varaverkko.be
Energiakartelleista riippumatonta liiketaloudellista voittoatavoittelematonta paikallisen kotimaisen energiatuotannon ja varavoiman tuotekehitystä. Kaikille kehittäjille ja varavoiman kehittämisen tukijoille avoin yhteisö.
http://www.varaverkko.be
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia6 aloitusta · 126 kommenttia
- Kiinteistöjen purkaminen, asianmukainen hasardi-materiaalin purku, sekä rakennusjätteen käsittely ja hävitys voi olla liian kallista monille.
Miten esimerkiksi betonibunkkeri puretaan ja hävitetään? Pohjakerros on edelleen kivikova vaikka muut kerrokset olisivat purkukuntoisia. - Kuvassa on "esikapasitorin" ja akkukapasitorin välimalli 0.09 kW ikkunavoimalalle: https://tinyurl.com/y5tnry4s
Tuo on esikapasitoriksi liian suuri ja akkukapasitoriksi liian pieni. Ikkunavoimala ei saa marraskuussa suoraa aurinkoa vaan osoittaa länteen. Käytännön teho on parin vatin luokkaa, joka riittää vallan hyvin sekä lataamaan kuvan kapasitorin 54 volttiin että pitämään osan valoista päällä yötä päivää.
Idea on se, että ikkunavoimalasta saadaan vuoden pimeimpänä päivänä ympärivuorokautinen varavalaistus. Kaikki varavalaistuksen ylimenevä tuotto varaa suurempaa akkukapasitoria.
Kuvassa on kotimaisen pohjoisiin oloihin soveltuvan lataimen kehitysversio.
Kaikki aurinkovoimalasta saatava teho otetaan käyttöön ympäri vuoden. - > 20 paneelilla pysyy akut täytenä koko talven !
Paljonko on paneeleitten yhteenlaskettu pinta-ala? - Eikö konsepti itsessään lainkaan kiehdo?
Matalajännitepädeillä voi tehdä asennuksia itsekin. Miltä vaikuttaisi lattialämmitys vain siinä kohdassa missä tarvitaan - vuoteen alapuolella tai kirjoituspöydän jalkojen kohdalla tai pesuhuoneen laattojen alla?
Muutamalla kymmenellä tai sadalla vatilla lattia lämpöiseksi jostakin kohdasta? - Virtaa säätämällä voidaan saada helposti selville paneelien paras sen hetkinen jännite/virta. Oleellista on, että jännite ei putoa kapasitorin navoissa vaan jännitebufferi ylläpitää paneelien navoissa ideaalivoltit - kyllähän muuten virtaa saa reilummin ideaalivolteilla.
Etenkin kun virtaa ei syö kuormasta mikään härpätin... - Olen ryhtynyt testailsemaan lattialämmitystä tällaisilla lämmityselementeillä: https://preview.tinyurl.com/y5cu3j4s
Yksi tuollainen pädi lämpiää 15 vatin teholla kauttaaltaan niin, että juuri ja juuri viitsii kädessä pitää. Keraaminen lämmitysvastus on kiedottu erikoiseen materiaaliin, joka on amerikkalaista avaruusohjelman sivutuotteena syntynyttä lämmönjohdinta. Vaikka pädi on kiinassa koottu, materiaali on juuri tätä amerikkalaista.
Pädin lämpöä on helppo säädellä jännitettä tai virtaa säätelemällä. - > Se joka väittää jotain, yleensä myös todistaa väitteensä.
Ei ole tarvetta väittää taikka todistaa mitään. Konsepti on helppo ymmärtää ja kokeilla itsekin, jos haluaa.
Pasiivinen kapasitori tuossa hoitaa mppt-säätimen virkaa mutta ilman että syö itse lainkaan virtaa eli on purkkia tehokkaampi.
Nostaa latausjännitettä ilman että syö virtaa itse = todella tehokasta. - > Tuota en tällä syömisellä usko, testaapa uudelleen että konkan varaus kerkiää
> varmasti purkautua.
Väärin ymmärretty - kapasitoria ei ole tarkoitus purkaa tyhjäksi. Vaan ottaa jännitebufferista vain se määrä virtaa, että kapasitorin navoissa säilyy paneelien korkeampi antojännite. Antojännite kapasitorin kanssa on se sama, minkä saa mittaamalla paneelien navoista avoimen piirin jännitteen.
Mikä tahansa muu komponentti kytkettynä paneelien antoon romahduttaa jännitteen ja siten latausvirran (vrt. ledi kytkettynä suoraan paneelien napoihin).
Voit kokeilla asiaa helposti itsekin. - Ei ole tarvetta todistaa mitään - etenkin kun asia on helppo kokeilla itse - mutta päädyin siihen ratkaisuun, että pienehköä aurinkojärjestelmää ei kannata yrittää pyörittää ilman "esikapasitoria" - sieltä ei saa käytännössä mitään ulos pilvisellä kelillä.
Jos vaihtoehdot ovat jotakin latausvirtaa kapasitorin kautta taikka ei mitään virtaa, valitsen ensimmäisen vaihtoehdon.
On mahdollista, että kapasitorin buusterivaikutus on suhteessa suurempi pienessä aurinkojärjestelmässä ja vaikutus vähenee järjestelmän koon kasvaessa - mutta vaikutusta kuitenkin aina on.
Parempi tutkimus joko on mahdollista jatkossa taikka ei riippuen resursseista. Pienehköön koevoimalaani sopiva Victron-lataussäädin kustantaisi vain reilun satasen. Mutta suunnittelen omatekoista lataussäädintä, joka on mahdollisimman passiivinen keskiarvohakuinen, josta keskiarvon ylittävä latausvirta ohjataan muualle esim. vedenlämmittämiseen. Valmiit purkkisäätimet eivät ole näin monipuolisia.
Minulla sattuu olemaan edellytyksen kapasitoreja rakennella tarpeen mukaan, ja aurinkosysteemissäni sellainen pyörii järjestelmän osana asiaa ensin kokeiltuani ja havaittuani selvän parannuksen (saa virtaa taikka ei saa virtaa lainkaan). - On hieman näkemystä vastaavasta tilanteesta kun Huawein puhelimen akku kuivui ja pitä löytää jokin korvaava ratkaisu. Tein "akun" 2.7V 10F kapasitoreista, joita tuli 6 kappaletta - ensin sarja- ja sitten rinnankytkentä. Tarvittiin vielä zener-diodi ja ledi jokaiselle kapasitorille tasaamaan latausjännitettä.
Puhelinhan saa kaikenaikaa käyttöjännitteen verkkolaitteesta ja akkua tarvitaan vain kun puhelin viedään toisaalle - tämä kapasitoriakku kestää muutaman tunnin valmiusaikaa ja muutaman minuutin puheaikaa. Mutta on "ikuinen" akku.
Olisi tietysti voinut käyttää vielä suurempiakin kapasitoreja, koska "akkua" ei tarvinnut mahduttaa kojeen sisälle.
Litium-pötköjen sarjaan ja rinnankytkentä todennäköisesti toimisi samalla periaatteella eli zener ja ledi tasaamaan pötköjen keskinäisiä jännitteitä - jos vain laittaa pötköt sarjaan taikka rinnan, käytännössä vain yksi pötkö kuormittuu ja muut eivät tee mitään. On kokeiltu.
On käytännössä yhden litium-pötkön varassa ilman battery managementtia, joka yksi pötkö menee ihan tyhjäksi ja muissa on vielä jännitettä vaikka kuinka.
Täysin tyhjentynyt 18650-pötkö on haastava palauttaa "henkiin" kun taas kapasitoreilla ei mitään ongelmaa alkaa täyttyy 0 voltista. - > MPPT-säädin on jo niin älykäs ettei siinä kapasitorit enää mitään auta.
Säädin on aktiivista elektroniikkaa ja näin ollen pudottaa paneelien jännitettä. Ei ehkä lähde edes käyntiin harmaalla taivaalla, jolloin ei saada lainkaan virtaa vaikka paneelien navoista mitattuna jännitettä olisikin.
Kyse on aktiivisen ja passiivisen elektroniikan sopivuudesta - tässä aplikaatiossa tarvitaan passiivikomponentti bufferiksi ennen aktiivista elektroniikkaa. - > Ja mistä näitä kapasitoreja voi ostaa?
Ei ehkä vielä mistään - asiaa ei ole oivallettu. On kuitenkin olemassa alan kotimainen yhdistys, joka tällaisia asioita suunnittelee, kokeilee ja ryhtyy myös valmistamaan.
Enhän toki käytä palstaa mainostamaan yhdistyksen kotisivuja. - > Jos paneelin tuotto on niin pieni ettei ledi vielä syty, voi sillä pienellä virralla
> varata konkan. Konkkaan kytketty ledi palaa sitten hetken ja sammuu kun
> varaus on loppunut. Ei mitään ihmeellistä.
Oletko kokeillut asian käytännössä? Ledi palaa jatkuvasti kapasitorin kannattelemana, joka ei muuten olisi edes syttynyt - buusterivaikutus eli parannus hyötysuhteeseen.
Yksinkertainen selitys on se, että
a) kytketään aktiivinen komponentti paneelin lähtöön - jännite putoaa
b) kytketään passiivinen komponentti (=kapasitori) paneelin lähtöön - jännite kohoaa
Kapasitori pitää jännitettä yllä vielä silloinkin kun aktiivinen elektroniikka virtaa alkaa haukkaamaan.
Kannattaa kokeilla itse - on helppo kokeilla ja voi tulla ahaa-elämyksiä. - > Jos kytket kapasitorin aurinkokennoon, niin eikö kapasitori ota kennosta aivan
> kaiken tehon ulos minkä kenno pystyy tuottamaan?
Kunnes kapasitori täyttyy paneelijännitteeseen ja alkaa toimia jännitebufferina. Nyt voit kytkeä perään hilavitkuttimien ilman että paneelien jännite droppaa.
Enemmän paneeleista saa virtaa ulos, jos ne voivat toimia parhaan jännitteen alueella. Kun kytkee minkä tahansa hilavitkuttimen suoraan paneelien antoon, jännite droppaa eikä virtaa ja tehoa saada ulos.
Bufferoimalla voidaan parantaa paneelien hyötysuhdetta - bufferi on pienehkö "esikapasitori", joka on täysin passiivinen komponentti ja nostaa paneelien antojännitettä. - Aika kookkaan kapasitorin saisi täyteen noilla luvuilla. Kannettava tietsikka ja valaistus pyörisi varmaankin puolilleöin. Lämmitykseen etanolisisätakkoja.
Älkää ihmetelkö jos en paljon juttele akuista enää - kotikapasitorit pyörii ja aina vaan kasvaa koko jatkossa. - Kaikki akut kestää melko hyvin käyttöä, jos jännitteen vaihteluväli sekä latauksessa että purkauksessa on aina tarkassa seurannassa.
Vielä paremmin tuntuu kestävän cyclic use trukkiakut - eivät ole kovin paljon käynnistysakkuja kalliimpia mutta jonkin verran hintavampia. Yuasan cyclic use akut on käytössä tällä hetkellä. eBayn kautta olen tilaillut mutta varmaan löytyy jostain kaupastakin. Muunkin merkkisiä trukkiakkuja on.
Jos akut jää talven ajaksi mökille ja käyttämättä, se voi vaikuttaa kestävyyteen.
Jälleen eBaysta saa tilattua muutamalla kympillä de-sulfator nimisen laitteen, jonka pitäisi pidentää akun kestoa - etenkin keväällä tekisin de-sulfatoinnin pitkään varastoituna olleelle akulle. - Pieni 0.09 kW ikkunavoimala latasi kapasitoria. Alku on hidasta, jos iso kapasitori lähtee 0V arvosta täyttymään kun 50V on paneelijännite sarjaankytkettynä pilvisellä kelillä.
Vaikuttaa siltä, että hyötysuhdetta voi nostaa passiivikomponentilla - aivan aluksi ladataan pieni kapasitori 50 volttiin, josta bufferoimalla lähdetään lataamaan hilavitkuttimilla suurempaa kapasitoria taikka akkua.
Kun välissä on passiivinen jännitebufferi - joka itse ei tarvitse käyttövirtaa - paneelit saadaan nopsaan tehokkaalle jännitevälille ja näin hieman latausvirtaakin pitäisi alkaa saada myös harmaalta taivaalta. - Onko tarkoitus, että akut jäävät oman onnensa ja aurinkopaneelien varaan vai saatko niille ylläpitolatausta jostakin?
- Oletko tuon linkin paperin laatinut? En muista nähneeni latureissa yli 14.5V kennojen tasausvaihetta, joskin MW:n latureissa on jännitteen säätömahdollisuus trimmeripotikalla. Tehtaalta ne ovat tulleet 14.5V arvoon säädettynä.
Jännitteen arvo määräytyy kemiallisen reaktion aktiivisuuden perusteella.
Kesällä kypsyi kiinteistön akut kun ei laturi pudottanut jännitettä vaan piti 14.5V jännitettä yllä - syytä mainita, että akuista otettiin kaiken aikaa myös sähköä. On haasteellista määritellä kuinka pitkään tasausvaihetta tuollaisessa tilanteessa pidetään päällä. Todennäköisesti kannattaisi säätää latausjännitettä alemmaksi laturista.
Nyt olen laittamassa latureihin erilliset rajakatkaisimet, jotka katkaisevat latauksen kun tasausjännite on saavutettu. Niissä vain ei näytä olevan aikasäätöä vaan katkaisevat heti raja-arvossa.
Akut korvautuvat kiinteistössä kapasitoreilla pikkuhiljaa kun kapasitorien tuotanto saadaan kunnolla käyntiin. Akkujen vahtiminen pitäisi loppua sitä kautta.
> No kun ei riipu, vaan lämpötilasta.
Lämpötila vaikuttaa virtaan ja virta vaikuttaa lämpötilaan. Etenkin vapaa-ajan akuissa tulisi olla lämpötila-anturi akun sisään rakennettuna, johon laturista yhdistäisi mittausjohtimen. Voi olla, että haponkestävä anturi on liian kallis varuste - akut vaan eivät kestä sitä käytön määrää minkä ne voisivat kestää ideaalivaraajalla.
Hieman vanhentunutta teknologiaa, siis. - > kiitos asiallisista kommentoinneistasi tällä palstalla!
Kiitokset kiitoksesta. Yritän valikoida sanat aina huolellisesti, koska kyse on merkittävästä asiasta.
Vara- ja lisävoimaratkaisujen pitäisi kehittyä vauhdikkaasti siten, että niiden voitaisiin olettaa kykenevän korvaamaan kiinteiden energiaverkkojen tarve joko kokonaan tai osittain jo mielellään 20-luvulla mutta viimeistään 30-luvulla.
Kyse on jopa sellaisesta asiasta kuin voidaanko koko maa pitää asuttuna. Asian tässäkin ketjussa esiintyvä oppositio on energiapuolueet ja muut poliittiset rikollisjärjestöt, jotka haluaisivat pitää kiinni monopoliasemastaan energiantuotannon ja siirron suhteen - taistelevat saavutetun edun puolesta mehevien siirtohintojen kannattelemana yleistä intressiä vastaan. Aika näyttää voidaanko monopolia horjuttaa.
Vara- ja lisävoimaratkaisut voisivat olla Suomen Uusi Nokia, jos niin haluttaisiin. Tällä hetkellä mikään ei viittaa siihen, että näin haluttaisiin - asia on valveutuneiden kansalaisten käsissä ruohonjuuritasolla mutta siemen itää kuitenkin jo.