Vapaa kuvaus

Julkinen kirjasivuni löytyy Facebookista nimellä Lempeät tuulet Gentle Winds. Siellä kerron kirjoistani, kirjoittamisesta, kirjatapaamisistani.

Tulikärpästen polku-julkistamistilaisuus 7/05, klo 12:00 Kulttuurikulmassa, Liisankatu 19, Helsinki. Tervetuloa!

Boomerien juttuklubihttps://www.facebook.com/groups/863479157651489suljettu keskusteluryhmä "ilman sarvia ja hampaita"Kirjablogini;https://taruajatotta01.blogspot.com/https://taruajatotta01.blogspot.com/2023/10/ensimmainen-blogiarvostelu.html

Valkohaikara on saanut erinomaisia arvosteluja (kulttuurijulkaisu Liekissä, kirjablogissa ja lukijoilta)
Viimeisin:
"Kun pyysin sunnuntaina kirjoittajakurssilaisilta kirjasuosituksia, sai Valkohaikara-kirjasi suuret kehut ja kuvauksen sisällöstä: maagisuus, värikkyys, monipuolisuus, eksotiikka ...."

Puumerkkini valkoinen kyyhky, jos kirjoitan tabletiltani ilman kirjautumista.

Aloituksia

202

Kommenttia

6071

  1. Kirjailijartymässä johon kuulun ja jossa seuraan keskusteluja on yli kuusituhatta jäsentä ja se on vain yksi monistasosiaalisessa mediassa. Valtaosa kirjailijoita tai kirjailijaksi aikovia, joilla ei ole kustantajaa, osa omakustannekirjailijoita, jotkut painattavat kirjojaan Amazon. comissa tai pienkustantamoissa. Suurin osa nuoria tai keski-ikäisiä naisia, joista monet, ehhkä useimmat eivät elätä itseään kirjoittamisella. Miehet ryhmässä ovat joko tietokirjailijoita tai dekkaristeja.

    Seurasin juuri ketjua miten vaikeaa on markkinoida kirjoja ellei ole jonkun suuren kustantamon tallissa, esim. Suomalaisen kirjakaupan omistaa Otava ja kaksi suurta kustantamoa joilla on lähes monopoli kirjojen jakelussa ja myynnissä eivät jätä juuri tilaa pienkustantomoille, omakustanteista puhumattakaan. Kirjastotkaan ei monesti osta omakustanteita, etenkin nyt kun nykyinen hallitus on leikannut tuen omakustanne- ja pienlevikkeisille kirjoille.

    Kirjoja siis kirjoitetaan, mutta ellei pääse suurkustantamon kustanussuunnitelmaan , niin rahallisesti ei se ole useinkaan kannattavaa. Kulut ehkä peittyvät, mutta ei kukaan omakustannekirjailija elä kirjoittamalla. Toisaalta ei ole mikään takuu laadusta se että on saanut kirjansa suurkustantamon julkaisemaksi; ainoastaan ammattimaisesta lopputuloksesta: oikaisuluku, kustannustoimitus, taitto, grafiikka, kannen suunnittelu jne. laatutyötä ja virheettömästi suoritettu.

    Toisaalta kkirjailija voi myös ostaa näitä palveluja, jos on varaa (esim. apuraha tai tuottava päätyö) ja saada markkinoille laadukas kirja,, jota sitten ei osteta kirjakauppoihin, ei kirjastoihin eikä mikään julkaisu ota arvioitavaksi. Onhan se masentavaa, etenkin jos tavoitteet ovat korkealla.

    Omalta kohdaltani voin vain sanoa että kateeksi ei käy näitä taitavia ja lahjakkaita nuoria kirjoittajia joilla olisi paljon sanottavaa ja taito kirjoittaa, mutta joiden teemat ja aiheet eivät ole riittävän kaupallisia suurkustantomoille.
  2. "Joka härjillä kyntää..." tai mites se meni, demeter muistaa sitaatteja hyvin, minä vain noin sinnepäin.
    Mutta "sydämen kyllyydestä suu puhuu" olen lukenut jostain muusta kirjasta,
    Kyllä se vain niin on, että arkipäivän elämäämme me käymme läpi täällä nojiksessa ja se ei ole ihan samnlaista joka pirtissä.

    Korppiksella on ollut hankalat ajat, kipua ja harmia ja pettyneitä odotuksia mutta ole iloinen kaikesta siitä vertaistuesta jota hän on täällä saanut. Se varmastikin auttaa henkisesti ja ilahduttaa mieltä.

    Mira, liekko, demeter ja monet muutkin ovat läpikäyneet leikkauksia, hoitoja, pitkäaikaisia toipumisjaksoja ja todella hyvä että on olemassa paikka jossa voi kertoa, ihan anonyymisti, ongelmistaan ja suruistaan , ystävällismielisten tuntemattomen keskuudessa.

    Minä olen taistellut uutta vihollista vastaan, nimittäin asiakaspalvelun keinoälyä, sekä koneella että puhelimessa. Suuri kansainvälinen kuljetusfirma oli hävittänyt minun kirjatlaukseni tai siis kuljetellut sitä ympäri Ruotsia ties missä, koska samanniminen katu monessa eri paikkaa. Osoite oli oikea, mutta mennyt jonnekin muualle ja toimitusyrityksiä väärään osoitteeseen vaikka kuinka monta, mutta meidän katua ei niiden auto kyllä ajanut siihen aikaan kun jäljityksessä näkyi, puhelimeeni ei ole tullut yhtään soittoa eikä meiliin viestiä.

    No minä aloin vihdoin hätyyttää asiakaspalvelua, mutta sieltä tarjottiin vain koneellista apua. "Olen pahoillani, virhe on minun" . Noin tunnin taistelun jälkeen minulta paloi pinna ja sanoin jotain tyyppi ellei mun ruotsia ymmärretä niin vaihdetaan vaikka englantiin ja silloin robotti kytki minut tedelleen asiakspalveluun ihan elävälle ihmiselle ja se ymmärsi sekä ruotsiani, ärtymystäni että ongelmani ja sanoi että jopas kummaa, hän selvittää tän sotkun. Jossain on tehty virhe. Ja tänään sitten kirjalaatikkoni on ilmestynyt sinne minne olin sen tilannut, kuljetusfirman jakelupisteeseen lähimpänä meitä.

    Taitaa olla tilanne se että voiton maksimoinnin tavoittelussa suuri osa työntekijöistä on korvattu roboteilla ja tekoälyllä ja ne eivät ole vielä oiken yhtä tehokkaita. "Yritä selvittää asia toisilla sanoilla; minä opin uutta koko ajan" :)

    Kokeilepa niitä äänikirjoja vielä, Hil-la, minäkin katselen paljon sarjoja, mutta ei ne korvaa kirjoja ja kirjojen maailmaa. Minä ostin liittymismaksun Espanjan televisioon, niin saan katsella La Promesaa ja keskustella teidän kanssanne siitä, mutta nyt tuli joku häikkä kun yritin muuttaa salasanaa ja ne blokeerasi mun, tarvii yrittää selvittää sitä. Nillä on eri striimaussysteemi ja ole asentanut uuden apin mun koneeseen sitä varten, mutta en ole saanut sitä vielä toimimaan. Trvii pyytää miestä paneutumaan asiaan niin johan alkavat markiisien ja palvelusväen juonitelut minunkin ruudullani.

    Hyvää päivänjatkoa!
  3. Demeterille vastailin...kun hän nyt otti puheeksi Tiibetiläisten Kuolleiden kirjan. García Márquez sai varmaanidean tuohon yksityiskohtaan massiviseesa kertomuksessaan Macondosta juuri sieltä.

    Eiköhän täällä ole kaikki piuheenaiheet sallittuja. Noin periaatteessa,