Vapaa kuvaus

"Ajattelen, siis olen." (Descartes) "Minä en ajattele, minä vain olen." (Tuntematon) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

73

Kommenttia

1182

  1. No, meikäläinen on aina harhaoppinen joka suuntaan mistä "Mekasta" päin katsottuna tahansa.
  2. >> - -
    Pietarin ensimmäisen kirjeen erikoislaadun kannalta on kuitenkin näitä puhetaidon keinoja paljon tärkeämpi muuan opinkappale, joka näyttää esiintyvän vain siinä. Se on ilmaistu 3. luvun sanoissa, joiden mukaan Kristus tuonelassa ollessaan "saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset", ja 4. luvussa: "Sillä sitä varten kuolleillekin on julistettu evankeliumi, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niinkuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä, niinkuin Jumala elää."

    Ajatus Jeesuksen käynnistä manalassa oli tärkeä alkukristityille. Roomalaiskirjeen 10. luvussa sanotaan: "Älä sano sydämessäsi: ´Kuka nousee taivaaseen?´ se on: tuomaan Kristusta alas, tahi: ´Kuka astuu alas syvyyteen?´ se on: nostamaan Kristusta kuolleista.´" Vahvistusta siihen, että Kristus saarnasi myös kuolleille, ovat jotkut uskoneet saavansa muistakin Uuden Testamentin kohdista, esim. Efesolaiskirjeen 4. luvun sanoista: "Hän astui ylös korkeuteen, hän otti vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja ihmisille." Eikö näet puhe korkeuksiin nousemisesta edellytä, että sitä ennen on laskeuduttu syvyyksiin?

    Uuden Testamentin apokryfikirjoissa on kehitetty edelleen Pietarin ensimmäisen kirjeen aihetta. Pietarin evankeliumissa, joka on syntynyt v:n 150 vaiheilla, sanotaan (10. luvussa) puhuttaessa sotilaista, jotka seisoivat Kristuksen haudalla pääsiäisaamuna: "He kuulivat äänen sanovan haudasta: ´Oletko saarnannut niille, jotka nukkuvat?´ Ja ristiltä kuului vastaus: ´Olen.´" 100-luvun kirjallisuudessa puhuttiin usein niiden ihmisten - ennen kaikkea hurskaiden isien - pelastuksesta, jotka olivat kuolleet ennen Jeesuksen aikaa. Tämä perinne on myöhemmin kehittynyt edelleen. Sitä käsitellään useilla apokryfisen Nikodeemuksen evankeliumin eli "Pilatuksen tekojen" sivuilla. Kuvaus huipentuu moniin dramaattisiin yksityiskohtiin. Toinen Golgatan "ryöväreistä" suljetaan tuonelaan ja hän julistaa Kristuksen olevan tulossa, minkä jälkeen sanotaan: "Äkkiä helvetti järkkyi ja kuoleman portit ja lukot murtuivat ja sen rautasalvat katkesivat ja putosivat maahan ja kaikki avautui..." Sen jälkeen Kristus saarnaa vainajille ja vie Aadamin, Heenokin, Elian ja jopa ryövärin paratiisiin.

    - -
  3. Kommentti vähän asian vierestä.

    Ei jumala mihinkään katoa tieteen kehityksen myötäkään. Varhaiskantaiset uskomukset ja "arkaainen, raamatullinen Jumala" tosin ovat menettäneet, ja menettävät merkitystään tietoisina palvonnan kohteina mm. tieteen edistyksen myötä mutta ihmisen alistumisen ja palvonnan tarve näyttää etsivän uusia jumaluuden muotoja; uusia "yliluonnollisia voimia", joiden valtaan alistua.

    Esimerkki tämän ajan jumalasta ovat MARKKINAVOIMAT. Markkinavoimia luonnehtivat useat suorastaan raamatulliset Jumalan epiteetit. Markkinavoimat ovat kasvottomat: niitä ei voi nähdä. Markkinavoimat ovat sellaiset, että niiden valtaan on pakko alistua, halusi tai ei. Markkinavoimat sanelevat kuka menestyy ja kuka ei. Markkinavoimat ovat olemassa ja niiden valtaan on tieteenkin alistuttava.

    Katsoessaan sekä nykyistä, että menneiden aikojen arkkitehtuuria, huomaa, miten kukin aikakausi on rakentanut korkeimmat temppelinsä taivaspyrkimyksessään omalle jumalalleen. Alkaen muinaisen Egyptin pyramideista ja vaeltaen vaikkapa Jerusalemin Toisen Temppelin ja Rooman Pantheonin sekä samaisen kaupungin Pietarin kirkon kautta nykyisiin kauppakeskuksiin ja World Trade Centereihin, huomaa mikä ja millainen on tämän ajan todellinen jumala. Perinteisesti korkeimmalle kohoavien kirkkojen kupolit ovat jääneen pahasti nykyjumalan temppeleiden varjoon.

    Maailmalla kuolee joka paivä onnettomuuksissa, sodissa, murhattuina, jne. lukematon määrä ihmisiä. Tätä pidetään miltei luonnollisena. Taannoin, syyskuun 11:n päivän kolmetuhatta henkeä tuskin olisi merkinnyt kuolemantilastoissa sellaista katastrofia ellei se olisi liittynyt siihen, että samalla astuttiin nykypäivän Kaikkivaltiaan ja ainoan tosi-jumalan varpaille.

    Sadan vuoden kuluttua saattaa olla niin, etä nykyinen kaikkivaltias on viisaudessaan johdattanut asiat siihen jamaan, että maapallon kantokyky on romahtanut häntä palvovien autuuden tavottelun alla. Jos sitten jostakin puskasta löytyy vielä joku henkiin jäänyt, kivikauteen palannut, juuria kaiveleva kreoli, niin oma jumalansa hänelläkin varmaan vielä on vaikkei tämä jumala istuisikaan World Trade Centerin huipulla.
  4. Ei kenelläkään meillä ole tietoa kenenkään "lähtijän" sieuntilasta emmekä voi tietää mitä viimeisen huokaisun jälkeen hänelle tapahtuu vai tapahtuuko ylipäänsä mitään. Nämä ovat uskon kysymyksiaä: yksi uskoo yhtä, toinen toista. Ehkäpä kuitenkin aivan oman itsemme vuoksi armollisuus toista ihmistä kohtaan olisi enemmän kuin omaksumamme oikeaoppisuus - oli sitten tuo oppi millainen tahansa. Tällöin emme ainakaan olisi niin herkästi "tietämässä" kadotustuomioita kenellekään. Koska nyt ollaan "raamattuvyöhykkeellä", muistuu mielleni, että jossain on kirjoitettuna: "laupeutta minä tahdon enkä uhria".