transpositio
Moi!
Olin joskus nimimerkki Minea40 - pitkään pois oltuani profiilini pyyhkiytyi pois, enkä silti voi käyttää vanhaa nimimerkkiäni, joka on varattu?!
Transpositio - merkkini viittaa vaikeaan sydänvikaani, jonka yksi diagnoosi on valtasuonten transpositio Q20.5ccTGA. Olen - kumma kyllä vieläkin hengissä - kiitos erinomaisen kardiologini !
Kissat ovat edelleen rakkaat lemmikkini ja kaikki kummallinen kiinnostaa minua. Luonto ja sen ilmiöt erittäin tärkeitä myös.
Isoäiti ja onnellinen vaimo edelleen, joka toivoo avarakatseisuutta ja lämpöistä mieltä kaikille palstalaisille (kin)!
Kuvassa nuorimmaiseni Majk 8 vuotta, n. kuusiviikkoisena metsästä löytynyt hylätty mahdottoman rakas lapseni.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia35 aloitusta · 472 kommenttia
- Kerroit savusaunasi odottelevan remonttia.
Minulla yksi parhaita saunakokemuksia oli "joulusauna" appivanhempieni ikivanhassa savusaunassa.
Uskomattoman lempeä löyly, anopin lauteiden (hyvin korkealla verrattuna tav. saunaan) alle laittamat kynttilät ja ulkona vilvoittelupaikalla jätkänkynttilä...perfect!
Saunoimme nykyisen (silloin kihlattu) mieheni kanssa niin kauan, että siskolleen miehineen ei löyly enää riittänyt. Kohteliaasti antoivat meidän mennä ensin ja sauna oli lämmitetty jo paljon aiemmin - olimme myöhässä, kun ajomatkaakin oli yli kaksi tuntia.
Ihana Joulu, mutta harmitti tahaton itsekkyytemme - aika vain pysähtyi ;D - Otin, kun kardiologi suositteli tulevien toimenpiteiden ym takia. Otin myös kausiflunssa rokotteen.
Jännä juttu - pari kuukautta myöhemmin mieheni (rokottamaton) sairastui ja köhi monta viikkoa. Sain tartunnan myös, kun pukkasi kuumeen jne. Outoa oli se, että meni ohi reilussa parissa päivässä eikä tullut keuhkoputken/poskiontelon tulehduksia ja niiden vaatimia antibioottikuureja. Ensimmäinen kerta pariinkymmeneen vuoteen, kun selvisin noin vähällä! Astmani aina pahentanut oireita.
Sattumaako? Tyytyväinen olen kuitenkin. - Silloin, kun pumppu vielä salli - ihan saunassa...ei siis löylyhuoneessa. Mitäs tuota kainostelemaan - voi niitä aikoja ;DDD
- Kiitos, kun vastasit - siksihän aloituksia teen!
Kolmatta saunavuoroa olen miettinyt näin talven varaksi. Taitaa olla jo iltavuorot täynnä, joten menee iltapäivän puolelle. Ainoa mutta on siinä, ehtiikö mieheni mukaan...kyllä minä yksinkin saunon ihan mieluusti :) - Kateus ei ole vallitseva ominaisuuteni, mutta alan hiljalleen vihertää ;D
- Me otimme 90 -luvun loppupuolella kaksi ihanaa kisua - sisarukset. Eläinkauppias tuttuni suositteli meitä toiselle eläinkauppiaalle, jolla kisuja ja joka lopetti yritystoimintansa.
Kävimme kullat hakemassa Parkanosta ja luovutusikäisiä olivat. Sain ristiriitaista tietoa siitä milloin kissanpennun voi kastroida ja viivytin pähkäillessäni asiaa kuukauden liikaa. Tuloksena oli yksi suloinen, rutsainen kissatyttö, joka siis syntyi kotona.
Käytimme heti lapsen ja äidin lääkärissä, koska halusin tarkistettavan ettei ole enää pentuja massussa - ei ollut. Lääkäri kertoi, että noin nuori kissa saa usein vain yhden pennun. Pennusta totesi, että kaikki varpaat tallella ja hyväkuntoinen.
Minusta tuli ensimmäistä kertaa isoäiti - ja onnellinen sellainen! - Ei saunominen järveä tarvitse. Meillä voisi saunavuoron lopuksi käydä läheisessä järvessä - alle kolmesataa metriä matkaa, mutta eipä ole tullut koskaan käytyä.
Edellisessä asunnossa oli sauna ja oikein iso järvi parinsadan metrin päässä - eipä sielläkään saunasta uimassa käyty, uitiin erikseen ja veneiltiin silloin tällöin. - Lapsuudessa maalla mummolassa sai nauttia puulämmitteisen saunan aromeista - luonto ympärilläkin ihana. Ihan parasta oli talvella jäähdytellä saunan eteisen ovella ja katsella tuikkivaa tähtitaivasta - kesäsaunat aivan ihania...sään ei väliä.
Toivottavasti pääset vielä nauttimaan "puukiukaan" lämmöstä! - Kaksi kertaa viikossa minäkin - saunavuoro. Nykyisessä asunnossamme ei omaa saunaa - rakenteilla olevassa kyllä. Toisaalta on kivaa, kun ei tarvitse jynssätä saunaa ym, vaan voi jättää kaiken huoltoyhtiölle...sairauteni vuoksi fyysinen jaksamiseni on kortilla .
Savimajasauna oli varmaan jännä kokemus :) - Mukavaa, jos aloituksistani pidät :)
- Wau! Itse en ole ulkomailla saunonut...
- Tässä yksi: ollessani alle kouluikäinen kotimme oli vuokra-asunto omakotitalon yläkerrassa...kylmä vesi ja onneksi (kylmä) sisävessa. Kävin isäni kanssa läheisessä yleisessä saunassa - äiti ei halunnut yleiseen saunaan. Asuintalossamme ei ollut saunaa.
Muuten oli mukavaa ja sai hyvää limsaakin juoda, mutta lyhyyteni vuoksi pääni oli miesten haarusten korkeudella... Slmät pyöreinä...traumoja ei jäänyt ;) - Lisäkysymyksenä - oletko saunonut ulkomaisissa saunoissa tai sen kaltaisissa ? Entä yleisissä saunoissa?
- Pois sieltä = kotiin. Kyse saattoi ihan hyvin tarkoittaa paluutapaa. Vanhukset eivät ole niin tarkkoja aina sanavalinnoissaan.
Tuskin kuski pahaa tarkoitti - hienoa porukkaa ja empaattisia ihmisiä - minun kokemukseni mukaan. - Tapahtui 70 -luvun lopussa: isälläni toinen nainen ja äiti siitä tietoinen.
Oli lauantai ja olin tuttuun tapaani mennyt jo perjantai-iltana tulevan ex-aviomieheni perheen luo viikonlopun viettoon kaupungin toiselle puolelle. Isäni oli Lappeenrannassa työnsä vuoksi.
Sisaruksia minulla ei ollut.
Joskus lauantaina n 14:00 aikoihin minulle tuli tarve lähteä käymään äidin luona. Poikaystäväni vähän kummasteli epätavallista toimintaani (normaalisti olisin mennyt äidin luo vasta maanantaina kesätöiden jälkeen). Itse en kokenut asiassa mitään kummallista ja lähdin.
Päästyäni perille, kuulin koiramme ulvonnan neljän kerroksen korkeudelta jo alaovelle. Menin sisään ja samantien isä pyyhälsi ulos - äiti istui keittiön tuolilla kädet puuskassa ja heijasi itseään edestakaisin.
Kysyin mitä on tapahtunut ja isä suupielestään ohimennessään tokaisi, että äitisi meinasi itsensä tappaa. Isäkin oli jostain kumman syystä lähtenyt kotiin ko päivänä, vaikka normaalisti olisi mennyt naisystävänsä luokse - sinne paljon lyhyempi ajomatka kuin kotikaupunkiini.
Isä oli tullessaan joutunut "murtamaan" lukitun vessanlukon ja tavannut äidin teräaseen kanssa vedellä täytetyn ammeen vieressä - kuulakärkikynällä merkityt viiltopaikat molemmissa ranteissaan. Koiran ulvominen sai isän tarkistamaan onko kaikki ok.
Äiti pyysi minuakin poistumaan ja ensimmäistä kertaa tajusin, että ihminen on tuskansa kanssa loppupeleissä yksin. Viivyin hetken ja lähdin, kun tunsin ettei äiti yritä uudestaan.
Erosivat ja molemmat saivat uuden ja paremman elämän. Mikä sai minut ja isäni kummankin muuttamaan rutiinejaan...sitä silloin mietin. - Onko?
Tässä oli lähinnä kyse asiasta, joka meni yli ymmärrykseni - yliluonnollista tuskin ;)
Mietin vain miksi pelkoni kulminoitui Saanaan ja sen tapaisiin tuntureihin. Levillä ei ollut mitään vastaavaa ja esim Itävallassa ollessamme - mieheni Saksan puolella kysyi, että onkos täällä tulossa nyt "vääränmallisia" vuoria. Ei ollut ! Ne oikeanmalliset vuoret eivät pelottaneet, vaikka olivat paljon suurempia kuin pikku tunturimme. - Ihan pienenä, varmaan parivuotissna näin usein saman painajaisen, jossa oli suuri tumma "möykky" minua uhkaamassa. Äitini pohti silloin, olisinko pelästynyt vaikkapa kuorma - autoa, kun asuimme vilkkaan tien varrella.
No aika kului ja äitini löysi kätköistään mummolasta vanhan ja suht pienen taulun Saana tunturista. Nähdessäni sen ensimmäisen kerran tunsin outoa kammoa enkä ohi kulkiessani sitä oikein halunnut vilkaista - äiti pisti sen eteisen seinälle. Tuolloin olin reilu kymmenvuotias.
Tilanne konkretisoitui, kun 18v silloisen poikaystäväni kanssa tulimme Saksasta Tanskan kautta ja ajoimme Pohjois-Ruotsiin. Pohjoisempana maa oli tasaista ja siitä pukkasi isoja, hyvin Saanan tyyppisiä tuntureita tms. Menin ihan paniikkiin ja jouduin pitämään silmät kiinni, kunnes maisema muuttui rannikolla erilaiseksi.
Kärsin tästä oudosta kammosta, kunnes joskus vuosituhannen alkupuolella mieheni oli menossa työkeikalle Mo-I-Ranaan Norjaan ja halusi minut mukaan. Ajoi tahallaan kierroksen niin, että näin Saanan. Jouduin siis puolipakolla "siedätetyksi". Kumma kyllä se tehosi - pystyin katselemaan Saanan profiilia ilman hepulia :)
Ehkä ikä oli jo tehnyt tehtävänsä, mutta pelotti silti vielä silloin, kun isäntä ilmoitti ajoreittinsä muutoksen. - Tuo minullakin mieleen tuli. Käänsi vitsiksi, kun ei raaskinnut sanoa, ettei ambulanssi vie takaisin kotiin vaan muulla konstilla pitää sinne palata.
- Lemmikin omistaminen ja eläinrakkaus eivät tosiaan tarkoita aina samaa asiaa, valitettavasti.
- Yliluonnollistako jne ;DDD Listaa ei tarvita - yksi kokemus riittää...saati luonnosta vastaajan tulevasta kirjasta/elokuvasta...