runotytto1

Vapaa kuvaus

Hei sinä arvokas ihminen ! * Kun ojennat kauneimpasi, muista - olet itse se. Syksyllä sielukin lepää - tuikkujen lämpöisessä sylissä. * Linkit: http:///www.whoisjesus-really.com/finnish/default.htm, http://www.netmission.fi/index.php?id=106, http://www.nokiamissio.fi, http://www.hattulankotikirkko.fi/, http://alfakurssi.fi/fi/index.htm, http://www.godtube.com/view_video.php?viewkey=f11b37c51f5c76fcaff7, http://www.pori.svk.fi, http://www.takaisinelamaan.fi/, http://www.finbible.fi, http://www.youtube.com/watch?v=GPStVeT-5Bo&feature=related, http://www.youtube.com/user/michaelwsmithTV Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

75

Kommenttia

147

  1. Risti on vanhan ihmisen loppu.
    Ylösnousemus on uuden ihmisen alku.

    Uudestisyntyminen ylhäältä
    tarkoittaa, että risti tekee lopun ensimmäisestä luomuksesta Aadamissa,
    mutta kuolemasta nousee UUSI LUOMUS Kristuksessa.

    Kysymys on yksistään Jumalan rajattomasta ARMOSTA.
    Ainoa, mitä voimme tehdä, on ottaa tämä vastaan
    yksinkertaisella USKOLLA.
  2. Niin, paljon on tuskaa ja kurjuutta
    ja tulee aina olemaan, ennenkuin ihminen
    palaa takaisin Luojansa yhteyteen,
    sillä vain Hän, voi avata silmät ja korvat
    kohtaamaan jokaisen päivän -
    sydämen silmin.

    Usko on lahja.


    Jumala voi mullistaa maailman
    ja se lähtee aina ensin -
    ihmisen omasta sydämestä.

    Valoa askeliisi, Ava **
  3. Koko elämämme
    jokainen hengenveto
    on lahjaa.

    Katso, miten kauniisti
    pieni vauva hymyilee -
    miten puusta tippuu syksyn ensimmäinen lehti
    joka hehkuu, uutta väriä, uuden alkamista

    tuulet tuo sisimpään
    lämpimän kynttilänvalon
    ja pehmeän viltin
    johon voi
    käpertyä ihan vain hiljaa
    levosta käsin
  4. Rakkaus on
    elämää ylläpitävä voima.
  5. Yhteen liitetyt
    erillään, erikseen, erillaiset
    ja kuitenkin, ystäväni!

    Suhde vapauteen - katsoen
    ei läheltä, vaan kauempaa
    koska sieltä näkee pitemmälle.

    ///


    Tarina pienestä tytöstä
    joka kadotti kauniit palmikkonsa -


    tyttö katsoi puuhun nojaten
    pellolle vienosti hymyillen

    tuulenvire palmikoita heilutti
    lempeästi tyttöä keinutti

    aurinkonnoususta aurinkonlaskuun
    kerännyt oli sinivuokkoja essunsa taskuun

    tiesi tuo tyttöpieni
    palmikoita availlen
    rakkaudensanoja tavaillen

    kulkijapojan luo
    pellon yli polku tuo

    kastetta maahan puhtoiseen
    sydämen suloiseen odotukseen

    tyttö katsoi puuhun nojaten
    pellolle vienosti hymyillen
  6. Tämä ei ollut runo
    vaan ajatus.
  7. Veikko Hurstin muistoa kunnioittaen.

    Hän oli väkevä ja nöyrä Jumalan palvelija.
    Rakasti Jeesusta yli kaiken ja antoi itsensä
    pyyteettömästi Jumalan käyttöön.

    Muistan kun lauloimme yhdessä. "Kohta hyvin pian,
    saamme nähdä Kuninkaan..." ja "Vie vuorille tää viesti,
    huuda se kaikkeen maailmaan:
    vie kaduille tää viesti - luo Herran joutukaa!"


    Kiitos, Veikko työstäsi täällä maan päällä,
    nyt olet päässyt kotiin.

    ***

    Ja rukoillaan paljon lähimmäistyön jatkajia
    että Jumala sytyttäisi sydämet rakastamaan
    heitä, joita kukaan muu ei rakasta, olemaan ihminen ihmiselle, sillä jokainen ihminen, on äärettömän tärkeä Jumalalle!

    Että myöskin oppisimme kiittämään jokaisesta elinpäivästämme
    Häntä, jonka käsissä on meidän elämä ja kuolema.

    Jumalan Pyhä Sana sanoo:

    Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja ELÄMÄ; joka uskoo minuun, se ELÄÄ, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja USKOO minuun ikinä kuole. Uskotko sen?"
    Joh.11:25,26

    Veikolle erityisesti:
    "Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."
    Matt.5:8
  8. Eli yksinkertaisesti
    ja vieläkin, surullista kyllä -
    ihminen ei usko vieläkään
    ennenkuin näkee.

    Sillä ihminen on näkyvä
    Jumala näkymättömissä

    mutta - Tuomas näki.
  9. Vapahtajamme tarkoittaa tässä
    puhdasta, nöyrää ja vilpitöntä
    rakkautta Häntä kohtaan

    sillä toki me haluamme kaikesta sydämestämme rakastaa Häntä, joka kuoli puolestamme -
    että me saisimme elää!


    Ja minä sanoin hänelle:
    "Herrani, sinä tiedät sen."
    Ja hän sanoi minulle:
    "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat ja he ovat pesseet vaatteensa
    ja valkaisseet ne Karitsan veressä."
    Ilm.7:14
  10. ...neffertiti
    en ole minä.

    t, runis
  11. Kapea kivi mihin kaksi
    mahtuisi hyvinkin

    mutta, ei!

    Sen repeytyneen rinnan alla
    sykkii sydän epävarma

    joskus niin rauhassa ja hiljaa -
    mutta kun?
    Todellisuuden askelissa joissa ei kuuntele
    vaan huutaa
    ei pysähdy, vaan juoksee

    ja jos ei niin tee
    puunrunko repii syvään, sydämeen
    - ja sattuu!


    Tiedänhän minä
    tottakai,

    että ihminen suunnittelee tiensä
    mutta Herra ohjaa askeleet.


    Mietit, kun kättelit
    ja katsoit ensi kertaa silmiini:
    "Olisiko se hän?"

    Suloista, suloista -
    miten kauniilta maailma näyttikään
    miten jokainen askeleeni lensi
    kuin tunturikyyhky
    kuinka silmissäni virtasi
    helmenkauniit kyynelvirrat,
    huuleni kaartuivat kohti
    vuoren huippua, kurottaen
    lähemmäksi taivaansinen pilven reunaa

    sydämeni riemuitsi
    ja huusi:

    se on hän!



    Yritän ymmärtää ymmärtämättä

    yksin, niin -
    mutta tiedäthän
    jos rantakivellä liukastuu
    ei ole kättä auttamassa

    tai jos kadulla kaatuu
    kuka nostaisi ylös?

    ei ole sattumaa, sen tiedän
    on kohtalon johdatusta
    ja jokainen kohtaaminen on tärkeä

    ***


    nostan käteni taivasta kohden
    ja luovutan.
  12. Ensin ajattelin
    etten osta
    en mitään

    oikeasti!

    Sisimmässäni liikkui niin paljon suurempaa
    kuin askeleet "kaikenmaailmanostoskärrien" seassa

    epätodellisuus todellisuuden valtavirrassa
    jotenkin niin totta, mutta ei sittenkään

    se syvimmän sisimpäni herkkä liike
    sai kuin saikin -
    hymyn kasvoilleni

    ja ostin ihan vain
    itselleni
    kirjavan kauniin kukkapuseron
  13. Olisiko niin, että:

    Hurskasteleminen on itsensä korottamista
    eli samaa kuin ylvästeleminen

    mutta hurskas ihminen on nöyrä, Jumalalle kuuliainen
    ja Jumalaa korottava, vain ja ainoastaan armosta
    pelastettu, ilman omia ansioita.


    Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta
    sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä;
    niin te löydätte levon sielullenne.
    Matt.11:29

    KIITOS vastauksista,
    teitä kaikkia siunaten!

    runis
  14. Jeesus,
    rakenna Sinä silta yli synkän virran.
    Rakenna silta yli pettymyksen,
    kateuden ja katkeruuden synkän muurin.

    Rakenna silta yli vihan ja epäluulon.
    Jeesus, rakenna kaarisilta, rukouksen
    lämmin silta, niiden välille,
    jotka eivät ole koskaan osanneet luontevasti
    tulla toistensa luo.

    Opeta rakastamaan.

    Kiitos, Jeesus, että sinä rakensit
    Golgatalla, tuskien ja kuoleman kummulla,
    kaarisillan taivaaseen.

    ***

    Jumala on Rakkaus.

    Siinä on rakkaus - ei siinä, että me
    olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä
    että Hän on rakastanut meitä ja lähettänyt
    Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
    1.Joh.4:8,10
  15. ettei

    Vaikka nikkini on kylläkin aika "tyttömäinen"
    olenhan kuitenkin jo aikuinen nainen ;)
  16. Jeesus teitä kaikkia lohduttakoon!

    Hän voi antaa ihmeellisen ja yliluonnollisen rauhan, tämän elämän vaikeidenkin asioiden keskelle.

    Isän kädet kannatelkoon teitä
    Vapahtajan kädet syleilköön teitä.
    Hengen kädet keinutelkoon teitä.
    Jumalan Kaikkivaltiaan siunaus
    Isän, Pojan ja Pyhän Hengen siunaus
    pitäköön teitä ikuisesti sylissään.
    Aamen.
  17. Uurteet kasvoissa
    silmuissa puun, joka ei ole ihmiskäsin tehty

    rikkinäinen haava, sieluni kipeydessä
    jos kohtaamatta sen kuljen
    lentää hiljalleen pois, niinkuin haavanlehti
    myrskytuulessa riepottaen

    uurteet rosoisen jalkapohjani kantapäissä

    Tänään astuin silkkikukkieni päälle
    murkaten kaatuneet ja ehkäpä tyhjätkin
    unelmani, tietäen että sen minkä peittää
    se paljastuu kuitenkin

    Uurteet elämäni kasvoissa
    erikseen, yhdessä, yhtyen

    voiko antaa repiä
    toinen toiseen ja taas toinen toisaalle?

    Eläviä silmuja uskomme oksissa -

    niin, istutan kuitenkin
    en silkkikukkapuuta
    vaan sinapinsiemenen
    rosoiseen savikukkapurkkiin
    ja kiedon ruukun ympärille

    kirkkaan keltaisen silkkinauhan
  18. Tuo pieni lapsi
    kuitenkin mielestään jo
    niin iso
    juoksee ja lujaa
    ottaa kiven maasta
    turvakseen?

    Paljaat jalat repeytyvät
    vasten rikkoutuneiden kiskojen
    kuitenkin, juostessa niin lujaa
    ettei kipua tunnu
    vaan kivi, siinä oikeassa kädessä
    antaa voimaa olla pysähtymättä

    sillä, tuon kaiken kovuuden alle
    piiloutuneena, sydämen ympärille
    kietoutuneena - muuri!

    lapsi juoksee
    pysähtymättä
    tuska kintereillään,
    ei uskaltaen miettiä
    syliä lämmintä
    kosketusta välittävää
    sillä kovuuden kuoren alla
    on ehkä helpompi elää

    vaikka jalat verillä -
    särkyneen sydämen kiskoilla
  19. Työntökärryihin -
    niin, niihin mummolan ruostuneisiin maitokärryhin
    istutan silkkikukkapuunoksan

    laitan kärrit kauniisti vanhaa aittavanhusta vasten
    ja asettelen mummolan nurkasta löytyneen
    maitokannun siihen kärrylle
    johon kaadan, raikasta ja puhdasta lähdevettä

    lauluni laululle -
    tuolle suloiselle silkkikukkapuunoksalle
  20. Rukous on uskomista.

    ja rukous ei ole vain sanoja,
    vaan sydämen yhteyttä Kaikkivaltiaan Luojamme kanssa.

    ***

    Kaikkivaltias Jumala, minä kiitän Sinua,
    että olet kutsunut minut yhteyteesi.
    Opeta minua rukoilemaan lakkaamatta.
    Suo minulle vapaa pääsy taivaalliseen iloon,
    ja virvoita murheellisia,
    pehmitä kovia sydämiä,
    anna Rakkautesi valloittaa.

    Opeta minua joka päivä uudestaan
    kiittämään ja ylistämään Sinua.

    Amen.
    21. 3 / 8
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt