sa4ru5

Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. n-kirjain m-kirjaimella komparatiivimuodoissa, niin sekin menee oikein. ;)) (Kerron, kun arvelin sitä aloituksessa pyytäneesi.)
  2. vaikka tuskin kovin usein ko. sanamuotoa tarvitaan.
  3. tuottavan ihmisille kai eniten vaikeuksia. Mielestäni näyttää siltä, että ihmiset kirjoittavat nykyisin yhdyssanat säännönmukaisesti erikseen - lieneekö englannista omaksuttu tapa, vai mikä.

    Mielestäni täällä ei kannattaisi puuttua ihmisten kirjoitus- tai kielioppivirheisiin. Kirjoituksen sisältö on tärkeämpää ja se, että ihmiset ylipäätään rohkaistuvat kirjoittamaan.

    Ammatti-ihmisiltä voi vaatia enemmän ja mielestäni pitäisikin vaatia kauniin ja vaikean kielemme vaalimiseksi.
  4. itsensä, ulkoisen ja sisäisen olemuksensa, kanssa ja uskoo asiaansa, se näkyy ulospäin.

    Tänä päivänä mielestäni monessa tilaisuudessa juuri se ryhdikäs jakkupuku voi tehdä varsin tanttamaisen vaikutuksen. ;)

    Peili kertonee parhaiten, mitä kannattaa omassa pukeutumisessaan välttää tai suosia.
  5. toistensa silmiin tuijottamista, vaan katsomista yhdessä samaan suuntaan.

    Mielestäni hyvä määritelmä on myös, että rakkaus on toisensa hyväksymistä juuri sellaisena kun tämä on, hyvine ja huonoine puolineen.

    Herätit mielenkiintoisen kysymyksen, toivottavasti tulee paljon vastauksia. Monilla kauan yhdessä eläneillä pariskunnillakin voi olla hyvin erilaisia määritelmiä rakkaudesta, jos ylipäätään ovat keskustelleet asiasta.
  6. niin löydetään ne prinssit siitä joukosta.;)
  7. Oletteko maistaneet portugalilaisia perunoita?
    Niissä on ihan oma hyvä makunsa, jota en ole maistanut missään muualla. Olen ihmetellyt, johtuuko maku perunalajikkeesta vai sen maaperästä imemistä aromeista. Tietääkö joku?

    Lapin puikulat, Idahon suuret punaiset uuniperunat ja Kanarian ryppyperunat maistuvat myös näiden monien hyvien kotimaisten ohella. Perunasta voidaan todeta, ettei herkun ei tarvitse olla kallis.

    Auttaisikohan kanarialainen perunankeittotapa vetisten perunoiden keittämiseen? Keitetään perunat vähässä suolavedessä ja annetaan veden kiehua pois. Jäljelle jäävät suolakerroksen pintaansa saaneet perunat. Jos korkea verenpaine vaivaa, ei varmaan pitäisi syödä niitä kovin usein.;)

    Entä perunoiden höyryttäminen kypsiksi tai kypsentäminen uunissa suolapedillä tai kosteassa talouspaperikääreessä mikrossa?
  8. miehet sanoivat, että pitäisi saada vaihtaa vaimo kahteen 2-kymppiseen. Siihen vastasin ihan vilpittömän tosissani: "Kyllä yhtä hyvää 4-kymppistä vaimoa korvaamaan tarvitaan vähintään kaksi 2-kymppistä."

    Tuo Helmiinan ajatus tuntui hieman hämmentävältä ja julmalta, kun pysähdyin sitä ajattelemaan.

    Leikinlaskuun pitää tietysti osata suhtautua huumorilla. Helmiinan anteeksipyyntö vaikutti olevan vilpitön ja tulevan sydämestä. - Älä sure Helmiina, tekevälle sattuu, eikä kaikkea pidä täälläkään ottaa tosissaan. ;))

    Tunnen muuten muutamia tosi reippaita 70-vuotiaita, joita vaimonsa tuskin suostuisivat vapaaehtoisesti vaihtamaan.;)
  9. ja mitä ihmettä hänen pitäisi tunnustaa?
  10. mutta tarkoitinkin tekstini oikeastaan yleisellä tasolla vihjeeksi miehille, jotka usein valittavat samasta asiasta. Joillekin heistä nainen on vain yleiskone, jonka pitäisi hoitaa "velvollisuutensa". Sinun tilanteestasi en tietenkään voi sanoa yhtään mitään, kunhan heitelin ilmaan omia asiaan liittyviä ajatuksiani.

    Monet miehet keskittyvät omiin tarpeisiinsa ja hoitavat asian tavoitekeskeisin rutiinein keskittyen "painamaan oikeiksi tietämiään nappeja ja käsittelemään itselleen mieleisiä kohteita itsestään hyvälle tuntuvalla tavalla" kuuntelematta tai ottamatta huomioon vaimonsa toiveita sen paremmin. (Itse lopetin yhden pitkäaikaisen suhteen intiimin puolen juuri siitä syystä ja päätin tyytyä ystävyyteen. Olen mieluummin ilman kuin tyydyn pitemmällä aikavälillä vain antamaan. Joillekin tämän ikäluokan miehille hellyys ja toistensa fyysinen hemmottelu tuntuu olevan hämmästyttävän vieras asia. Joskus naureskelin, että poikaystävää pitäisi vaihtaa vähintään viiden vuoden välein, jotta hekin "jaksaisivat" innostua kumppaninsa hemmottelusta omaa tyydytystä pitemmälle.)

    Vaikka sukupuolet ovat entistä tasa-arvoisempia, ainakin pitkällä aikavälillä sukupuolten erilaisuus on hyvä pitää mielessä. Miehet ovat enemmän suorituskeskeisiä ja hommat sujuvat rutiinilla, mutta useimmille naisille onnellinen molemmin puolin tyydyttävä yhteiselo vaatii kokonaisvaltaisempaa suhteen hoitamista. Kun suhde on kunnossa ja on hyvä olla yhdessä, seksikin alkaa taas sujua. Kun hellyys leimaa yhdessäoloa, haluaa tuottaa läheiselleen hyvää oloa, vaikkei itse olisikaan (aluksi) kovin innostunut.

    Luuletko, että teidän kannattaisi hakea vaimosi kanssa ulkopuolista apua, ennenkuin päättäisit luovuttaa? Erityisesti jotkut naiset ovat alkaneet nauttia elämästä ihan uudella tavalla, kun ovat saaneet avatuksi lapsuudesta asti kantamiaan solmuja. Voisiko vaimosi olla väsynyt ja kokea lähestymisesi vaatimuksiksi? Voisiko vaimollasi olla ikään liittyviä omaan naisellisuuteen tai haluttavuuteen liittyviä epäilyjä?

    Toivon, että saisitte vaimosi kanssa keskusteltua asioista ja ehkä löytäisitte uusia tapoja nauttia elämästä.

    Älä luovuta, etsi oma tiesi hyvään elämään joko vaimosi kanssa yhdessä etsien - tai sitten omia teitäsi. Vielä vanhainkodissakin sinulla on se etu, että meitä naisia on enemmän kuin miehiä. Koskaan ei ole liian myöhäistä. ;))
  11. Voisit kokeilla, jos hellyys, hemmottelu ja arvostus auttaisivat. Monilla tämän ikäluokan miehillä on ihan omat varmat käsityksensä siitä, miten seksiasiat hoidetaan ja miten nainen tyydytetään. Naisten seksuaalisuudesta monet heistä eivät todellisuudessa tiedä oikeastaan mitään. Kun naisen seksuaalisuus on vahvimmillaan, on helppo tyytyä vähempään. Jos seksuaalisuus lopettaa esittämästä omia vaatimuksiaan, tylsän, itsekkään miehen vuoksi vaivautuminen voi alkaa tuntua suorastaan vastenmieliseltä, jos tuntee itse jäävänsä ilman. Jos miehen tavoite on vain itsekäs tyydytys, silloin hänen onkin varmaan parempi tyytyä maksettuihin palveluihin. Jos haluaa enemmän, silloin on paras ryhtyä myös itse antamaan enemmän.

    Kun vaimo kokee olevansa rakastettu, miehensä arvostama ja hänen hellyytensä kohde, kyllä siinä seksikin alkaa luistaa ihan itsestään. (Ellei enää luistaisi, apteekista löytyy lääkkeitä siihen ongelmaan.) ;)

    Voisit aloittaa vaikka hellällä hartia- tai jalkahieronnalla. Useimpien naisten tärkein erogeeninen alue on korvien välissä - toisin kuin monet ikätoverisi kuvittelevat.;))

    Kun vielä aina tilaisuuden tullen kerrot vaimollesi kuinka tärkeä ja rakas hän sinulle on, luulen sinun pääsevän tavoitteeseesi nopeammin kuin voisit uskoakaan.

    Kun antaa itse, niin saa vielä enemmän, kun vaatii kaikki jäävät ilman.;)

    Mieti, mitä haluat ja toimi sen mukaan.
  12. surullista on se, että jotkut naiset näkyvät ihan oikeasti tavoittelevan jotain tuon suuntaista. - Kauniita, edustavia naisia, jotka haluavat myydä itsensä eniten tarjoavalle.
    Olen suhteellisen läheltä saanut äskettäin seurata yhtä sellaista, jolla on leskeytensä jälkeen toinen kierros menossa. Aikuiset lapsensakin ihmettelevät, kun äiti punnitsi ehdokkaita ja tiesivät jo ennen äitiänsä kumman tämä valitsee. Olivat oikeassa.

    Mielenkiintoista miten erilaisissa arvomaailmoissa ihmiset elävät ja joskus surullista.

    Oman ihannemieheni mitat löytyvät korvien välistä ja sydämestä.;)
  13. Ehkä täälläkin löytää sitä, mitä etsii. Itse jätän (omasta mielestäni) älyttömät kommentit omaan arvoonsa ja sivuutan ne usein lähes lukematta. Sen jälkeen usein löytyy erilaisia mielenkiintoisia järkeviä, empaattisia, hauskoja, asiallisia jne. keskusteluja, joista luulisin jokaisen löytävän jotain itselleen. Voisin luetella ison joukon nimimerkkejä, joiden kommentit poimin lähes aina luettavakseni, vaikken ketjua muuten jaksaisikaan selata.

    Monilla taitaa olla niin paha olla, että sitä pitää purkaa toisten niskaan täälläkin. Jos joku hyökkää henkilökohtaisuuksin, mielestäni niistä on turha ottaa itseensä. Eihän ko. virtuaalihenkilö edes tunne hyökkäyksensä kohdetta. Täällä virtuaalielämässä kukaan ei voi tuntea toista, eikä tietää kuinka tosissaan tai rehellinen joku virtuaalipersoona on. Ei haukku haavaa tee.

    Ehdotan, että jatkamme keskustelua kukin omalla tavallamme. Ei anneta häiriköille turhan suurta painoarvoa, ja iloitaan ajattelevien ihmisten kirjoituksista. Aloita sinäkin huoleti keskustelu haluamastasi aiheesta, ethän voi täällä mitään menettää - ja kuka tietää - keskustelun taso voi yllättää positiivisuudellaan, kun seulot sieltä vain sinua kiinnostavat. Itse olen saanut täältä todella hyviä vastauksia esittämiini kysymyksiin - laiskana ihmisenä kysyn joskus ensin täältä vastausta ja lähden vasta sen jälkeen hakemaan muualta, jos vielä on tarpeen.

    Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavaa aloitustasi. Rohkaise mielesi ja kokeile.;)
  14. varmaan monikin vastaavan kokemuksen jälkeen olemaan kysymättä "tyhmiä" niin tehokkaasti, ettei uskalla tehdä sitä vielä tässäkään iässä.

    Minä en muuten ymmärrä vieläkään, mitä vikaa kysymyksessäsi oli. Mielestäni se oli ihan asiallinen ja osoitti lapsen kykyä ihmetellä asiaa ja miettiä kokonaisuuksia.
  15. Mainitsemasi tutkimus kuulostaa mielenkiintoiselta ja on helppo uskoa. Luultavasti vihaiset ihmiset suorastaan kutsuvat harmeja ja vastoinkäymisiä itselleen.

    Että hupsu huumorintaju ja sen tuoma ilo suojelevat muutakin kuin mielenterveyttä. Onpa mukavaa saada oppia uuttaa. Kiitos sinulle. ;)
  16. murrosiän jälkeen, kun huomasin miten paljon hauskempaa on nauraa omille hölmöilyilleen muiden mukana kuin nolostella muiden kiusotellessa. Tarjoan auliisti edelleenkin ihmisille tilaisuuksia nauraa hölmöilyilleni, enkä ole edes suunnitellut lopettavani.

    Nauraminen on sitä paitsi terveellistä ja tervehdyttävää.;)
  17. Elämä on täynnä mahdollisuuksia,
    jotka ovat taitavasti naamioituneet vastoinkäymisiksi.

    Viisauden ja tyhmyyden ero on se, että viisaus on rajallista.
          
    Parempi paikata parisuhdetta kuin aloittaa pari suhdetta.

    Sanat ovat ajattelun välineitä; hyvillä välineillä pärjää paremmin.

    Ihmisille on annettu aivot siksi, etteivät he joituisi elämään viettiensä varassa.

    Ellei parisuhde toimi, syyllistä kannattaa etsiä ensin peilistä.

    Ajatuksen voima on suuri ja ihmeellinen.
    Käytä sitä ja ota oma elämä hallintaasi.

    Uusien siipien kasvattaminen rikkoutuneiden tilalle vaatii oman aikansa - joskus siihen kuluu koko loppuelämä.

    Älä etsi vikaa, etsi parannusta.

    Onnellinen tyytyy vähään, onnettomalle mikään ei riitä.

    Kun etsit hyvää suurennuslasin kanssa, huomaat pian löytäväsi sitä ilmankin.
  18. Koin vääryytenä sen, että minulle jäi omasta palkastani ainoastaan taskurahat, jotka olisin saanut ilman työssäkäyntiäkin. Jos raha olisi tarvittu perheen elämiseen tai talletettu osa siitä omalle tililleni, olisin hyväksynyt asian.

    Itsekin olen sitä mieltä, ettei lapsille ole hyväksi saada elää kotona ilmaiseksi ja oppia tuhlaamaan kaikki rahansa. Osa palkasta pitää joko maksaa kotiin tai säästää sopimuksen mukaisesti vaikka omalle tilille tulevaisuutta varten.
  19. Vastoinkäymiset ja sitkeä ponnistelu voivat kaikesta huolimatta olla hyväksi, kasvattavat sisua ja opettavat ymmärtämään. Onneksi sain vanhemmiltani myös monia hyviä asioita ja oppeja, vaikka nuoruudessa kohtasin mielestäni suurta epäoikeudenmukaisuutta ja ymmärtämättömyyttä.

    Joskus ajattelen, että jotkut vanhemmat antavat liikaakin lapsilleen, niin ettei heissä kehity tarvittavaa "taisteluvalmiutta". Onneksi luonto usein korjaa ymmärtämättömien vanhempien tekemät virheet - omanikin. ;)
  20. vanhempani kasvatusmielessä ja ihan hyvässä tarkoituksessa palkan saatuani yllättäen vaativat, että minun pitää maksaa palkasta suurein osa kotiin. He olivat alun alkaen vastustaneet kesätyöaikomustani, eikä rahaa tarvittu elämiseen. Sama linja jatkui niin kauan kun asuin kotona, siirtyessäni töihin ja iltalukioon taskurahani eivät juurikaan olleet suuremmat kuin olisin saanut vanhemmiltani ilman työssäkäymistä. Heitä harmitti, kun eivät voineet estää valintojani. Heidän mielestään opiskelu oli tärkeätä ja kokivat työssäkäynnin uhaksi sille.

    Mielestäni he tekivät hirmuisen väärin siinä niinkuin muutamissa muissa asioissa toimiessaan parhaan kykynsä ja tietonsa mukaan "minun parhaakseni". Kokemani vääryydentunteen vuoksi päätin aikanani tehdä ihan omat ja taatusti erilaiset virheet kasvattajana.

    Kun keskustelimme asiasta myöhemmin aikuistuttuani vanhempieni kanssa, onnistuin estää heitä tekemästä niitä samoja virheitä 10 vuotta nuoremman sisareni kanssa. Vei oman aikansa ennen kuin onnistuin mielessäni antamaan vanhemmilleni anteeksi kokemani "vääryydet" ja ymmärsin heidän toimineen rakkaudesta.
    21. 233 / 292
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt