sa4ru5

sa4ru5 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Liittynyt 21v sitten
225 aloitusta · 5833 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Naurattaa, k/k, osaan kuvitella tilanteen. - Minulla riittää luultavasti vieläkin sormet laskemaan ne kerrat, kun olen tosissani suuttunut. Vaikken huuda, enkä kiroile, vihastumiseni näkyy ja kuuluu niin, että melkein itsekin pelästyn. Se on ollut seuraus jo pitempään jatkuneesta ärsyyntymisestä. - Huvittavaa on se, että seuraukset ovat olleet joka kerran positiivisia. Minulle on sanottu, että minun pitäisi suuttua useammin.;)
Höpöjä puhut! Et sinä mitään lihavaa naista halua! Haluat naisen, mutta haluat muokata hänestä mieluisen. Ulkonäkö on sinulle tärkeä asia, erityisesti kehon muodot. Edellä kerrotut ajatukset tulivat mieleen heti tekstisi luettuani.

Jospa lopettaisit tuon epätoivoiselta kuulostavan hakemisen. Keskittyisit työhön, harrastuksiin yms. elämässä ja kulkisit silmät avoimina. Juttelisit ihan rauhassa mukavien naisten kanssa, joita kohtaa erilaisissa ympyröissä. Ensin kaveriksi ryhtymällä voisit laajentaa verkostoasi. Huomaavainen, kuunteleva, ystävällinen, luonteva, reipas, kiva kaveri huomaa pian, että useampikin nainen haluaa mielellään hakeutua hänen seuraansa. - Ensi kontaktia ottaessa joku positiivinen huomio ja rehellinen, konstailematon kohteliaisuus tehoaa melkein jokaiseen.

Hallitsetko hyvät tavat? - Ellet, kannattaa opiskella.
Löytyisikö harrastuspiireistäsi vapaita kiinnostavia naisia?
Seuraatko uutisia, oletko perehtynyt johonkin muuhunkin harrastukseen kuin treenaamiseen, osaatko keskustella, kiinnostaisiko aloittaa uusi harrastus, jota myös naiset harrastavat.

Esitä itsellesi em. kaltaisia kysymyksiä ja ryhty toimimaan! Kyllä se oikea ihanainenkin tulee pian vastaasi. Juuri silloin, kun et arvaisikaan - pian sen jälkeen, kun olet lopettanut etsimisen. ;)

Onnea matkaasi!
Mies seisoi (1980-luvun jälkipuoliskolla) baaritiskin ääressä ja jutteli naisihmisen kanssa. Toisella puolellaan oli vapaata tilaa, johon asetuin, kun aikomukseni oli poiketa "yhdellä" myöhästyttyäni myöhäisenä kesäiltana bussista.

Mies kysyi: "Kuinka vanha sinä olet?" ja kertoi iän olevan yleisen keskustelun aiheena. Minä vastasin vähemmän ystävällisesti toisesta suupielestä: "Vanhempi kuin äitisi". Mies näytti nuorelta, eikä keskustelu kiinnostanut. - Monien sattumien vuoksi ja niiden jälkeen jatkoimme yhteisiä keskusteluja useampien vuosien ajan, ja mies oli vain kuusi vuotta minua nuorempi.

Aviomieheni taisi aikoinaan kysyä, saanko luvan.
Kasper-nukketeatteri kierteli ainakin pääkaupungin seudun kouluissa kymmeniä vuosia, taisi olla televisiossakin.

Matti Ranin esiintyi Kansallisteatterissa, Intiimiteatterissa sekä .monissa elokuvissa, esim. Tuntematon sotilas, Täällä pohjantähden alla, Akseli ja Elina, Komisaario Palmu ym.ym.
Kaikki aikuiset teatterin ja elokuvan ystävät tunnistavat Matti Raninin ja arvostavat häntä.

Hänen äänensä tunnisti helposti myös joissain dubatuissa Disneyn lasten elokuvissa.

Tässä linkki, jos haluat tarkistaa, miltä hän näytti:
https://www.google.fi/search?q=matti+ranin&ie=utf-8&oe=utf-8&rls=org.mozilla:fi:official&client=firefox-a&gws_rd=cr&ei=f4-TUpigFoO_ygP7-ILAAQ
Nykysuomen sanakirjasta lyhennellen lainattuna:
1. vihollisen hyökkäyksen varalta väestön suojaksi ja puolustuspaikaksi rakennettu rakennus tai rakennusryhmä, linnoitus, esihistoriallinen, keskiaikainen
Kivestä rakennettu, muurien, vallihautojen ympyröimä
Kotini on linnani
Koulusta tuli valon ja edistyksen vahva linna
Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani
Jumala ompi linnamme
2. yl. suuri, komea, vars. hallitsijan, aatelisen, mahtihenkilön palatsi ja koti
3. vars. vapausrangaistus, tuomita linnaan, siitä tulee linnaa
Kianto: ukko istui linnaa, taisi saada kaksi elinkautista
4. eräa tav. mailoilla ja palikoilla pelattava ulkopeli (En ole koskaan kuullutkaan, tunteeko joku?)

Lisäksi on lueteltu melkoinen määrä yhdyssanoja: mm. aatelis-, muinais-, ritari-, hiekka-, ilma-, pilvi-, satu-, taika- (Keksittekö lisää?)

Annan vielä Kotimaisten kielten keskuksen linkin, jos sanat ja niiden alkuperä kiinnostaa. (Uusiakin murresanakirjoja näkyy olevan tekeillä.)
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3271
Ainakin minä haluan asua Suomessa ja nauttia kaikesta siitä hyvästä, mitä Suomi meille tarjoaa. Muualla voin matkustella ja lomailla, mutta kotini on Suomessa, toivottavasti pysyvästi lopun ikää.

En muuttaisi edes Portugaliin, vaikka voisin nauttia siellä koko eläkkeestäni ilman veronpidätyksiä. Ja voisin mielelläni asua väliaikaisesti pitkäänkin monissa paikoissa eri puolilla ihastuttavaa maata.
Hauska lukea monenlaisia ehdottomia näkemyksiä ja luuloja sisältävää ketjua. Asia näkyy herättävän suuria intohimoja. Hyvä. Lapset ovat tärkeitä ja useimmat onneksi rakkaita myös. Järjen käyttöä ei kuitenkaan kannattaisi unohtaa. Vaikka vastasin jo kerran, jatkan vielä nostamalla esiin muutaman ajatuksen ja tietoa lähihistoriasta. Toivon nuorten vanhempien avaavan mielensä pohtimaan sekä omaa että lastensa parasta.

Mitä merkitsee muutama tunti lapsen elämässä?
Synnytyssairaaloissa on monenlaisia käytäntöjä. Jossain Euroopassakin vastasyntyneet viettävät edelleen yöt erossa äidistään tai lapset tuodaan vain imetettäväksi.
Vuonna 1970 äitiysloman pituus Suomessa oli 56 vuorokautta ja 1971 alettiin maksaa äitiyspäivärahaa 72 vuorokaudelta.
Joku kirjoitti, että äidit ovat hoitaneet useita lapsia ilman hetkenkään taukoa. Jotkut äidit ovat jättäneet joko vapaaehtoisesti tai pakosta hyvin pienetkin lapset keskenään kotiin moniksi tunneiksi.

Tärkeätä on, että myös äidin on hyvä olla. Lasten hoidossa ja kasvatuksessa on paljon erilaisia näkemyksiä ja oppisuuntia. Lapset ovat hämmästyttävän vahvoja. Siihen, millainen ihminen lapsesta kehittyy, vaikuttavat monet tekijät. Kun lapsella on rakastavat vanhemmat, hän saa hyvän hoidon ja hellyyttä osakseen, hänestä kasvaa luultavasti onnellinen ihminen. - Vanhemmat antavat parhaan lahjan lapsilleen rakastamalla toisiaan.
Loppukiri-vierailusta on ehtinyt kulua jo muutama vuosi. Vaikutelmat olivat mielestäni erittäin positiiviset, kunnes yksi naisasukas tuli sopottelemaan omiaan ihan lähtöhetkellä. - Muistui mieleen, että naisvaltaiseen joukkoon sopeutuminen voisi tarjota omat haasteensa. - Loppukirillä menee varmaan hyvin, koska uutta samanlaista hanketta ollaan käynnistämässä, ellei ole jo käynnistynytkin.

Ruotsissa on myös yhteisöllisiä vuokrataloyhtiöitä, ja erityisesti Berliinissä tuetaan yhteisötalojen rakentamista monella tapaa. Naureskelin, että Berliiniin muuttaminen voisi olla hyvä sijoitus. Keskimääräinen neliöhinta oli siellä vain 2500 €/m2. - Valitsin kaikesta huolimatta Helsingin. ;)
Ehdin vähän suunnitella sellaista 55+joukon yhteisöllistä rakennushanketta pääkaupungin seudulle. Kävin tutustumassa muutamiin yhteisöllisiin asuntokohteisiin Helsingissä, Tukholmassa ja Berliinissä. Ennen kuin ehdin käynnistää omaa, lähdin mukaan hankkeeseen, jossa ei ole ikärajoja. Uusi kotini valmistuu lähiaikoina.

Aloittajan ehdotus kuulostaa minusta kesäyön unelmalta. Voisiko hankkeeseen ottaa mukaan jonkinlaisen mökki- tai kesäosakaskuvion? Saattaisin lähteä mielelläni mukaan, jos asettuisitte Suomi-neidon vyötärön alapuolelle... ja huolisitte minut.
Välillä lepäilen, välillä haaveilen ja välillä ryhdyn toimimaan. Pienen ihmisen elämään mahtuvia tavoitteita on tullut saavutetuksi, enkä enää aseta pitkän aikavälin tavoitteita ollenkaan. Uuden asunnon hankkiminen jää luultavasti viimeiseksi isommaksi ja paljon aikaa vaatineeksi hankkeeksi. Mukavat naapurit ja yhteisölliset kuviomme tarjoavat paljon sellaista, mitä arvostan.

Tekemistä ei ole vaikea löytää, jos haluan olla aktiivinen. Muutamia projekteja on mielessä, jos saan olla terve sekä aikaa ja energiaa riittää. En halua sitoutua enää mihinkään kovin pitkäaikaisiin hankkeisiin. Haluan olla vapaa lähtemään suhteellisen nopeasti muihin maisemiin, jos tarjoutuu mielenkiintoisia tilaisuuksia.

Neljän kotiseinän sisäpuolelle en aio asettua pitkäksi aikaa, vaikka haluan olla sielläkin välillä ihan itsekseni. Haluan myös lähteä välillä ihan muihin maisemiin, luontoon tai kaupunkiin. Uudenlaisiin ympäristöihin ja ihmisiin tutustuminen rikastuttaa mielestäni elämää monella tapaa.

Kovin kauas Euroopan ulkopuolelle en ehkä viitsi enää lähteä, eikä mielessäni ole uutta matkakohdetta, johon välttämättä haluaisin päästä tutustumaan. Muutamia "ehkä"-kohteita on mielessä, esim. muutama kielikurssiviikko kesällä Wienin yliopistossa tai lyhytaikainen pesti "au pair mummona" jossain eurooppalaisessa suurkaupungissa. - Tai verkkainen matka läheisten kautta kaukaisiin maihin pienellä asuntovaunulla ja pari kajakkia katolla. ;)
Miksi ihmeessä pitäisi arvioida ja arvostella?
Hyvässä keskustelussa nousee esille erilaisia näkökulmia, ja ajatusten vaihto voi käydä välillä kiivaana. Ihmiset voivat siitä huolimatta olla hyviä ystäviä, vaikka asiat riitelisivät rajusti.;)

Jokainen kirjoittaja vaikuttaa palstan kirjoitusten tasoon, joten arvostelijoiden kannattaa katsoa peiliin. "örts" voisi ottaa projektikseen palstakirjoitusten ja palstan tason kohentamisen. Ehdotan, että teet muutaman haastavan tai muuten innostavan aloituksen... ja taso nousee pilviin.
Onnea ihanalle äidille ja nuorelle perheelle. Suosittelen äidille ostoksille lähtemistä, ja sekä huolten että lapsen jättämistä isovanhempien hoiviin.

Itse lähdin joskus viime vuosisadalla heti synnytyslaitokselta kotiin palattuamme ostamaan itselleni uuden mekon. Jätin isän ja lapsen tutustumaan rauhassa toisiinsa. Uskon, että kaupungille pyrähtämiseni teki meille kaikille hyvää. - Tuskin koskaan olen suoriutunut tehtävästä yhtä nopeasti. ;)

Lapselle on varmasti hyväksi, että hänellä on alusta lähtien useampia turvallisia aikuisia lähellään.
Katsotaanpa, jos me 60+ -ihmiset lähdemme mukaan leikkiin, kun olette saattaneet tiedot ajan tasalle, poistaneet kuolleiden ja muuten kuvioista poistuneiden tai ne unohtaneiden profiilit.- Monen osallistuneen itsetunto ja rohkeus saattaa rapistua, elleivät saa vastauksia viesteihinsä.

Kertoisitko, mitä kuukauden aktiivijäsenyys maksaa?
Täällä saatan mielelläni esittää vastaväitteitä, jos aloitus käsittelee kiinnostavaa aihetta. Saatan joskus provosoidakin, mutta en lähde täälläkään hyökkäämään ketään vastaan. Henkilöön kohdistuvia hyökkäyksiä en osaa kuvitella tekeväni missään tapauksessa. Paitsi... ;)

Tasa-arvoisten kumppanien kesken voin mielelläni ryhtyä väittelemään jostain kiinnostavasta aiheesta. Parhaimmillaan saattaa aueta uusia näkökulmia ja voi oppia jotain uuttakin. (Tulee mieleen, Vanhan kellari ja 1960-luku). Muutamien tuttujen kanssa en suostu käymään pintaa syvemmälle meneviä keskusteluja aiheista, joista meillä molemmilla on vankka päinvastainen näkemys.

Jos syntyy vaikutelma, että joku ottaa voimakkaasti kantaa asiaan, josta ei oikeastaan tiedä mitään, kuuntelen / luen puheenvuoron, mutta osallistun vain vaikenemalla. Kysyttäessä voin kertoa lyhyesti oman näkemykseni..
Keinutuoli voisi olla hyvä vaihtoehto vaikka työpöydän ääressäkin. Ihastuin Salmelassa ja Habitaressa näihin: www.colmio.com
Mietin vielä ostaisinko laiskan lepotuolin vai vaikka pari pientä, monikäyttöisempää.
Luin jostain, että keinutuolin liike tekisi monenlaista hyvää istujalle.
Täällä etelässä (= pääkaupungin seudulla) tuuli oli melko kesyyntynyt. Hyvä, ettei tehnyt suurempia vahinkoja sielläkään. Toistaiseksi en ole kokenut kovempaa tuulta kuin 21 m/s kerran Utössä. Mielenkiintoinen seikkailu.

Hyvät unenlahjat on siunaus. Kun me nukuimme joskus aikoinaan kumppanin kanssa helteiseen kesäaikaan ulko-ovi avoimena, paikalla käyneet nuoret naureskelivat,että me emme heräisi, vaikka meidät kannettaisiin sänkyinemme minne tahansa. Asia tuli esille, kun uutisissa kerrottiin Helsingissä omakotitaloissa käyneistä ulkomaisista varaskoplista. - Emme onneksi kelvanneet niille. ;)
Millainen ihminen kirjoittelee O-O:n tai rekkautuneena tällä pitemmällä nimimerkillä?
Aikuinen, tämän ikäluokan edustaja, monenlaisissa kuvioissa maailmaa erilaisista näkökulmista ja erilaisissa rooleissa katsellut ihminen.

Aloitin palstakirjoitukset aikoinaan kahvitunnin merkeissä lähes 10 vuotta sitten. Tarkoitukseni oli samalla opetella kirjoittamaan taas kohtuullisen kelvollista suomea, koska en ollut käyttänyt sitä "virallisissa" merkeissä moniin vuosiin. Välillä saatan seikkailla täällä usein ja kirjoitella paljonkin. Välillä saattaa tulla pitkiä taukoja, etten ehdi tai ei näytä olevan mitään kiinnostavaa.

Iloitsen siitä, että täällä aikuisten palstoilla voi kirjoitella melko huolettomasti oman vireen mukaan. Huvittaa, miten aina välillä pelkkä nimimerkkini näkeminen saattaa herättää joissain "puskakirjoittajissa" halun ilkeilyyn tai henkilökohtaisiin arvosteluihin.
Harvoin kommentoin sellaisia.

Keskustelujen on mielestäni tarkoitus käsitellä erilaisia asioita ja vaikka hyvinkin henkilökohtaisia näkökulmia, ei kirjoittajia. Anonyymina voi joskus olla käsitellä itselleen vaikeitakin aiheita. Itse olen valmis keskustelemaan melkein mistä tahansa aiheesta suhteellisen avoimesti melkein kenen kanssa tahansa sekä keskustelupalstoilla että kasvokkain. Jokaisella on mielestäni oikeus omaan mielipiteeseensä, enkä yleensä ryhdy väittelemään niistä pitempään.
Voi teitä, onnekkaita herkuttelijoita. Toivottavasti metsot eivät joudu olemaan liian kauan pakkasessa. Madesoppaa ja mätiäkin kukaties. Nammmmm

Minusta mäti ja riistaliha on sitä herkullisempaa, mitä pienemmistä munista tai lihassyistä se koostuu. (En tiedä lieneekö vain sattuma, vai onko asioilla jokin todellinen yhteys.) Muikun ja mateen mäti ovat suurinta herkkua ja esim. jäniksen liha maistuu mielestäni paremmalta kuin hirven liha. Harmi, että metsästys ja metsästäjät ovat poistuneet omista lähikuvioista jo useampia vuosia sitten.
Ulkomaa ja siellä asuvat ulkomaalaiset ovat kaikki sitä mieltä, että on se niin hienoa, kun Suomessa on oikeita taloja, missä ihmiset asuvat. Useampi kuin kaksi ulkomaalaista tietää, että täällä lapset käyvät koulua. Moni arvostaa, kun kuulee, että Suomessa ihmiset voivat syödä päivittäin itsensä kylläisiksi.

Joidenkin mielestä täällä on kauniita naisia ja joku on kuullut, että naiset voivat käydä töissä kodin ulkopuolella.

90 prosenttia ulkomaan asukkaista ei ole koskaan kuullutkaan Suomesta, eikä tiedä siitä yhtään mitään. Joku arvelee, että on pelottavaa, kun jääkarhut kävelevät kaupungilla vapaasti. Ulkomaan asukkaat tietävät, että monien suomalaisten mielestä ulkomailla kaikki on paremmin. Joku kysyy, miksi.
Mikä on normaalia ja mikä ei? Kuka sen voisi tuosta vaan määritellä tuntematta ihmisiä paremmin. "näin asian näkisin " ilmaisee minunkin näkemykseni asiasta.

Ajattelin kertoa lisäksi, että tyttäreni saattoi vielä 14-15-vuotiaana istahtaa välillä syliini, kun luimme lehteä viikon loppuna aamiaispöydässä. Usein ulkona kävellessämme kuljimme käsi-kädessä tai tytär hakeutui kainalooni. Hellyys ja läheisyys kuuluvat olennaisesti elämäämme edelleen. Niillä ei ole mitään tekemistä seksuaalisuuden kanssa. Intiimit hetket jakaa jokainen vain oman kumppaninsa kanssa.

Kaikkia läheisiä saa, ja oikeastaan pitäisikin, halata lämpimästi mahdollisimman usein. Poskisuukot ovat myös yleistyneet jo Suomessakin, mutta huulille en itse suutelisi lapsia, vaikkei viattomassa huulten koskettamisessakaan olekaan mitään sopimatonta.
61 / 292
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt