liekko
Opin kuusikulmiot isoäidin neliöiden sukulaiset. Tällainen villatakki tuli. On jämälangoista joten värikkyyttä piisaa.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia48 aloitusta · 3203 kommenttia
- Ei minulla ole hyviä ohjeita.
Mikro minulla on puhdas, mutta sähköuunissa on toivomisen varaa, mökillä ja kylillä.
Ajattelin että ostan uuden sähköhellan tulevaisuudessa jos en viitsi olla perusteellinen uuninpuhdistuksessa.
Onko muilla 80+ ihmisillä tullut vastaan sellainen tilanne että ei vain jaksa, jos jaksaisikin niin ei viitsi. - En nyt tarkoittanut palstalla kävijöitä. Vaan elävässä elämässä kohtaamiani, jopa sukualaisissani on näitä kaikkitietäviä, toivon että en itsekin kuulu heihin huomaamattani.
- Tunneälytestistä saamasi kokonaispistemäärä on 82/125
Olin todella kriittinen itseäni kohtaan. - Minua ärsyttää kaikkitietävät ylimieliset ihmiset.
Mutta olen oppinut sivuuttamaan heidät kuin huomaamattani.
Jos jotain pitää vielä miettiä mikä ärsyttää niin täyteen pumpatut ankanhuulet ja naama taäynnä lävistyksiä olevat.
Olenko jäänyt jälkeen jostain??? - Tyttäreni on samaa mieltä aloittajan kanssa.
Olen tottunut elämään täällä luonnon helmassa hyttysten syötävänä. Niitä riittää, eivät pelkää edes karkotteita. - Hilla kirjoitti että jokainen viesti lämmittää.
Ei millään pahalla, mutta anonyymia on vaikea puhutella nimimerkillä.
Joensuussa on ollut ukkosta, veli soitti kun asuu siellä, meidän kylän ohitti, ihan hyvä, mökillä pelottaa ukkonen, kerran tuli pistorasiasta sisään ja kerran särki telkkarin.
Kävin kylilläkin, pesin kaksi koneellista pyykkiä, vähän imuroin siellä vaikka en ole ollut yhtään yötä siellä Toukokuun jälkeen. Kyllä pölyä kertyy vaikka ei asuisikaan.
Tullessa kävin haudoilla kastelemassa.
Huomenna mennäänkin reissuun, asuntoautossa kissakin saattaa paremmin viihtyä.
Alkaakohan vanhuus painaa, väsyn helpommin ja jalat kipeytyy jos vähänkään enemmän liikkuu.
Pitää vain yrittää pärjätä näillä voimilla mitä on jäljellä. Olen ollut kohtalaisen hyväkuntoinen aika iäkkääksi joten vähän vaatii sopeutumista. Kuuluukohan vanhuuteen automaattisesti kivut? Minulla niitä riittää, on kyllä ollut jo kauan, niihinkin tottuu.
Jo lapsena jalkojana särki, sanoivat kasvukivuiksi, jalat on aina olleet heikoin kohtani. Olen tympääntynyt niihin välillä, tuuminut että eihän niiden tarvitse kestää kuin minun elinaiakani, onko tuo paljon vaadittu. - Eilen kissa yllätti. Menin katsomaan kun mökin kettiöstä kuului naukumista.
Kissa ilmoittaa aina saaliistaan kovalla äänellä, nyt on perheellekin syömistä.
Jopa olikin yllätys, iso rotta, ainakin yli puoli kg painava. Sitä esitteli ylpeänä.
Minä tietysti kehuin kovasti. Nostin muovipussin avulla ulos. Katsoin vähän ajan päästä pensasaidan vierelle, rotan kimpussa oli ainakin kymmenen varista, mistähän puskaradiosta on tieto kulkenut.
Katsoin rottaa tarkemmin, näytti olevan poikasia maha täynnä, kissa teki palveluksen tuholaistorjujana. - Yksinäisyys on kamalaa jos se ei ole vapaaehtoista.
Olen huono puhumaan asiasta vaikka tykkäänkin olla yksin.
Vietän viikot kahden kissani kanssa, en kaipaa seuraa.
Mutta juuri tämä tekee yksinäisyyteni erilaiseksi, tiedän että kaveri tulee käymään.
Tämä aloitus sai miettimään, entä jos kukaan ei kävisi, olisin totaalisen yksin.
Joskus jopa kaverin kanssa olo rasittaa vaikka hän ei ole kun pari päivää viikonloppuisin, ja lomillaan.
Olen ruuhkavuosien aikaan haaveillut ajasta että saan olla yksin.
Nyt on luoja suonut minulle yksinäisyyttä ja yhdessä oloa melkein sopivasti.
Uskoisin että hakisin jotain vaikkapa seurakunnan tapahtumia missä kävisin jos jäisin ihan yksin.
Olen yrittänyt käydä kerhoissa ym..., kyllästyn alkuunsa, pari käyntiä riittää.
Niissä on joku yksi tai kaksi puheliasta, jotka ottavat homman haltuunsa, muut sitten kuuntelevat. - En yleensä ole äkäinen. Mutta ymmärrän täysin jos välillä ottaa päähän.
Olisi aihetta olla pahalla tuulella, jalka pahus ei tahdo parantua. Tänään en pystynyt kävelemään kun juuri ja juuri haudoilla ja pienen matkan autosta pois sinne missä käytiin.
Olen menettänyt uskoni lääkäreihin, ainakaa minua eivät ota vakavasti, enkö osaa valittaa uskottavasti vai missä lienee vika.
Luulisi että yhteiskunnallekin tulisi halvemmaksi kävelevä mummo kuin autettava pyörätuolipotilas. - Ajeltiin haudoilla kastelemassa kukat, sitten kesäterassilla katsomassa näkyykö tuttuja.
Mistähän johtuu? Hautausmaalla oli tuttuja nimiä paljon, mutta terassilla ei ainuttakaan. 80+ ikäisiä ei juuri terasseilla näy. - Minulla on kerrostalokolmio ja vaatimaton mummonmökki.
Kummallakaan ei ole juuri rahallista arvoa kun asuntojen hinnat on paikkakunnalla ihan alakantissa.
Mummonmökki on rakas paikka, olen ollut täällä yhtä mittaa Toukokuusta lähtien.
Käyn keskustassa pesemässä pyykit ja suihkussa kun ei mökillä ole suihkua, lämmitän saunassa vettä ja peseydyn siellä.
Minulle riittää nämä mukavuudet, kylmä vesi sentään tulee omasta kaivosta.
On tässä järvi lähellä mutta vanhemmiten ei uiminen enää kiinnosta kuten nuorempana.
Tänään on vähän viileämpää, just sopiva olla ulkona. - Kirjoitin jo samasta asiasta mutta hävisi jonnekin, en viitsinyt tarkastaa tuliko viiveellä.
Täällä olen kissani kanssa elänyt helteistä Heinäkuuta.
Kaverillakin alkoi loma, ollaan mietitty jos lähdettäisiin käymään minun kotipuolessa Etelä-Pohjanmaalla. Hän saa tuttavaltaan käyttöön asuntoauton. Siihen sopii ison egon omaava kissanikin.
Käytiin jo Perjantaina Kuopiossa, kyllä jalan vahingoittuminen vieläkin vaikuttaa, en jaksanut enää lähteä Ikealle kun jalkaa alkoi särkeä.
Kyllä muutenkin väsyy herkemmin kun nuorempana.
Mökki ei onneksi ole hirveän kuuma kun on metsää ympärillä.
Pitää vain elellä voimiensa mukaan.
Ihan tyytyväinen olen kun edes tällainenkin kunto on säilynyt yli 80-vuotiaaksi.
Kävin kastelemassa kukkia haudoilla, taas näin yhden koulukaverini haudan, niitä näkyy aina vain enemmän, nuorempienkin. - Jälkikasvu on hyvin toimeentulevaa.
Kunhan on sen verran että on varaa maksaa yllättävät menot.
En mieti kovin paljon asiaa muuten, aikaa on parhaimmillaankin yli 80-vuotiaalla rajallisesti. - Olen ollut varjossa virkkaamassa. Mökki on puiden katveessa joten ei ole kovin kuuma.
Autolla on mukava ajella ilmastointi päällä. - Olen ostanut karppisokeria, siinä on nolla kaloria. Muuten on kuin tavallinen sokeri.
Ei ole tullut tutkittua onko se vaaraksi terveydelle.
En yritä laihduttaa näillä kymmenillä turhamisuuttani, mutta säälin kipeitä jalkojani. - En ole mitenkään ihana.
Kovan elämän elänyt, ehkä siksi en jaksa olla kuin se mitä olen.
Joskus nuorempana minusta sanottiin että olen niin... ja ei jatkettu.
Ehkä ujouteni ja huono itsetuntoni näkyi.
Olen oppinut pitämään itsestänikin, siihen kannattaa pyrkiä, mutta ei liikaa. - Aloittajalle.
Kun tietäisin vastauksen kysymykseesi niin olisin paljon onnellisempi. - Sen verran olen kirjoitellut omakantaan että minua ei saa pitää väkisin hengissä.
Antaisivat kuolla jos mitään toivoa ei ihmisarvoisesta elämästä ole. - En lukenut kuin aloituksesesi.
Täytin viime vuoden elokuussa 80v.
Tiedän että aikaa on vähän, ajatteli miten hyvänsä.
Olen päättänyt olla ajattelematta tätä vähenevää loppu aikaa. Elän minkä elän, voin kuinka voin? - Muistanhan minä Lasse Liemolan.
Uskovainen kotimme ei suvainnut mitään muita kuin omia laulujaan.
Aina joistain sain kuitenkin lukea ajan hermolla olevia uutisa..