runotytto1
Hei sinä arvokas ihminen !
*
Kun ojennat kauneimpasi, muista - olet itse se.
Syksyllä sielukin lepää - tuikkujen lämpöisessä sylissä.
*
Linkit: http:///www.whoisjesus-really.com/finnish/default.htm, http://www.netmission.fi/index.php?id=106, http://www.nokiamissio.fi, http://www.hattulankotikirkko.fi/, http://alfakurssi.fi/fi/index.htm, http://www.godtube.com/view_video.php?viewkey=f11b37c51f5c76fcaff7, http://www.pori.svk.fi, http://www.takaisinelamaan.fi/, http://www.finbible.fi, http://www.youtube.com/watch?v=GPStVeT-5Bo&feature=related, http://www.youtube.com/user/michaelwsmithTV
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia75 aloitusta · 147 kommenttia
- Risti on vanhan ihmisen loppu.
Ylösnousemus on uuden ihmisen alku.
Uudestisyntyminen ylhäältä
tarkoittaa, että risti tekee lopun ensimmäisestä luomuksesta Aadamissa,
mutta kuolemasta nousee UUSI LUOMUS Kristuksessa.
Kysymys on yksistään Jumalan rajattomasta ARMOSTA.
Ainoa, mitä voimme tehdä, on ottaa tämä vastaan
yksinkertaisella USKOLLA. - Niin, paljon on tuskaa ja kurjuutta
ja tulee aina olemaan, ennenkuin ihminen
palaa takaisin Luojansa yhteyteen,
sillä vain Hän, voi avata silmät ja korvat
kohtaamaan jokaisen päivän -
sydämen silmin.
Usko on lahja.
Jumala voi mullistaa maailman
ja se lähtee aina ensin -
ihmisen omasta sydämestä.
Valoa askeliisi, Ava ** - Koko elämämme
jokainen hengenveto
on lahjaa.
Katso, miten kauniisti
pieni vauva hymyilee -
miten puusta tippuu syksyn ensimmäinen lehti
joka hehkuu, uutta väriä, uuden alkamista
tuulet tuo sisimpään
lämpimän kynttilänvalon
ja pehmeän viltin
johon voi
käpertyä ihan vain hiljaa
levosta käsin - Rakkaus on
elämää ylläpitävä voima. - Yhteen liitetyt
erillään, erikseen, erillaiset
ja kuitenkin, ystäväni!
Suhde vapauteen - katsoen
ei läheltä, vaan kauempaa
koska sieltä näkee pitemmälle.
///
Tarina pienestä tytöstä
joka kadotti kauniit palmikkonsa -
tyttö katsoi puuhun nojaten
pellolle vienosti hymyillen
tuulenvire palmikoita heilutti
lempeästi tyttöä keinutti
aurinkonnoususta aurinkonlaskuun
kerännyt oli sinivuokkoja essunsa taskuun
tiesi tuo tyttöpieni
palmikoita availlen
rakkaudensanoja tavaillen
kulkijapojan luo
pellon yli polku tuo
kastetta maahan puhtoiseen
sydämen suloiseen odotukseen
tyttö katsoi puuhun nojaten
pellolle vienosti hymyillen - Tämä ei ollut runo
vaan ajatus. - Veikko Hurstin muistoa kunnioittaen.
Hän oli väkevä ja nöyrä Jumalan palvelija.
Rakasti Jeesusta yli kaiken ja antoi itsensä
pyyteettömästi Jumalan käyttöön.
Muistan kun lauloimme yhdessä. "Kohta hyvin pian,
saamme nähdä Kuninkaan..." ja "Vie vuorille tää viesti,
huuda se kaikkeen maailmaan:
vie kaduille tää viesti - luo Herran joutukaa!"
Kiitos, Veikko työstäsi täällä maan päällä,
nyt olet päässyt kotiin.
***
Ja rukoillaan paljon lähimmäistyön jatkajia
että Jumala sytyttäisi sydämet rakastamaan
heitä, joita kukaan muu ei rakasta, olemaan ihminen ihmiselle, sillä jokainen ihminen, on äärettömän tärkeä Jumalalle!
Että myöskin oppisimme kiittämään jokaisesta elinpäivästämme
Häntä, jonka käsissä on meidän elämä ja kuolema.
Jumalan Pyhä Sana sanoo:
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja ELÄMÄ; joka uskoo minuun, se ELÄÄ, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja USKOO minuun ikinä kuole. Uskotko sen?"
Joh.11:25,26
Veikolle erityisesti:
"Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."
Matt.5:8 - Eli yksinkertaisesti
ja vieläkin, surullista kyllä -
ihminen ei usko vieläkään
ennenkuin näkee.
Sillä ihminen on näkyvä
Jumala näkymättömissä
mutta - Tuomas näki. - Vapahtajamme tarkoittaa tässä
puhdasta, nöyrää ja vilpitöntä
rakkautta Häntä kohtaan
sillä toki me haluamme kaikesta sydämestämme rakastaa Häntä, joka kuoli puolestamme -
että me saisimme elää!
Ja minä sanoin hänelle:
"Herrani, sinä tiedät sen."
Ja hän sanoi minulle:
"Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat ja he ovat pesseet vaatteensa
ja valkaisseet ne Karitsan veressä."
Ilm.7:14 - ...neffertiti
en ole minä.
t, runis - Kapea kivi mihin kaksi
mahtuisi hyvinkin
mutta, ei!
Sen repeytyneen rinnan alla
sykkii sydän epävarma
joskus niin rauhassa ja hiljaa -
mutta kun?
Todellisuuden askelissa joissa ei kuuntele
vaan huutaa
ei pysähdy, vaan juoksee
ja jos ei niin tee
puunrunko repii syvään, sydämeen
- ja sattuu!
Tiedänhän minä
tottakai,
että ihminen suunnittelee tiensä
mutta Herra ohjaa askeleet.
Mietit, kun kättelit
ja katsoit ensi kertaa silmiini:
"Olisiko se hän?"
Suloista, suloista -
miten kauniilta maailma näyttikään
miten jokainen askeleeni lensi
kuin tunturikyyhky
kuinka silmissäni virtasi
helmenkauniit kyynelvirrat,
huuleni kaartuivat kohti
vuoren huippua, kurottaen
lähemmäksi taivaansinen pilven reunaa
sydämeni riemuitsi
ja huusi:
se on hän!
Yritän ymmärtää ymmärtämättä
yksin, niin -
mutta tiedäthän
jos rantakivellä liukastuu
ei ole kättä auttamassa
tai jos kadulla kaatuu
kuka nostaisi ylös?
ei ole sattumaa, sen tiedän
on kohtalon johdatusta
ja jokainen kohtaaminen on tärkeä
***
nostan käteni taivasta kohden
ja luovutan. - Ensin ajattelin
etten osta
en mitään
oikeasti!
Sisimmässäni liikkui niin paljon suurempaa
kuin askeleet "kaikenmaailmanostoskärrien" seassa
epätodellisuus todellisuuden valtavirrassa
jotenkin niin totta, mutta ei sittenkään
se syvimmän sisimpäni herkkä liike
sai kuin saikin -
hymyn kasvoilleni
ja ostin ihan vain
itselleni
kirjavan kauniin kukkapuseron - Olisiko niin, että:
Hurskasteleminen on itsensä korottamista
eli samaa kuin ylvästeleminen
mutta hurskas ihminen on nöyrä, Jumalalle kuuliainen
ja Jumalaa korottava, vain ja ainoastaan armosta
pelastettu, ilman omia ansioita.
Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta
sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä;
niin te löydätte levon sielullenne.
Matt.11:29
KIITOS vastauksista,
teitä kaikkia siunaten!
runis - Jeesus,
rakenna Sinä silta yli synkän virran.
Rakenna silta yli pettymyksen,
kateuden ja katkeruuden synkän muurin.
Rakenna silta yli vihan ja epäluulon.
Jeesus, rakenna kaarisilta, rukouksen
lämmin silta, niiden välille,
jotka eivät ole koskaan osanneet luontevasti
tulla toistensa luo.
Opeta rakastamaan.
Kiitos, Jeesus, että sinä rakensit
Golgatalla, tuskien ja kuoleman kummulla,
kaarisillan taivaaseen.
***
Jumala on Rakkaus.
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me
olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä
että Hän on rakastanut meitä ja lähettänyt
Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
1.Joh.4:8,10 - ettei
Vaikka nikkini on kylläkin aika "tyttömäinen"
olenhan kuitenkin jo aikuinen nainen ;) - Jeesus teitä kaikkia lohduttakoon!
Hän voi antaa ihmeellisen ja yliluonnollisen rauhan, tämän elämän vaikeidenkin asioiden keskelle.
Isän kädet kannatelkoon teitä
Vapahtajan kädet syleilköön teitä.
Hengen kädet keinutelkoon teitä.
Jumalan Kaikkivaltiaan siunaus
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen siunaus
pitäköön teitä ikuisesti sylissään.
Aamen. - Uurteet kasvoissa
silmuissa puun, joka ei ole ihmiskäsin tehty
rikkinäinen haava, sieluni kipeydessä
jos kohtaamatta sen kuljen
lentää hiljalleen pois, niinkuin haavanlehti
myrskytuulessa riepottaen
uurteet rosoisen jalkapohjani kantapäissä
Tänään astuin silkkikukkieni päälle
murkaten kaatuneet ja ehkäpä tyhjätkin
unelmani, tietäen että sen minkä peittää
se paljastuu kuitenkin
Uurteet elämäni kasvoissa
erikseen, yhdessä, yhtyen
voiko antaa repiä
toinen toiseen ja taas toinen toisaalle?
Eläviä silmuja uskomme oksissa -
niin, istutan kuitenkin
en silkkikukkapuuta
vaan sinapinsiemenen
rosoiseen savikukkapurkkiin
ja kiedon ruukun ympärille
kirkkaan keltaisen silkkinauhan - Tuo pieni lapsi
kuitenkin mielestään jo
niin iso
juoksee ja lujaa
ottaa kiven maasta
turvakseen?
Paljaat jalat repeytyvät
vasten rikkoutuneiden kiskojen
kuitenkin, juostessa niin lujaa
ettei kipua tunnu
vaan kivi, siinä oikeassa kädessä
antaa voimaa olla pysähtymättä
sillä, tuon kaiken kovuuden alle
piiloutuneena, sydämen ympärille
kietoutuneena - muuri!
lapsi juoksee
pysähtymättä
tuska kintereillään,
ei uskaltaen miettiä
syliä lämmintä
kosketusta välittävää
sillä kovuuden kuoren alla
on ehkä helpompi elää
vaikka jalat verillä -
särkyneen sydämen kiskoilla - Työntökärryihin -
niin, niihin mummolan ruostuneisiin maitokärryhin
istutan silkkikukkapuunoksan
laitan kärrit kauniisti vanhaa aittavanhusta vasten
ja asettelen mummolan nurkasta löytyneen
maitokannun siihen kärrylle
johon kaadan, raikasta ja puhdasta lähdevettä
lauluni laululle -
tuolle suloiselle silkkikukkapuunoksalle - Rukous on uskomista.
ja rukous ei ole vain sanoja,
vaan sydämen yhteyttä Kaikkivaltiaan Luojamme kanssa.
***
Kaikkivaltias Jumala, minä kiitän Sinua,
että olet kutsunut minut yhteyteesi.
Opeta minua rukoilemaan lakkaamatta.
Suo minulle vapaa pääsy taivaalliseen iloon,
ja virvoita murheellisia,
pehmitä kovia sydämiä,
anna Rakkautesi valloittaa.
Opeta minua joka päivä uudestaan
kiittämään ja ylistämään Sinua.
Amen.