Vapaa kuvaus

https://www.kirjamaa.fi/kulttuurierot-viidakon-viettelys-ja-henkinen-matka/

"ehdottomasti lukemisen arvoinen. Uskon vahvasti, että Vega-Brandt on onnistunut tarjoamaan lukijalle sellaista tietoa ja tarinaa, jota ei muualta voi löytää, kuin kokeilemalla itse Kolumbian syvien viidakoiden samoamista, alkuperäiskansan kanssa elämistä ja vaihtoehtohoitojen vaikutusta. Tarina on sisältönsä vuoksi ainutlaatuinen."

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

245

Kommenttia

7326

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Vuoden ensimmäinen päivä on valkenemassa ja ajatukseni jäivät pyörimään sen ympärillä miten ymmärrämme termin "sydämen sivistys" ja miten se liittyy kirjojen lukemiseen ja miten sitä voi edes määritellä.

    Eliaana ja Demeter (mm) kertoivat tuossa ylempäänä oman näkemyksensä ansiokkaasti ja yhdyn pitkälti heidän ajatuksiinsa mitä termillä noin yleensä ymmärretään.Empatia, ystävällisyys ja tahdikkuus ihmisten kohtaamisessa, eri näkökulmien ymmärtäminen ja hyväksyminen (poikkeus kohdallani on mielipiteet ja elämänkatsomukset, jotka haavoittavat ja ovat vahingollisia yhteiskunnalle, ihmiselle sen jäsenenä ja joidennimissä voidaan aiheuttaa pahuutta ja kärsimystä toiselle ihmiselle eivät kuulu hyväksyttäviin asioihin ja niistä irroittautuminen on ainoastaan posistiivista: ei kaikkea tarvitse hyväksyä, vaikka ymmärtäisikin lähtökohdat.) Suvaitsevaisuus, humanismi ja epäitsekkyys ovat periaatteita, joista ihminen jolla on sydämen sivistystä ei voi tinkiä.

    Miten sydämen sivistys ja lukeneisuus taas liittyvät toisiinsa? Käsittääkseni niin, että etenkin kaunokirjallisuuden lukeminen on aina matka ihmisen mieleen, sieluun ja rikastaa lukijan omaa ajatusmaailmaa avaten uusia ulottuvuuksia, näkökulmia, Kannattaa lukea paljon käännöskirjallisuutta, koska ihmisyyden olosuhteet ja lähtökohdat eri puolilla maailmaa, eri kulttuureissa ja erilaisissa poliittisissa järjestyksissä tarjoavat runsaasti ruokaa omalle pohdinalle.

    Sydämen sivistys ja kirjasivistys eivät kuitenkaan liity toisiinsa suoraan. On paljon ihmisiä, joiden yöpöydällä ei ole koskaan kirjaa, joiden kirjahyllyssä ei ole kuin Linnaa ja Päätaloa, mutta joiden sydämen sivistys on tasoa johon harva kulttuuri-ihminen ylettää. Tiedän ainakin yhden tapauksen hyvin läheltä.
  2. Yhtenäiskulttuurn sirpaloituminen on maailmanlaajuinen ilmiö, kun tietotekniikan räjähdysmäisen kehityksen ansiosta meitä suorastaan pommiteltaan kohdennetuilla ja räätälöidyillä tiedon osasilla, joiden tarkoitus on paitsi informoida, myös myydä tiettyä maailmankuvaa,, tendenssiä, poliittisesti motivoituja virtauksia.

    Agraariyhteiskunnasta siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi ja etenkin siihen liittyvä maaltamuutto sirpaloitti vallitsevan (ei tietenkään ehjän, vaan kaikissa maissa kulttuuri on kirjo erilaisia vaikutettaita ja todellisuuksia), kaupunkikulttuuriksi ja maaseutukulttuuriksi, ja kun kun televisioruudussa ei enää valinnanvara rajoittunutkaan ykköskanavan ja lumisateeseen ja etenkin kun suoratoisto ja nettimedia kahmaisi leijonanosan mediatuotannosta ja ihmisten olohuoneiden ja autonradioiden ohjelmistosta, kulttuurin monipohjaistuminen oli saletti. Siirtymionen Kekkosen aja, tv-uutisista Netflixiin, on vaikuttanut suomalisiten näkemykseen siitä mikä on suomalaista kulttuuria aivan perusteellisesti.

    Paradigmisiirtymä on ollut suuri suomalaisessakin kulttuurissa analogisesta digitaaliseen, kokonaisuuksista sirpaleisiin, jakautuminen senmukaan mistä hankkii tietonsa ja mistä viihteensä, ketä uskoo ja ketä kuuntelee.
  3. En tiedä onko kukaan viisastinut kirjojeni lukemisesta vai tullut entistäänkin tyhmemmäksi. Lukijapalautteesta päätellen ne on kuitenkin todettu tuoneen uutta näkökulmaa esim elämään maassa, jonka kulttuur poikkeaa omasta.. Mutta en kirjoita tietokirjallisuutta vaan kaunoa, ja kirjoillani ei ole tarkoitusta "opettaa", vain kertoa tarina.

    Linkitettyä artikkelia on jaettu runsaasti sosiaalisessa mediassa, muutkin kuin minä ovat kokeneet sen ajatuksia herättäväksi. Artikkelissa siteerataan ainakin viittä eri tutkijaa ja lisäksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen tutkijaryhmän vielä julkaisematonta tutkimusta. Kaikki ihan Suomessa kasvaneita, opiskelleita ja eläneitä tutkijoita. Kyllä, minä kunnioitan ja siteeraan mielelläni ihmisiä, jotka tietävät asioista enemmän kuin minä itse; älyllinen sicäänpäinlämpiävyys ja perustelu sillä, että tietää jo kaiken karsinoi ja rajoittaa uuden tiedon vastaanottavuutta ja ajaa lukevatkin ihmiset omiin poteroihinsa ja kaninkoloihinsa. Tiedon jakautuminen ja yhteiskunnan polarisoituminen kiihtyy.

    Apu-lehdessä oli kirjailija Juha Itkosen juttu suomalaisesta yhtenäiskulttuurista ja mitä sille oli tapahtumassa jo vuonna 2015. Tämä on vain mielipide, kirjailijan näkemys siitä mitä yhtenäiskulttuurille on tapahtunut.
    https://www.apu.fi/artikkelit/mita-suomalaiselle-yhtenaiskulttuurille-on-tapahtunut-lue-kirjailija-juha-itkosen-upea

    Tarvitsemme tiedon lisäksi näkökulmia ja avoimen mielen millä vastaanottaa muiden ihmisten mielipiteitä, ajatuksia ja arvioita.
  4. "Ja mitä korkeimman tason päättäjät edellä, sitä koko muu yhteiskunta perässä. Suomessakin on tultu tilanteeseen, jossa käsitykset tietolähteiden luotettavuudesta seuraavat poliittisia näkemyksiä.

    Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden keräämän, vielä julkaisemattoman kysely­tutkimuksen mukaan talous­poliittisesti oikealla olevista suomalaisista yli puolet suhtautuu epäilevästi Helsingin Sanomiin ja Yleisradioon. Vasemmalla luku on vain pari prosenttia. Oikeistossa suhtaudutaan huomattavasti epäilevämmin myös tutkijoihin, kaikilta aloilta.

    Yhteis­kunnallinen asema ja koulutustaso taas vaikuttavat siihen, miten tietoon päästään käsiksi ja miten sitä osataan käsitellä kriittisesti. Nämä kaksi tekijää, poliittinen kanta sekä yhteis­kunnallinen asema yhdistettynä koulutustasoon, ovat kietoutuneet toisiinsa ja luovat koko ajan syveneviä tiedollisia jakolinjoja.

    Seurauksena on kiihtyvä kamppailu siitä, kenen tieto on pätevää ja luotettavaa. Sitä kutsutaan episteemiseksi polarisaatioksi. Episteeminen tarkoittaa tietoon liittyvää. Juuri tämä jakautuminen on muuttamassa todellisuutemme määrittymistä ja rikkomassa"
    ***
    Otammeko vastaan tietoa journalistisistä lähteistä vai algorytmien lähteistä, uskommeko tietoon ja järkiperäiseen informaatioon vai tunneperäiseen massojen manipulointiin jakaa meidät myös poliittisesti. Kansa joka ei lue muuta kuin omia, manipuloituja uutislähteitään, karttaa valtavirtajournalismia , ajautuu omaan leiriinsä, omaan klikkiinsä. joka hamuaa valtaa, mutta kenen eduksi?