jarjarkoo
Jos Korkeajännitystä lukee vakavissaan, se on huono sarjakuva, todella huono. Mutta ripauksella reipasta camp-huumoria Korkeajännityksen arvo nouseekin huomattavasti. Korkkari-tarinat ovat yksioikoisia, häkellyttävän usein todella typeriä ja toistavat itseään niin huolellisesti, ettei loppuratkaisua tarvitse jännittää lainkaan. Joskus harvoin lehdestä löytyy poikkeavia ja oikeasti mielenkiintoisia tarinoita, mutta korkkari ei petä! Lopussa nekin lässähtävät aina aidolle matalaotsaiselle korkkaritasolle.
-Nikkini on pihistetty korkkarista-
Mitä minusta on sanottu:
Waffen ss... Ryhtiä, rypytön uniformu ja jäinen katse? Eheiii.. ! Militaristisen valeasun alla asustelee polkkatukkainen puolukanpoimija, jonka kokemukset armeijan suoruudesta ja kurista oli se, kun tyttöjen partioleirillä käveli jonon mukana ruokalaan.
-max-live-
Waffen, rehellinen todellakin ja oikeasti järkevä monin tavoin, nicky on perseestä.
-Romulus-
Waffen SS: Luotettava, miehekäs ja älykäs tyyppi.
Asuna tyylikkäät rennot asusteet.
-Stoneman-
Taitaa muuten Waffen ss olla aikanaan lukenut korkkareiden lisäksi venäjää, ei tollaisia saitteja ummikko ihan tosta vaan löydä.
Ja onhan se kiva, että meidän Finskii fasistien joukossa on ihan melkkein oikeakin:)
-marko135kg-
Linkit: http://keskustelu.suomi24.fi/node/4319014, http://keskustelu.suomi24.fi/node/3626570, , http://keskustelu.suomi24.fi/node/3081485, , http://keskustelu.suomi24.fi/node/2200080, http://keskustelu.suomi24.fi/node/4892910,https://keskustelu.suomi24.fi/t/4446198/max-life, https://keskustelu.suomi24.fi/t/3764092/palstatytto-kalenteri,https://keskustelu.suomi24.fi/t/3517332/haastelinen-kirjoituskisa#,https://keskustelu.suomi24.fi/t/3499793/kylma-henkays,https://keskustelu.suomi24.fi/t/1712945/have-a-nice-day
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
- Hienon listan olet ehnyt:) Tuo mozartin klarinettikonsertto on täysin tuikituntematon minulle. Tietty, jos kuulisin niin tunistaisin. Tai sitten en. Taitaa vain olla Mozartin mentävä aukko sivityksessäni.
Olen aina tykännyt Katan tyylistä laulaa. Nimenomaan tuo mainitsemasi biisi kulkee hienosti:) - "CAN'T TAKE MY EYES OFF YOU"
I love you, baby,
And if it's quite alright,
I need you, baby,
To warm a lonely night.
I love you, baby.
Trust in me when I say:
Oh, pretty baby,
Don't bring me down, I pray.
Oh, pretty baby, now that I found you, stay
And let me love you, baby.
Let me love you.
Frankie Valli - Ei niin pientä kansaa, etteivät he haluaisi päättää omista asioitaan. Tämä länsimainen sivistys, ei tunnu hyväksyvän aseellista vastarintaa, jonka tavoitteena on vapaus. Helposti mennään jeesustelemaan ja jakamaan laastaria, mutta auta armias kun pitäisi kerrankin sanoa napakasti ja tuomita, niin kas kummaa, tulee kinaa jostain päätöslauselman sanamuodosta.
Katselin Halosen haastattelun, ja en antanut hänen selityksilleen kovin ihmeellisiä pisteitä. Lopussa kyllä kuittasi hienosti, mutta muuten tuntui kiertelevän ja kaartelevan minne sattui. Kysymysten jälkeen pitkät miettimistauot tuntuivat kiusallisilta, en tiedä jännittikö suoralähetys, vai harkitsiko sanansa vain huolella.
Tämä menee hiukan aiheen vierestä. Mutta loppujen lopuksi, vapaudesta tässäkin on kysymys - Hmmm, odotin kyllä tuohon kohtaan jotain Ranskalaista:)
Mutta eikös tuo olekin käännös iskelmä? - On siinä lauluja laidasta laitaan. Mutta niinhän se tämä elämäkin kulkee, välillä ylöspäin kiipien ja sitten alaspäin kierien. Makusi on ainakin monipuolinen, jos ihan suosikit tuohon listasit, kuten epäilen.
- Tein kerran inventaarion ja heitin kaikki vanhat kasetit pois. Roskiin meni vanhoja omakustanne punk kasetteja, ja tottakai ne nousi myöhemmin arvoon arvaamattomaan. Kaverini kirosi mua moisesta tuhoamisesta.
- Armstrongin valitsin myös itse. Hieno biisi kertakaikkiaan. Sen tilalle harkitsin sitä kauriinmetsästäjissä laulettua laulua, mutta kun millään muista sen esittäjää.Ihan kielen päässä se biisi on.
Leffassa ryyppyjuhlien lomassa lauloivat sitä porukalla. Mikähän se mahtoi olla? - Poikkeavuudesta tuli mieleen pieni tarina. Eräs tyyppi kirjoitti eräässä kirjassa kuinka hän matkusti läpi venäjän junalla, muistaakseni juuri kiinan suuntaan.
Hän seurasi junassa bilettävää neuvostonuorisoa, joka kuunteli kasettimankassa mukamas modernia länsimaista jatzia. Nuoriso oli mitä ilmeisemmin ostanut nauhan mustastapörssistä kovaan hintaan. Kukaan ei luonnollisesti tunnistanut esittäjää, musiikkihan ei tunne rajoja.
Kirjailija, sivistynyt ja kielitaitoinen kun oli, tunnisti nauhan biisit. Coca-cola yhtiön mainosmusiikkia koko kasetin täydeltä. Vuosi oli jotain 79 tai alaspäin:) - Elton esitti Dianan hautajaisissa jonkun biisin, mahtaako se olla tämä mainitsemasi?
- Hienosti oivallettu laittaa alkuun tuo Bonanzan tunnari. Kyseisestä sarjasta ei muuta muistikuvaa ole, kuin tuo kartan palaminen. Tai.. muistanhan minä vielä Manoliton:)
Emmanuelin tunnusmusiikkia en harmikseni muista, hmppp mistäköhän se johtuu - Reiskaa ei tarvitse sääliä. Mietin tuota tarinaa pidemmälle, mutta hienotunteisena päätin jättää tuohon;) En viitsinyt haastaa ketään, kun noita haasteita tuntui löytyvän melkein jokaiselle.
Aina sitä innostuu näistä haasteista ja kisoista. Ei vaan aina ennätä kirjoitella. - Snobismi on aika hatara käsite, ainakin minulle. Juppia ja snobismia ehkä yhdistää joku yhteys. Taitaa vain menneen talven lumia molemmat. Olenko väärässä?
- Remontti Reiska.
Puhelimeni soi ja tiesin naapurinrouvan tarvitsevan apuani. Olin jo päivällä lupautunut kytkemään hänen uuden pesukoneensa vesihanat. Olin myös aiemmin auttanut naapuria pienissä arkiaskareissa, juuri niissä, missä yksinäisellä naisihmisellä menee sormi suuhun.
Naapurinrouva on ikäisekseen upean näköinen ja aina ihmettelin miksi hän ei etsinyt uutta puolisoa. Miesystävä oli saanut surmansa liikenneonnettomuudessa liki kymmenen vuotta sitten. Haluaa vain olla uskollinen edesmenneelle: näinhän ne pihan juoruakat kuiskivat. Tiesin kyllä talon muiden naisasukkaiden olevan kateellisia Helenalle.
Eikä ihme, sillä Helenahan on upea vartaloinen ja paikat näyttävät kiinteiltä ikäisekseen. Ikää hänellä on arviolta nippanappa yli 50nen. Hän kulki aina huolellisesti meikattuna, tyköistuva jakkupuku yllä. Pitihän sitä suuren firman henkilöstöpäällikön näyttää sievältä ja edustavalta. Myös taloyhtiön uroot vilkuilivat salaa hänen peräänsä ja nyökyttelivät hyväksyvästi. Olinhan itsekin eräinä aamuina puolivahingossa nostanut sälekaihdinta, nähdäkseni paremmin.
Soitin ovikelloa ja samassa ovi aukeni. Helena seisoi edessäni ja sanoi hymyillen:
”Voi harmi, että vaivasin turhaan. Mustanpörssin pojat kytkivät koneen, kuului kuulemma kauppaan. Mutta minulla on tuossa juuri kahvia tippumassa, jos vain maistuisi”?
Samalla hetkellä tunsin sydämeni sykkeen kiihtyvän, puristin jotenkin vaistomaisesti kädessäni olevaa jakoavainta. Silmäni rekisteröivät hänen pienien sirojen rintojen pilkistävät kesäpuseron alta.
”Kyllä, kyllä, kahvi maistuu aina hyvässä seurassa”: sain kieli solmussa änkytettyä.
Istuutuessani olohuoneen upottavalla sohvalle, vilkuilin samalla kirjahyllyssä olevien kirjojen selkämyksiä. Löytäisinkö niistä puheenaiheen, vai aloittaisinko kertomalla viime taloyhtiökokouksen kiemuroista?
Ei sittenkään, enhän näin arkisista asioista voi puhua. Parempi aihe on keksittävä ja nopeasti!
Tuolta hän jo tuleekin, kantaen tarjotinta kädessään ja hymyilee salaperäisesti. Se aihe jäi keksimättä, voi minua hölmöä: manaan itseäni.
Näen Helenan huulien liikkuvan ja huomaan tuijottavani häntä. En kuule sanoja, en ensimmäistäkään. Suljen silmäni nopeasti ja koetan kerätä itseni. Lasken mielessäni numeroita sadasta alaspäin ja sekoan 95:n jälkeen… Kuinka vaikeaa remontti Reiskana onkaan! - Kiitoksia mielenkiintoisesta lehdestä. Lehteä tuli yhtä paljon ikävä kuin sinuakin:) Hassua kuinka sitä kaipaakin elämässä pieniä asioita.
- Mielenkiintoinen huomio, ehkä se vain kertoo kiinostuksen erilaisuuksista.
Kerran silmäillessäni sexypalstaa, huomasin eniten klikattujen avausten olevan sukua keskenään. Lähemmin tutustuani kyseisiin novelleihin, pääsin samalla kurkistamaan miehien salaisimpiin fantasioihin. Jätän nyt mainitsematta oliko omani samansuuntaisia:) - Pitihän minun käydä kaffeen rauniolle yksi viesti laittamssa, ihan vain vanhasta muistista. Mutta nouhätää, tuskinpa se siellä kauan roikkuu:)
- Ainakin tekstit ovat pysyneet, toisin kuin tuolla yhdessä paikkaa:)
- Minun asunto on kalustettu tyylikalusteilla, jotain italiassa valmistettua jäljitelmään se on. En tiedä mikä mielenhäiriö aikoinaan iski, kun sellaiset piti hommata. Onhan ne nätit katsella, mutta kulutusta ne eivät kestä. Ei esimerkiksi sohvalla parane paljon löhöillä. Ei ne muutenkaan kestä kovaa käyttöä;)
Ostin vielä olohuoneeseen huutokaupasta upeat vitriinit. Sitä ostosta kadun vieläkin, ne maksoivat ihan liikaa. Oli meinaan viimeinen kerta kun eksyn huutokauppaan.
Mutta vitriinit sopivat asuntooni, koska minulla on mieletön kokoelma lasitavaraa. Kaapissa on sulassa sovussa Bohemiaa, Iittalaa ja jotain muuta särkyvää. Toikan tipuja en sentään ole haksahtanut ostamaan.
Seinille olen ripustellut tauluja, lähinnä sellaisien katumaalareiden tuotoksia. Ne mitään ihmeellisiä ole, mutta satunnaiseen vierailijaan tekee vaikutuksen. Eikä niiden alkuperää tule koskaan sen paremmin muille kerrottuakaan.
Kylpyhuone on viimeksi laitettu, ja sinne asensin sellaisen höyrykaapin. Pitihän sitä hiukan pröystäillä. Tyytyväinen olen siihen kaappiin, vaikka eihän se saunaa voita. - Ketjun lukiessa huomasin, että kaikki tärkeimmät on tullut mainittua. Enkä mitään suurempia lisäyksiä ihan äkkiä keksi.
Tietysti matkan varrella voi uusia ideoita löytyä. - Mielenkiintoinen ehdotus ja varmasti harkitsemisen arvoinen. Tuleeko tämä saamaan sitten suuren suosion, jää nähtäväksi.