoittajaan.

Anonyymi kirjoitti:

Piiloudut matematiikan taakse kun et pysty kannanottoasi puolustamaan verbaalisesti.

Ihan vaan kerroin sen puolen mitä et ymmärtänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan vaan kerroin sen puolen mitä et ymmärtänyt.

Yritit kertoa mutta yritys sammui ensimmäiseen vastakysymykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Yritit kertoa mutta yritys sammui ensimmäiseen vastakysymykseen.

Siis suhteellisuusteoria sitoo yhteen ajan ja paikan. Hirmuisesti yritin sitä vääntää rautakangen paksuisesta rautalangasta.

Vaikka näin: ääretön 1

Numeroista en tiedä mutta kirjaimista voin sanoa, että Iso-D on vielä kaukana äärettömästä vaikkakin ikä lienee samaa suuruusluokkaa.

Ei matematiikka tunne kuvailemiasi ylilukuja, eikä folkloristiikka keksimääsi sananlaskua menneen talven lumilla hiihtämisestä. Einstein ei myöskään ikinä väittänyt ajan kaareuttavan avaruutta. Heittelet Stetsonista ihan omia höpinöitäsi, joilla ei ole mitään faktuaalista arvoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei matematiikka tunne kuvailemiasi ylilukuja, eikä folkloristiikka keksimääsi sananlaskua menneen talven lumilla hiihtämisestä. Einstein ei myöskään ikinä väittänyt ajan kaareuttavan avaruutta. Heittelet Stetsonista ihan omia höpinöitäsi, joilla ei ole mitään faktuaalista arvoa.

Lue lisää

Tässä vähän faktuaalista arvoa, en ota kunniaa muista kuin menneen talven lumista.

MENNEEN TALVEN LUMI
Taakse jäänyttä ja unohtunutta sanotaan menneen talven lumeksi. Ilmaisua käytti ranskalainen runoilija Francois Villon (1431-1489) runossaan Ballade des dames du temps jadis (Balladi entisaikojen naisista). Runon toistuvana kertosäkeenä on Mais où sont les neiges d’anten? - Mutta missä ovat menneen talven lumet?

Presidentti Martti Ahtisaari pääsi herkullisessa tilanteessa soveltamaan sananlaskua.
Joten on se aika tunnettu pitemmissä muistilistoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka näin: ääretön 1

Nooh, käytännössä kai määrittelemällä uusi joukko, jossa tämä "ääretön" (nykyisen määritelmän mukaan kaikkea laskettavissa olevaa niukasti suurempi luku) onkin vain uuden joukon osa eli alkio. Sinne sen halutun summankin voi sijoittaa. Eli jos se laskutoimitus olisi ääretön 1, ainakin nuo kaksi asiaa sieltä uudelta lukusuoralta tulee eksaktisti löytyä, ja jossa tällöin molemmat on oltava nollan positiivisella puolella, jotta toteutuu ääretön 1 > ääretön.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä vähän faktuaalista arvoa, en ota kunniaa muista kuin menneen talven lumista.

MENNEEN TALVEN LUMI
Taakse jäänyttä ja unohtunutta sanotaan menneen talven lumeksi. Ilmaisua käytti ranskalainen runoilija Francois Villon (1431-1489) runossaan Ballade des dames du temps jadis (Balladi entisaikojen naisista). Runon toistuvana kertosäkeenä on Mais où sont les neiges d’anten? - Mutta missä ovat menneen talven lumet?

Presidentti Martti Ahtisaari pääsi herkullisessa tilanteessa soveltamaan sananlaskua.
Joten on se aika tunnettu pitemmissä muistilistoissa.

Lue lisää

Taakse jäänyt on menneen talven lunta, mutta mikään suomalainen sananlasku ei puhu menneen talven lumilla hiihtämisestä, kuten väitit.

Anonyymi kirjoitti:

Taakse jäänyt on menneen talven lunta, mutta mikään suomalainen sananlasku ei puhu menneen talven lumilla hiihtämisestä, kuten väitit.

äätkö nyt jankkaamaan tästä?

Suomalaisilla esiintyy sanonta/sananlasku hiihtämisestä menneen talven lumilla,
en voi ottaa kunniaa tämän keksimisestä, koska se esiintyy ennen vuotta 2020 jolloin
väitit minun runoilleen sen.
Netissä ei vain ole kaikkea, kirjastosta löytynee, jos vain jaksaa etsiä tai sitten kysyy
kirjastonhoitajalta, he ottavat mielellään tälläisiä haasteita.

Joka tapauksessa itselläni on todiste siitä että kyseistä ilmaisua on käytetty julkisesti
15.6.2015, joka täten todistanee että olet väärässä.

Aloitit keskustelun vasta nyt nimimerkkisi perusteella.

Kenelle pahoittelet, itsellekö haet selityksiä?

Anonyymi kirjoitti:

Aloitit keskustelun vasta nyt nimimerkkisi perusteella.

Kenelle pahoittelet, itsellekö haet selityksiä?

Ketjun aloittajalla on ajatuksia, joihin kaipaan lisää selvennystä. En päässyt harmikseni kiinni kunnolla ajatukseen, ja sain todennäköisesti väärän käsityksen. Ei sen kummoisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Aloitit keskustelun vasta nyt nimimerkkisi perusteella.

Kenelle pahoittelet, itsellekö haet selityksiä?

Aa, itseäni tituleeraan tyhmäksi. Keskustelua käyty kovasti jo ja minä en pääse edes alkuajatukseen kiinni. En toki muita kuin itseäni rohkene tyhmäksi mainitsemaan.

planeetta kirjoitti:

Aa, itseäni tituleeraan tyhmäksi. Keskustelua käyty kovasti jo ja minä en pääse edes alkuajatukseen kiinni. En toki muita kuin itseäni rohkene tyhmäksi mainitsemaan.

No, tuohan selvitti kaiken.

planeetta kirjoitti:

Aa, itseäni tituleeraan tyhmäksi. Keskustelua käyty kovasti jo ja minä en pääse edes alkuajatukseen kiinni. En toki muita kuin itseäni rohkene tyhmäksi mainitsemaan.

Ei taida olla kukaan muukaan päässyt alkuajatukseen kiinni.

"Ja joidenkin riemuksi Einstein aprikoi aikoinaan, että valonnopeus voitaisiin mieltää vakioksi vain niillä aika-avaruuden alueilla, joissa painovoima on vakio."

Onko sinulla osoittaa, missä Einstein olisi noin ajatellut? Suppeampi suhteellisuusteoria julkaistiin jo vuonna 1905 ja se perustui kahteen postulaattiin:

1. Valon nopeus c on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä.
2. Kaikki inertiaalijärjestelmät ovat saman arvoisia kaikkien fysikaalisten tapahtumien kuvailussa.

Jos Einstein on tuollaisia aprikoinut, sen on täytynyt tapahtua ennen suppeamman suhtiksen julkaisua, jolloin Albert oli vielä täysin tuntematon tiedeyhteisölle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei taida olla kukaan muukaan päässyt alkuajatukseen kiinni.

"Ja joidenkin riemuksi Einstein aprikoi aikoinaan, että valonnopeus voitaisiin mieltää vakioksi vain niillä aika-avaruuden alueilla, joissa painovoima on vakio."

Onko sinulla osoittaa, missä Einstein olisi noin ajatellut? Suppeampi suhteellisuusteoria julkaistiin jo vuonna 1905 ja se perustui kahteen postulaattiin:

1. Valon nopeus c on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä.
2. Kaikki inertiaalijärjestelmät ovat saman arvoisia kaikkien fysikaalisten tapahtumien kuvailussa.

Jos Einstein on tuollaisia aprikoinut, sen on täytynyt tapahtua ennen suppeamman suhtiksen julkaisua, jolloin Albert oli vielä täysin tuntematon tiedeyhteisölle.

Lue lisää

Nopeiten löysin täältä.

( Lähde : https://en.m.wikipedia.org/wiki/Variable_speed_of_light)

--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Nopeiten löysin täältä.

( Lähde : https://en.m.wikipedia.org/wiki/Variable_speed_of_light)

--planeetta

Lue lisää

Lisäys vielä.

Monia harmittaa se, että vaikka ajatus voi olla riemastuttava, se on keskeneräinen.

Einsteinillä saattoi olla joku ajatus, epäilys tai idea jostain, mutta hän ei kuvannut sitä kovinkaan tarkasti. Se on enemmän hahmotelma.

Tämä taas on harmi siksi, koska sitä ei saa edistettyä, se täytyy keksiä uudelleen ja viedä siitä eteenpäin. On mahdollista, että näin on jo käynytkin, mutta sekään ei ole varmaa.

Einstein oli tuolloin,1905-1915 jolloin pohdiskelun aloitti, yhteisön luupin alla koska suhtis tuli just ulos, ja paineestakin johtuen ei välttämättä saanut pidettyä päätä kirkkaana ja ajattelua johdonmukaisena. Toisaalta paine ja läpinäkyvyys on myös yhteisön voima, tuoda näkemystä lisää ja haastaa. Joten hän teki ratkaisuja, joita myöhemmin harmitteli, tämän keskeneräisyys voi olla yksi niistä.

Tai sitten se on vaan idea, joka ei oikeastikaan lennä.

Keskeneräisyys ruokkii myös Einsteinin ympärille kehittynyttä henkilökulttia, joka ottaa kaiken mestarin sanoman lähes ilmoituksena, kuten toisaalla asia ilmaistaan, joka taas ei juurikaan edistä, joskin lisää tunnettuvuutta.

Oli kuin oli, itse koen tämän virtauksen mielenkiintoisena, vaikka se rämpii suomaissa ja putrakoissa yhtälailla kuin kaikki muutkin. Eli koko totuus ei tämäkään ole, jos lie totta ollenkaan.

--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Lisäys vielä.

Monia harmittaa se, että vaikka ajatus voi olla riemastuttava, se on keskeneräinen.

Einsteinillä saattoi olla joku ajatus, epäilys tai idea jostain, mutta hän ei kuvannut sitä kovinkaan tarkasti. Se on enemmän hahmotelma.

Tämä taas on harmi siksi, koska sitä ei saa edistettyä, se täytyy keksiä uudelleen ja viedä siitä eteenpäin. On mahdollista, että näin on jo käynytkin, mutta sekään ei ole varmaa.

Einstein oli tuolloin,1905-1915 jolloin pohdiskelun aloitti, yhteisön luupin alla koska suhtis tuli just ulos, ja paineestakin johtuen ei välttämättä saanut pidettyä päätä kirkkaana ja ajattelua johdonmukaisena. Toisaalta paine ja läpinäkyvyys on myös yhteisön voima, tuoda näkemystä lisää ja haastaa. Joten hän teki ratkaisuja, joita myöhemmin harmitteli, tämän keskeneräisyys voi olla yksi niistä.

Tai sitten se on vaan idea, joka ei oikeastikaan lennä.

Keskeneräisyys ruokkii myös Einsteinin ympärille kehittynyttä henkilökulttia, joka ottaa kaiken mestarin sanoman lähes ilmoituksena, kuten toisaalla asia ilmaistaan, joka taas ei juurikaan edistä, joskin lisää tunnettuvuutta.

Oli kuin oli, itse koen tämän virtauksen mielenkiintoisena, vaikka se rämpii suomaissa ja putrakoissa yhtälailla kuin kaikki muutkin. Eli koko totuus ei tämäkään ole, jos lie totta ollenkaan.

--planeetta

Lue lisää

Muuten yritän päästä aloitukseen kiinni ja nähdä mitä ajatuksista ehkä seuraa. Hieman ajankäyttöön liittyviä asioita, harmittaa kun ei ehdi pohdiskelemaan juuri koskaan. On olevinaan muuta tärkeämpää turhuutta.
--planeetta

No, voihan tuon niinkin ilmaista, ikäänkuin kosminen "radioyhteys" olisi kytkeytynyt päälle kun kaikki sai alkunsa.
Aika lennokasta tämäkin kuten aloituksenikin , mutta näillä mennään.

-koska ei menneisyyttä ja välitön konversio, ainoa paikka, jossa "konvertoidun" maailmankaikkeuden lopputilasta jäävä informaatio voi säilyä on ajan potentiaalienergia

Mustat aukot eli materian ja painovoiman pistemäiset massiiviset keskittymät ovat siis paikallinen takaisinsyöttö (tilan ja materian konversio) ajan potentiaalienergiaksi?

Hieno kommentti aloituksen ajatusrakennelman pohjalta.

Ajatusta on viety antaumuksella ja asiantuntemuksella eteenpäin. Mielenkiinnolla odotan jatkokommenteja ja itsekin osallistun keskusteluun mikäli uskon tuovan aiheeseen jotain uutta.

Aloittaja.

Anonyymi kirjoitti:

-koska ei menneisyyttä ja välitön konversio, ainoa paikka, jossa "konvertoidun" maailmankaikkeuden lopputilasta jäävä informaatio voi säilyä on ajan potentiaalienergia

Mustat aukot eli materian ja painovoiman pistemäiset massiiviset keskittymät ovat siis paikallinen takaisinsyöttö (tilan ja materian konversio) ajan potentiaalienergiaksi?

Lue lisää

-Mustat aukot eli materian ja painovoiman pistemäiset massiiviset keskittymät ovat siis paikallinen takaisinsyöttö (tilan ja materian konversio) ajan potentiaalienergiaksi?

Ei taida voida olla, koska mustilla aukoilla vaikuttaa olevan massa. Tai sen täytyy tapahtua jotenkin toisin. Schwarzschildin säteen rajaamaan horisontin takana on hypotisoitu tapahtuvan ajan ja tilan paikan vaihto, joten siltä kantilta mielenkiintoinen ajatus liittyen tähän aloittajan kuvaamaan muutaman ranskalaisen viivan ajatelmaan. Luulen kuitenkin, että ajatelma kaatunee termodynamiikkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hieno kommentti aloituksen ajatusrakennelman pohjalta.

Ajatusta on viety antaumuksella ja asiantuntemuksella eteenpäin. Mielenkiinnolla odotan jatkokommenteja ja itsekin osallistun keskusteluun mikäli uskon tuovan aiheeseen jotain uutta.

Aloittaja.

Lue lisää

Mitä kohtaa itse ensimmäisenä korjsisit tuota pikaisesti kyhättyä spekulointia koskien kuvaamaan paremmin alkuperäistä ajatustasi?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kohtaa itse ensimmäisenä korjsisit tuota pikaisesti kyhättyä spekulointia koskien kuvaamaan paremmin alkuperäistä ajatustasi?

Omissa spekulatiivisissä "teeseissäni" pysyn edelleen.
Keskustelu ryöpsähti niistä mukavasti eteenpäin ja antoi tilaa tulkinnoille.

Jos jotain haluaisin poistaa ylipäätään aika-avaruus ajattelusta ne olisivat: Madonreikähömpötykset, aikaparadoksisadut, sekalaiset kuvitukset neliulotteisesta aika-avaruudesta, spekulatiiviset valokartiopiirrokset ym.

Anonyymi kirjoitti:

Omissa spekulatiivisissä "teeseissäni" pysyn edelleen.
Keskustelu ryöpsähti niistä mukavasti eteenpäin ja antoi tilaa tulkinnoille.

Jos jotain haluaisin poistaa ylipäätään aika-avaruus ajattelusta ne olisivat: Madonreikähömpötykset, aikaparadoksisadut, sekalaiset kuvitukset neliulotteisesta aika-avaruudesta, spekulatiiviset valokartiopiirrokset ym.

Lue lisää

Ymmärrän. Sinun "malli" todellakin poistaa madonreijät tehokkaasti. Oma villi spekulointini sen päälle ei välttämättä osuu yksiin sinun ajatusten kanssa, koska ranskalaisia viivoja oli kolme ja täytin villisti aukkoja heittämällä asioita ilmaan. Se spekulointiketju kaatuu todennäköisesti termodynamiikan toiseen sääntöön, eli siihen, että järjestys ei voi kasvaa suljetussa järjestelmässä. Sinun alkuperäisen ajatelmaan, kovin selitettävä kohta on todennäköisesti syy-seuraus ketjun eheys, koska poistit perinteisen eheysmekanismin (aikajana aika-avaruuden 4. ulottuvuutena) siirtämällä ajan toiseen tehtävään.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän. Sinun "malli" todellakin poistaa madonreijät tehokkaasti. Oma villi spekulointini sen päälle ei välttämättä osuu yksiin sinun ajatusten kanssa, koska ranskalaisia viivoja oli kolme ja täytin villisti aukkoja heittämällä asioita ilmaan. Se spekulointiketju kaatuu todennäköisesti termodynamiikan toiseen sääntöön, eli siihen, että järjestys ei voi kasvaa suljetussa järjestelmässä. Sinun alkuperäisen ajatelmaan, kovin selitettävä kohta on todennäköisesti syy-seuraus ketjun eheys, koska poistit perinteisen eheysmekanismin (aikajana aika-avaruuden 4. ulottuvuutena) siirtämällä ajan toiseen tehtävään.

Lue lisää

Tämänlaatuinen villi spekulointi on kyllä paikallaan kun näin tuntemattomalla alueella liikutaan. Eikä ole väliä vaikka asiasta liikkuisi palstalla monta eri versiota ja jatkokehittelyä niille. Minun ongelma on siinä, että tietämykseni aiheesta on liian pinnallista, eli en pysty viemään asiakokonaisuuksia maaliin vaikka haluja olisikin.

Eli anna ruudin palaa ja vie keskustelua eteenpäin tavalla tai toisella. Joudun itse pitämään muutaman päivän tauon mutta palaan keskusteluun varmuudella myöhemmin mukaan.

....pitäisi kaiketi ilmaista, että "ajan kautta toteutuva neljäs ulottuvuus"......