jerzunposti
It-tradenomi vuosimallia 2017.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia165 aloitusta · 283 kommenttia
- Mikä nettiosoite tuolla Heznrilillä on? Voisi tutustua.
- Toimintani on täysin laillista ja päivänvalon kestävää, hakkerit saa lyödä läpivalot tulevassa palvelussani päälle. En menetä yöuniani enkä pidätä hengitystä.
- Ei, kyllä ihan henkilöstö-sivulle ajattelin lisätä oman nimeni.
Käytin asian selvittämiseen vähän aikaa, ja päädyin ottamaan yhteyttä Espoolaiseen Datacenter Oy:hyn, kun he tarjoavat suomenkielistä Mikkiksen Azure-pilvialustaa verkkosovelluksia varten yrityksille. Domainin saan ihan Suomen Hostingpalvelusta, kuten tähän saakka kaikki domainini viimeisen 6 vuoden aikana. - No sitä keskusteluahan varten nämä palstat ovat. Tartuin nyt sattumoisin tähän aiheeseen vähän syvemmin, kun puhutut ihmisten historian saatossa kehittyneet kielet, jotka yhä jatkavat kehitystään ovat lähellä mielenkiinnon kohteitani.
- Sanakirja.org -antaa "Fallback" -sanalle käännökset perääntyminen, varmistus, varasuunnitelma
Mutta tietojenkäsittelyssä tuohon voisi liittää, että jos käy jotain tietorakennelmaa, juuri esimerkiksi tuota pinoa läpi, niin top-down-menetelmällä ylhäältä alas ja jokin joukon arvokkainta arvoa alempi kuitenkin. - Hämeen mainospellejen mansehuumori sikseen. Väliarvo on aika lähellä ko kyseessä on ton Cambridgen mukaan arvo sijoittuu selkeästi kahden eriarvoisen arvojoukon väliin turvallisesti lopulta tullen valituksi. Fall sana viittaa kaatumiseen tai putoamiseen mutta väliinputoaja arvo on huono vastine kun se tulee tietyssä tapauksessa valituksi. Voisin sanoa että jos käyt pinoa läpi aloittaen huipulta ja kaataen taaksepäin käyt rehellisesti pinon läpi fallback arvo saa arvon joka täsmää parhaiten hakukriterreihin suhteessa pinon alempiin arvoihin. Itse käsittäisin sen jotenkin näin. Eristearvokin on melko kehno vastineehdotus kun kuitenkin arvo tulee valituksi. En pitäisikö huomenna ottaa puhelu Suomen kielitoimisto on ja soittaa kielipuhelimeen jos sanalla on jo jokin virallinen vastine. Väliarvo on ehkä my best bet Down there my friend!
- Katsoin tuon "Fallback" -sanan merkityksen äsken Cambridge English Dictionarysta.
"A fallback plan or position can be used if other plans do not succeed or other things are not available"
Eli kyseessä on sellainen arvo, mitä käytetään silloin, muut arvot eivät kelpaa ja toiset eivät ole saatavilla.
Kyllä tolle voisii jonkun suomennoksen keksiä? Jos ajatellaan Fallback-arvon kannalta, eli kaveriporukassa esimerkikski, valitsen kaveriporukastani oluelle seuraksi jonkun niin hyvän kaverin, on se sen verran parempi, kuin muut, jotka ovat sellaisia, joita en kelpuuta, mutta kuitenkin paras niistä, joka jää jäljelle siitä kaveriporukasta, jotka ovat jo tyttöystävänsä kanssa sopineet menot, he menevät luonnollisesti heidän kanssaan. Arvo jää hintsusti top-arvojen porukan ulkopuolelle.
Kummelin Karin ja Karvattomien laulusta poimittua, tommonen keskiverto-välimalli-jätkän (arvo,value) kärkikastia. - Kiitos Luottamuksesta! Lolz
- Tiivistettynä tuo edellinen, että pitää ottaa asia haltuun kunnolla, sitten varmistua siitä, että handlaa sen mitä tekee, ja sitten varmistuttua siitä, että markkinoilla on tilaa omalle innovaatiolle, sitten ottaa ns. "Nichen haltuun".
- No joo, toi vessa-esimerkki oli vähän huono, mutta toi asiakaspalvelun automaattinen resurssienallokointi ei nyt ihan tuulesta temmattu ole.
En syö kaurapuuroa, ehkä pitkään jatkuneella valvomisella ja tilkallisella elämän vettä voi olla jutun tasoon vaikutusta? Mutta en kirjoita nettiin mitään, mitä en voisi omalla nimelläni puhua kasvotustenkin ihmisten kanssa. Pidän pysyvistä väreistä netissä ja oikeassa elämässä ja palaavista asiakkaista.
Tein tuon postauksen jälkeen vähän markkinatutkimusta kohdistuen niihin kotimaisiin ja ulkomaisiin yrityksiin, mitkä tarjoavat automaattista asiakaspalveluratkaisua yrityksille, niin Suomen suurin lienee tuo Cuuma Oy, ja sitten löytyi Zendesk kotimaisista ja on niitä muitakin. Amerikassa täyspotti markkinaosuuksista jakautuu Suomen mittakavaa paljon useammalle yritykselle.
Tarkastelin Helsinkiläisen Cuuma Oy:n tunnuslukuja seuraavaksi, koska se on suurin, ja viime tilipäätöstietojen mukaan se työllistää 9 ihmistä, ja liikevaihto oli viime tilinpäätöksen perusteella vajaat 4 miljoonaa euroa, josta liikevoittokin oli vajaat 500 000 euroa. Toki tuo automatisoitu Puhelinjärjestelmä on heidän vain yksi tarjoamistaan ratkaisuista. En tiedä, onko heidänkään tuotteessa mitään asiakkaan kannalta edullista jonotus-automaattijärjestelmää, että se v-käyrä ei asiakkaalla nousisi.
Jos ajattelee, että soittaa teleoperaattorin asiakaspalveluun, mitä en ole pitkään aikaan tosin tehnyt, mutta kokemusta on, niin helposti saa tavallisena arkipäivänä työaikana kuunella musiikkia linjoilla helposti päälle 10 minuuttia. Luulisi, että asiakaspalvelijoita on useampi, kuin 1 tai 2 paikan päällä.
Noi puhelinasiakaspalvelujonot toimii first-in-first-out -menetelmällä perinteisesti, ja tuntuu siltä, että automaatti ohjaa kaikki tulevat asiakkaat samaan jonoon hännille.
Noi on vielä pahempia, kun soittaa Kelaan, tai Turun Kaupungin johonkin virastoon soittoaikana, niin niihin pääse koskaan juttelemaan kenekään ihmisen kanssa omasta asiasta. TE-keskukseen en ole koskaan soittanut, varmaan sama meininki sielläkin.
Naurakaa vain huviksenne, mutta tuo Aterioivat Filosofit, joka on tietojenkäsittelyteoriaan käynnissä oleviin ja kuolleisiin sekä odottaviin prosesseihin, sekä ja resurssien allokointiin liittyvä rinnakkaisongelma, ja tuon deadlockin tai starvationin estoon tai ennaltaehkäisyyn ei löydy oikein muuta tunnettua algoritmiä, mitä tuo "Banker's Algorithm", joak taitaa olla tuon alkuperäisen ateriointiongelman 1960-luvulla esittämän ongelman esittämä ratkaisu.
On totta, että kaikki tietojenkäsittelyä vähänkään pidemmälle opiskelleet heti tuolta 1960-luvulta lähtien ovat tutustuneet ongelmaan ja pohtineet sitä, mutta siinä piileekin juuri koko tietojenkäsittelyn suola, mitä luin pari artikkelia Googlen kautta kun löysin, niin noissa esto- tai -ennaltaehkäisyratkaisuissa mitä tulee nälkiintymiseen ja/tai lukkiutumiseen, on sekä omat etunsa ja haittansa.
Voinhan ottaa haltuun koko ongelman, ja ajan kuluksi ideoida yhä parempia ratkaisuja (algoritmiä), ehkä löydän niitä tai ne jää löytämättä, mutta niinhän se politiikassakin menee, että kaikki jauhaa samasta asiasta, mutta lähestymistapoja ja mielipiteitä on niin monta, kuin on keskusteluun osallistujaakin. Siksi pidän poliittisesta väännöstä suuresti.
Jos löytyy jotain, mille löytyy markkinarakoa, mikä estää pistämästä pystyyn snadia firmaa, jonka toimiala on "ICT-palvelut ja ohjelmistot", ja sitten alkaa toimittamaan automaatisoitua puhelin-asiakaspalvelujärjestelmää, jossa suunnitteluvaiheessa on ollut tavoitteena nimenomaan tavallisen puhelinasiakaspalveluun soittaneen jonotusaikojen optimointi mahdollisimman lyhyeksi. automaattisen jonovalvonnan ja -allokoinnin keinoin.
Sitä paitsi laki muuttui juuri vähän aikaa sitten, niin osakeyhtiökään vaadi enää alkupääomaa, vaikka mielestäni ei ole mitään järkeä perustaa osakeyhtiötä, jonka arvo on 0 euroa, ja siten sillä ei ole varaa investoida aluksi tuotannontekovälineisiin. Menot tulee ennen tuloja, ja sitten jälkeenpäin nähdään, kannattiko investointi, kun lasketaan sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Kaikki kulut ajattelen investointeina euroissa.
Esimerkki: Investoin vasaraan,sahaan ja nauloihin ja puutavaraan (Käsityö-firman tuotannontekovälineet,). sitten sahaan,hakkaan, ja naulaan verstaallani erän puisia kuusenjalkoja, ja jokaiselle kuusenjalalle lasken ensin, mitä olen kuluttanut itse niihin rahaa, ja sitten lisään siihen haluamani katetuottoprosentin sen päälle jokaiselle myyntiin lähtevälle kuusenjalalle, että ei mene ihan hyväntekeväisyydeksi. Sitten kun olen saanut kaikki myydyksi, lasken minkälaisen tuottoprosentin sain alkuperäiselle investoinnilleni. Ei bisnes pähkinänkuoressa vaadi Einsteinin aivoja. Sitä kutsutaan rahan tekemiseksi.
On totta, että en voi ottaa heti haltuun koko automatisoitua konkonaisvaltaista asiakaspalvelujärjestelmää, mutta ei kukaan breikkaa heti. IKEAkin lähti yhden miehen puuseppä -verstaasta liikenteeseen. Pitää aloittaa jostain. - Tai jokin jonoihin liittyvä resurssien kohdentaminen. Eihän sen nyt pakko ole olla Wc:n käyttöresurssointia.
Esimerkiksi tele-operaattoreiden puhelin-asiakaspalvelut tuntuu olevan ihan lapsen kengissä se tekniikka, kun välillä joutuu odottamaan mielettömiä odotusaikoja, tiedä sitten, miten järjestelmä allokoi (kohdentaa) resurssit, kohdentaako mitenkään, että saadaan asiakkaan v-käyrä ylös ja puhelinlaskut nousemaan.
Jos esimerkiksi asiakaspalvelu-pisteessä on 3 asiakaspalvelijaa töissä, kaikkien asiakkaiden ei ole tarvetta jonottaa samalle asiakaspalvelijalle, järjestelmä voisi ohjata asiakkaat automaattisesti lyhyimmän mahdollisen jonotusajan jonoon. Tuskin ne nykyisellään niin toimii. - Jos joku tätä lukeva on elintarvikehuoneiston ylläpitäjä, tietää, että esimerkiksi asiakas-wc-tiloista on säädetty erikseen mitoitus yms suhteessa asiakaspaikkoihin.
Osoitteessa
https://www.jikky.fi/files/1981/8_JIKOhje_rakenteet.pdf
kappaleessa 12 on määritelty asiakas-vessojen tarve lukumäärältää eriteltynä niin miehille kuin naisille suhteessa ravintolan asiakaspaikkoihin.
Tuli mieleen, että voisi olla mielenkiintoista laatia sovellus, joka ylläpitää virtuaalisen wc-tilojen resurssoinnista huolta, että tilanteessa ei tapahdu lukkiutuminen (Wc-Deadlock, kukaan ravintolan asiakkaista ei pääse vessaan), tai nälkiintymistä (Toilet-Starvation), jossa asiakkaat taas joutuvat odottamaan liian pitkään omaa vuoroaan.
Tähän tietenkin taas tulee lukuisia anonyymeja asiattomia kommentteja, mutta tämä rinnakkaisuuteen liittyvä resurssien-kohdentamis-järjestelmä on perusteiltaan kovinkin mielenkiintoinen.
Käytännön bisnes-sovelluksena voisi alkaa myymään ravintoloitijoille wc-järjestelmää, joka aina ilmoittaa digitaalisesti asiakkaille näyttöpäätteellä, että missä vessassa on minkäkin verran asiakkaille vielä tilaa, ja missä ei. Erityisesti paljon asiakaspaikkoja omaavissa suosituissa juottoloissa ja yökerhoissa voisi olla ihan asiallinenkin tämän kaltainen ratkaisu, ko itsekin olen osunut monesti isonkin ravintolan miestenhuoneeseen, joka on ollut enemmän kuin täysi ja sitten on taas tullut örveltämistä jo vessassa olijoiden kännisten osalta osakseni.
Voi kuulostaa aika korkealentoiselta, mutta on tässä ideaa. - Paluupudotus, paluuputoamiseen se jotenkin liittyy epäilisin. Kysy tuolta foorumilta kielitieteilijöiltä merkityksestä.
- En ole koskaan kuullut fallback-sanasta virallista suomennosta, ja jonkin verran tein AMK:n ammattiharjoittelussa tietotekniikka-sanaston englanti-suomi käännöstyötä.
fall viittaa putoamiseen, ja back on paluuta. Tuolla Stackoverflowlla on myös englannin kielen vastaava foorumi, missä voi kysellä, kuin tuo ohjelmointifoorumi. Joskus sain siellä ihan pätevän lingvistin vastauksen, kun kysyin merkityseroa on englanninkielisillä tietotekniikka-termeillä "boilerplate", ja "template", kun en ole kuullut virallisia suomennoksia koskaan, mutta asiantuntevien kommenttien jälkeen ymmärrän ne paremmin. Sitten kun ymmärtää merkityksen paremmin, kyllä sille joku suomennos löydetään. En tiedä, "fallback" , onko sille virallista suomennosta, voi olla että on koska se on ollut terminä pitkään olemassa. Olisi kiva kuulla sen vakiintunut Suomen kielen sanakirjassa oleva vastine.
Oma paras käännökseni voisi olla "paluuputoamis-arvo", "takaisin-pudotus-arvo", mutta mikä arvo se sitten on? default tosiaan on niinkuin tässä jo tulikin selväksi, oletusarvo, ja returning value on paluuarvo, joten siihen sitä ei voi missään nimessä sekoittaa.
On hyvä pitää mielessä, että tietotekniikan ammattisanastossa on termejä, joilla ei välttämättä ole mitään virallista kielitoimiston suomen kielen vastinetta välttämättä.
IT-alalla nörttikieli on englanti, joten riittää, että ymmärtää sanan merkityksen oikein.
Traceback -termilläkin on monta eri nimeä, kuten rakkaalla lapsella. Tracebackistakin käytetään backtrace-nimeä, joten varmaan tuosta fallbackistakin voidaan käyttää myös backfall-nimeä?
Suosittelisin sinua kääntymään lingvistin puoleen foorumilla https://english.stackexchange.com
Esimerkkinä oma ainut postaukseni tuonne tuosta boilerplate versus template -postauksestani, jossa tuli myös huvittavia vastauksia ihmisiltä, jotka eivät liittäneet sitä tietotekniikka-sanastoon kuuluvaksi:
https://english.stackexchange.com/questions/464924/boilerplate-versus-template - Jos joku tämän viestiketjun lukija tai kommentoija on Pelit-lehden tilaaja, ja tai omaa muuten vain pääsyn keskustelualueelle pelit.fi -keskustelualueelle, siellä on käyty tästä keskustelua.
Vastasin siellä, ja vastaan nyt että kielitutkimus on laaja akateeminen tutkimuskenttä, ja täytyy muistaa, että kaikki kielet on ihmisen kehittämiä, myös tietokonekielet.
Opettele ensin jonkin valmiin kielen kääntäjän toiminnan teoria, ja seuraavaksi yritä opetella tajuamaan kyseisen kääntäjän toiminta käänteisenä. Seuraava vaihe on, että kun sen tajuat, ohjelmoi decompiler, eli uudelleenkääntäjä, joka kääntää käännetystä koneen ymmärtämästä kielestä koodin takaisin ihmisen ymmärrettävään koodikieleen. Ota aluksi vaikka haltuun Javan kääntäjä.
Javan uudelleenkääntäjiäkin on nykyään jo hyviäkin ja sellaisiakin, jotka kääntävät käännettyä java-koodia verkossa pilvessä takaisin ihmisen ymmärrettävään muotoon.
Sitten maailma on täynnä ohjelmointikieliä, valitse jokin tietty paradigma, ja tutki, mitä kyseisen suuntauksen kieliä ja minkälaisia on jo kehittty.
Käytännössä jos ajatellaan, että olet tietojenkäsittely-opiskelijana yliopistossa, oma ohjelmointikieli on tasoltaan tohtorin väitöstutkimus-opinnäytteen työn arvoinen suoritus.
Mikä ikäsi on ja peruskoulutuksesi? - Sama se. Niitä on kuitenkin ihmisen tietokoneen käytön historian sivu täysi ohjelmia, jotka eivät toimi, vaan kaatuvat. Esimerkiksi Windows 95 Blue Screen oli aika yleinen silloin, kun se julkaistiin ensimmäisen kerran.
- No joo, kesän alussa aloitin opiskelemaan C-kieltä, ja luin siitä kaksi kirjaakin sen jälkeen, kun olin ottanut kieltä haltuun netin kautta. Noi osoittimet,, pointterit on munkin mielestä rekursiota hankaalampia tajuta, ja ne on täysin olennaisia hallita, jos haluaa ohjelmoida C:llä jotain.
Olen kuullut, että noi pointterit ja pointterit pointtereihin tuottaa vielä kokeneillekin ohjelmoijille vaikeuksia.
Pahimmassa tapauksessa ohjelma kaatuu, jos on jäänyt jokin huomaamatta. On niitäkin esimerkkejä, että jokin mielettömän paljon maksanut avaruuslento-projekti on kaatunut alkumetreillä ohjelmointivirheen takia. Tuollaisessa avaruuslennolla käytettävä softa on yksi kriittisimpiä sen suhteen, että sen pitäisi toimia aukottomasti. - No joo, kaikella kunnioituksella kaikkia ratkaisuja ja koodareiden valintoja kohtaan. Itselläni ensimmäinen rekursiosovellus, jonka kautta tajusin asian, oli klassinen "Hanoin Tornit" -ongelma.
Hanoi Towers ongelman historiahan on se, että alkuperäisessä ongelmassa oli 64-kiekkoa, ja sen ratkaisemiseen ei riitä ihmiselämä. - Tosta rekursiosta vielä, että se on yksi tietojenkäsittelyn perusopintojen vaikeimmista asioista ymmärtää, vaikka tajuaisi muutenkin jotain muuta, kuin kirjoittaa suoli24-palstalle irrelevanttia matskua anonyymina.
- No Linuz ei tunnu olevan tuttu? Linuxissa kokeneet käyttäjät hoitavat kaiken terminaalissa.
Tossa rekursiossa vain se hyvä puoli, että tarvitsee vähemmän koodia, ja koodin kirjoitusmerkkejä (kertoma-metodi) ja metodi on uudelleenkäytettävä.