Vapaa kuvaus

Olen hyvää parisuhdetta arvostava uusiosinkku, jonkin verran elämää ja maailmaa nähnyt 60+ nainen. Joskus tunnen itseni vanhaksi, väsyneeksi ja/tai vihaiseksi. Useimmiten olen kuitenkin hyväntuulinen, optimistinen, positiivisesti elämään ja ihmisiin suhtautuva, pilke silmäkulmassa provosoiviakin ajatuksia ilmaan heittävä, innokas keskustelija.

En kuitenkaan koskaan tarkoituksella ilkeä tai pahantahtoinen, enkä katsele toisia alaspäin - paitsi useinkin fyysisesti pituuteni vuoksi.

PS: "En halua kertoa" -vastaus on mielestäni tylsä, mutta en osannut valita tarjotuista vaihtoehdoista.

Musiikkimakuni: vaihtelee tilanteen ja mielialan mukaan.

Jos voittaisin miljoonan: ajattelisin, että markkoina olisin hallinnut summan paremmin.

Vapaa-aikanani: liikun ulkona, uin, melon, luen, tapaan ystäviä, matkustelen, nautin hyvästä ruuasta, kokkaan, lojun (rankan työpäivän jälkeen) sohvalla ja katson televisiota, ajattelen, valokuvaan, opiskelen, kirjoitan ym.ym.

Elokuvat: katselen mielelläni monenlaisia elokuvia, useimmin eurooppalaisia. Esim. Almodovar on yksi lempiohjaajistani. Katson myös piirrettyjä.

Pukeudun: tilanteen mukaan. Niin että itse viihdyn ja erotun ympäristöstä riittävästi, ettei minua vahingossa ammuttaisi hirvenä metsässä tai luultaisi sohvatyynyksi sisätiloissa.


Postia voit halutessasi lähettää minulle osoitteeseen:

[email protected]


Facebook-kutsuihin en valitettavasti voi vastata, koska O-O:lla ei ole omaa fb-sivua.

Kotimaa: ---

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Messenger: [email protected]

Aloituksia

225

Kommenttia

5833

  1. Ase ei todellakaan ole tuki vanhemmalle, jos väkivaltainen joukko yllättäisi pahoin aikein. Todennäköisin kohde luodille olisi vanhus itse, ja itse ammutun luodin osuessa ihmiseen häntä odottaisi linnatuomio.

    Aloitus on luutavasti provo, koska varsinkaan käsiaseille ei noin vaan lupia heltiä, ja laittoman aseen kuljetteleminen ihmisten ilmoilla johtaisi luultavasti varsin nopeasti poliisitoimiin.

    Itse olen yhden ainoan kerran ottanut aseen turvakseni vain yhdeksi yöksi. Kun kotini yleisavain ryöstettiin kassakaapin mukana huoltoyhtiön tiloista, otin ensimmäiseksi yöksi pitkäpiippuisen aseen vuoteen viereen kotona. Varmistin, että ase on tyhjä, jotta siitä ei koituisi vaaraa edes toisiin käsiin joutuessaan. Luotin siihen, että osaan tarvittaessa olla tomera ja vakuuttava, ja arvelin mahdollisten murtomiesten siirtyvän nopeasti helpompiin kohteisiin.

    Seuraavana iltana asiat asettuivat mielessä jo oikeaan mittakaavaan. Kumppani tilasi kuitenkin välittömästi murtosuojauksen, turvalukon ja varmuusketjun ulko-oveeni. Niin taisi tehdä moni muukin naapuri.

    Olen elämäni varrella ehtinyt kohdata monenlaisia ihmisiä ja nuorisojoukkoja. Kohtelias asenne, avoin katse ja ystävälliset sanat ovat aina olleet parhaat aseeni, ja niihin luotan edelleen. Joskus pelottavalta vaikuttanut tilanne on muuttunut todella hauskaksi muistoksi. Niitä kerron joskus ja muistelen aina sopivan tilaisuuden tullen mielelläni.

    PS: Koska omille aseilleni ei näytä olevan enää käyttöä, aion luopua niistä lähiaikoina kokonaan. Asiasta keskusteltaessa yksi tuttu kertoi, että aseenkantoluvat ovat kallistuneet, ja niiden saatavuus vaikeutunut entisestään. Onneksi!
  2. Hämmästyttää taas kerran, miten jotkut kirjoittavat tänne yleistäviä kirjoituksia asioista, joista heillä on vain oma, äärimmäisen ahdas näkökulmansa, eikä aavistustakaan asiaan liittyvistä faktatiedoista. - No, ehkä aihe kaikesta huolimatta kiehtoo aloittajaakin.

    Se kerrostalokopperokin saattaisi tosin jäädä unelmaksi monelle maalla väljästikin asuvalle, jos tämä haluaisi ostaa asunnon Helsingistä. Tiedän useita juurilleen maalle palanneita, jotka ovat ostaneet melkoisia autioituneita maatiloja kaupunkiasuntojensa hinnalla. Jotkut syntyperäiset kaupunkilaiset, jotka eivät voisi kuvitellakaan muuttavansa maalle, ovat ostaneet sellaisia kesänviettopaikoiksi.

    Monet kaupunkilaisista viihtyvät myös maalla ja viettävät siellä mielellään osan vapaa-ajastaan. Syntyperäiset kaupunkilaiset ovat avaramielisiä ja katselevat maailmaa laajemmin kuin vain suppean putken läpi. He haluavat tutustua asioihin, ennen kuin muodostavat niistä oman käsityksensä, ja ovat tarvittaessa tai pyydettäessä valmiita ottamaan kantaa puolesta tai vastaan. Useimmat ovat nähneet ja oppineet hyväksymään erilaisuutta kaikilla elämän osa-alueilla jo pikkulapsesta lähtien, eivätkä he riennä tuomitsemaan toisenlaisten arvojen mukaan eläviä.

    Tiedän muutamia suomalaisia, jotka ovat toteuttaneet "joka miehen" unelman, eli asuvat keskellä kaupunkia järven rannalla. Esim. Savonlinnassa on keskustassa komea funkkistalo suurella tontilla, joka laskeutuu omalle rantasaunalle ja venelaiturille. Samanlaisia mukavuuksia tarjoavia kerros- ja omakotitaloja löytyy eri puolilta Suomea pikkukaupungeista, tosin järveä tai edes virtaavaa vettä ei ihan kaikkialta löydy. (Maailmanlaajuisesti tarkastellen Suomessa ei suurkaupunkeja olekaan.)

    Pääkaupunginseudulla on paljonkin yli hehtaarin tontille, tai suuremmillekin, merenrannalle rakennettuja eri kokoisia omakotitaloja, joihin ei kuulu edes veneliikenteen ääniä. Myös kerrostaloja on rakennettu rauhallisille alueille, joissa voi nautiskella sekä kaupungin että luonnon tarjoamasta hyvästä. Ne ovat luksusta, johon ihan kaikilla ei ole varaa.

    Asiaan perehtymisen voisi aloittaa vaikkapa karttaa katselemalla. Kaikissa Suomen kaupungeissa on luontoa lähellä joka paikassa. On kevytliikenneväyliä, luontopolkuja sekä lisäksi puistoja ja erilaisia yhteisöllisiä alueita. Kuka tahansa helsinkiläinen voi esim. halutessaan viettää vapaa-aikaa kaupungin omistamilla laajoilla maa-alueilla ympäristön saarissa, meren tai järvenrannalla jopa korpimaisemissa. Marja- ja sienimaita riittää joka puolella "joka miehelle".;)

    Iloitsen siitä, että Suomi tarjoaa meille kaikille paljon valinnnanvaraa ja -vapautta. Mielestäni on aina mielenkiintoista päästä tutustumaan erilaisiin ympäristöihin. Itse en osaisi laittaa niitä paremmuusjärjestykseen. Onneksi minun ei tarvitsekaan, vaikka tiedän, mitä itse haluan omalta kotiympäristöltäni, ja unelmani on toteutumassa.;)
  3. En usko tulevani koskaan liian vanhaksi (muita esteitä voi tulla) lähtemään seikkailumatkalle lähelle tai kauemmaksi, Suomessa tai ulkomaille. Olen harrastanut niitä ikäni, yksin, kaksin ja joskus suuremmallakin joukolla. Joskus olen järjestellyt matkoja muillekin. Pitkiäkin matkoja voisin kuvitella tekeväni, mutten pitkiä lentomatkoja pätkimättä niitä lyhyemmiksi. - Olen viimeaikoina todennut, että elämäni seikkailut päättyvät, kun lähden sille viimeiselle tutkimusmatkalleni.;)

    Jokainen matka on tarjonnut monenlaisia iloja ja uusia kokemuksia jossain muodossa. Uusiin ympäristöihin tutustuminen ja ihmisten kohtaaminen on mielestäni aina ilo. Juttukavereita löytyy kaikkialta, ja joskus yllättävä kohtaaminen saattaa johtaa mielenkiintoiseen tutustumiseen. Erityisesti kumppanin kanssa liikkuessa on helppo vastata monenlaisiin yllättäviin kutsuihin myöntävästi. Yksin liikkuessa pitää harkita asioita vähän tarkemmin, varsinkin naisen. "Haku päällä" -seikkailuja en ole maailmalla liikkuessani koskaan harrastanut, enkä suunnittele sellaisiin ryhtyväni.

    Hyvän matkakumppanin kanssa lähtemiskynnys laskee ja matkalla voi käyttäytyä välittömämmin ja rennommin, kun ei tarvitse miettiä mahdollisten väärinkäsitysten mahdollisuutta. - Ikä ja ulkonäkö alkaa varmaan jo vähitellen suojella sellaisilta muutenkin.

    Vähemmän mukava matkakumppani voi riistä matkalta osan ilosta, tai ainakin paljon mahdollisuuksia siihen. Jos viikon tai parin matkalla mielenkiinnonkohteet ovat erilaiset, ja kaikki aika pitäisi viettää yhdessä matkukumppanin kanssa, lyhytkin matka voi alkaa tuntua pitkältä. Hyvien ystävien kanssa matkan onnistuminen on paljon todennäköisempää ja tarjoaa monenlaista etua, kun voi jakaa yhteisiä kokemuksia ja on aina hyvää seuraa tarjolla.;)

    Olin kerran yhden tutun naisihmisen kanssa matkalla, ja "säännöistä" oli sovittu etukäteen. Olin kertonut etukäteen suunnitelmista, jotka haluan toteuttaa ja asioista, joihin en halua osallistua. Rouva kertoi omistaan, ja kertoi olevansa valmis lähtemään yksinkin järjestetyille retkille ja shoppailemaan - Matkalla huomasin matka-ajasta kuluneen paljonkin aikaa vähemmän kiinnostaviin asioihin esim. tuntitolkulla kaupoissa kuljeksimiseen, joka on mielestäni vihonviimeinen tapaa kuluttaa aikaa. Toisen toiveita ja vetoomuksia on vaikea tyrmätä yhteisellä matkalla, ja sellainen saattaisi vaikuttaa paljonkin yhteiseen viihtymisen.

    Vakikumppanien kanssa on aina sovittu, että kumpikin voi halutessaan toteuttaa ihan omia juttujaan välillä. Yleensä yksin liikkuminen on jäänyt kuitenkin todella vähiin, koska samat asiat ovat kiinnostaneet molempia, tai kumpikin on ollut sitä mieltä, että lyhyemmät piipahdukset myös vähemmän kiinnostavissa paikoissa voivat olla molemmille ihan mukavia.

    Tutun ryhmän kanssa liikkuessa voi "vapaa-aikana" kulua joskus paljonkin aikaa turhaan pähkäilyyn siitä, minne ryhmä lähtisi vaikkapa syömään, iltaa viettämään, tms.

    Seksihörpelöiden torjumiseen riittää mielestäni missä tahansa ympäristössä selkeät sanat, suora ryhti ja vakaa rohkea katse. - Naiset vaan taitavat useinkin antaa ymmärtää, vaikkei olisi pienintäkään aikomusta antaa. - Sellainen voi johtaa joskus epämiellyttäviin tilanteisiin.

    Suomessa on varmasti paljon aikuisia, jotka toivoisivat löytävänsä itselleen hyvän kumppanin. Jos sellaista toivoo, kannattaa ryhtyä aikailematta toimeen. Jos liikkuu avoimin silmin ja avoimin mielin, mukaviin ihmisiin voi tutustua missä tahansa ympäristössä, myös deittipalvelujen kautta on ilmeisesti alkanut paljonkin hyviä parisuhteita. Jos tietää mitä haluaa, onnistumisen mahdollisuudet paranevat - heti kun ryhtyy toimeen.;))
  4. Tuo aloituksessa mainittu uhka tuli oikeastaan vähän huvittavallakin tavalla esille jo nuorena aikuisena työpaikallamme. Kollegoiden joukossa oli yksi mies, jonka pätemisen tarve nousi usein ärsyttävästi esille monenlaisissa kuvioissa. Mies treenasi kuntoaan itseään säästämättä kuntoilemalla tehokkaasti.- Kun firmassa päätettiin tehdä kuntotesti kaikille ja viettää pari kuntoilupäivää Vierumäellä, miehen kuntotestin mittaustulokset jäivät hämmästyttävän paljon kaikkien meidän muiden keskitason alapuolelle. Ohjaaja totesi, että liiallinen kuntoilu voi kuluttaa ja siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mies tunnusti vähän nolona, että oli harjoitellut vielä tavallista enemmän ennen kuntopäiviä, jotta voisi saavuttaa testeissä huipputulokset. - Kohtuus näkyy olevan kaikessa hyväksi.;)

    Itse olen huomannut, että pitkän pakollisen lepojakson jälkeen kuntoileminen voi koitua melkein kuolemaksi, jos aloittaa liian rajusti ja tekniikka on hallussa. Kerran pulssi tuntui kiihtyneen käsittämättömästi jo kilometrin hiihdon jälkeen, ja tuntui ettei henki kulje. - Äskettäin totesin uimahallissa, että oli pakko pysähtyä jo 100 metrin uinnin jälkeen rintaan yhtäkkiä ilmestyneen merkillisen kivun tunteen vuoksi.

    Luulen, että sitä enemmän kärsivällisyyttä, rauhallisuutta ja sinnikkyyttä tarvitaan, mitä vanhempana joutuu aloittamaan kuntoharjoitukset alusta uudelleen. - Viime talven liukkailla totesin muuttuneeni yhtäkkiä köpötteleväksi mummohahmoksi, kun tasapaino ei ollut hallinnassa eivätkä lihakset kunnossa. - Toivon, että ensi talvena tilanne on taas paremmin hallinnassa.;)

    Myös koululiikunnasta olen samaa mieltä 1943:n kanssa. Sille pitäisi järjestää enemmän resursseja ja aikaa. Liikunnan ilo ja kipinä liikkumiseen pitäisi saada syttymään jo pienen ihmisen mielessä. - Pitäisikö siitäkin säätää taas uusi laki?
  5. Kannattaa miettiä mitä haluaa, mitä menettäisi ja mitä voisi saavuttaa - vai voisiko keksiä keinon, jolla voisi saada paljon enemmän menettämättä yhtään mitään.

    Pitemmän päälle tulee jokaisessa parisuhteessa aina välillä arki vastaan. Sen arjen voi muuttaa yhteiseksi juhlaksi melkein aina - kun itse haluaa, ja on valmis näkemään vähän vaivaa toisen ja yhteiseksi hyväksi. Hyvä hetki tai yhteinen seikkailu voi käynnistyä melkein missä ja milloin vain. Jos molemmilla on sopiva vireystila, hetki voi merkitä alkua pitemmälle yhteiselle hyvänolon jaksolle. - Jos nainen odottaa satujen uljasta prinssiä elämäänsä ja tarttuu tilaisuuteen, kun luulee sellaisen näkevänsä, nainen voi menettää kaiken hyvän saamatta vastineeksi yhtään mitään. Ikävimmässä tapauksessa nainen voi joutua jälkikäteen toteamaan, että uljas rakastaja onnistui käyttämään naista oman itsetyydytyksensä välineenä.

    Itse avioiduin parhaan ystäväni kanssa, johon olin tutustunut 17-vuotiaana. Jossain vaiheessa huomasimme rakastuneemme, ja päätimme, että haluamme viettää elämämme yhdessä. Rakastuin mieheeni useita kertoja uudelleen erilaisissa ympäristöissä. Positiivinen vire saattaa syntyä pienistä asioista, jos mieli on avoin huomaamaan hetken. Uudessa ympäristössä katse ja mieli voivat avautua näkemään uusia asioita ja arvostamaan tuttuja ominaisuuksia uudesta näkökulmasta läheisessä ihmisessä. Ilo ruokkii iloa ja saattaa parhaimmillaan herättää rakastumisen tunteen pitemmäksikin aikaa.

    Lapsi tuli elämäämme parin avioliittovuoden jälkeen hieman suunniteltua aikaisemmin. Lapsi muutti elämämme toisenlaiseksi. Pelkäsimme etukäteen velvollisuuksien taakkaa ja yhteisen vapaa-ajan menettämistä. Rakastuimme molemmat pieneen uuteen ihmiseen, ja huomasimme elävämme entistä rikkaampaa aikaa. Kahdenkeskisiä hetkiä vietimme edelleen lapsen nukkuessa kotona, ja välillä hankimme lapselle hoitajan ja lähdimme ulos kahdestaan tai teimme viikonloppuretkiä yhdessä.

    Hemmotteluhetki kotona voi herättää rakastuneen ilmeen kumppanin silmiin. Kun osoittaa rakkautta ja näkee vähän vaivaa, huomaa usein saavansa itse monin verroin takaisin. - Koska viimeksi kerroit miehellesi, että rakastat häntä? Kannattaisiko miettiä yhdessä, millaisia hyviä ominaisuuksia arvostatte toisissanne, milloin olette kokeneet parhaita hetkiänne yhdessä, mistä ne syntyivät ja mitä muuta niihin liittyi? Pidätkö kaikkea hyvää, mitä miehesi sinulle tarjoaa itsestäänselvyytenä vai kiitätkö häntä edes joskus?

    Jos rakastelu tuntuu muuttuneen rutiinitoimiksi, kannattaisiko itse tehdä jotain tilanteen muuttamiseksi? Yllättää aviomies kotiin tultuaan pitkän kaavan mukaan, tälläytyä tavallista arkea viehättävämmäksi emännäksi, ja aloittaa romanttinen ilta kauniisti katetulla päivällisellä. Yhteinen kylpy- tai suihkuhetki toista hemmotellen, voisi toimia yhteisen roihun virittäjänä. Uusi hierontavoide ja vaikkapa jalka- tai hartiahieronnalla alkanut rauhallinen, rentouttava hetki, voi myös usein johtaa yllättäviin seuraamuksiin. Uudet naiselliset alusvaatteet, niiden keimaileva esittelyhetki saattaa tehdä saman. Erotiikkaan voi tutustua myös opiskelemalla yhdessä. Tutun turvallisen kumppanin kanssa on hyvä tilaisuus kokea myös sellaisia seikkailuja, jotka vieraan kanssa saattaisivat johtaa epämiellyttäviin kokemuksiin.

    Yhteenvetona toteaisin, että vaatimalla ja odottamalla jotain hyvää toiselta saattaa jäädä ilman, mutta antamalla ja itse aktiivisesti toimimalla voi saada paljon enemmän kuin voisi etukäteen arvata.

    Nykyisin monet ihmiset vaihtavat kumppania halutessaan parantaa oman elämänsä laatua. Moni ajautuu kierteeseen ja vaihtaa kumppania aina rakastumisen tunteen väljähtymisen jälkeen. Uskon, että muuttamalla omaa käyttäytymistään mihin tahansa elämäntilanteeseen voi vaikuttaa, ja hyvässä parisuhteessa jokaisen kannattaisi tehdä parhaansa. - Kestävä onni ei saavu kenenkään luo valkoisenn ratsun selässä, vaan se kasvaa yhteisesti rakentamalla - jos molemmat niin haluavat.
  6. Jos puolisosi elää kanssasi, suosittelen keskinäisen testamentin tekemistä. Puolisosi ei peri mitään, hän omistaa vain puolet yhteisestä omaisuudestanne, ellei teillä ole avioehtoa. Monen lesken elämänlaatu on laskenut merkittävästi täysin yllättävien perintöriitojen vuoksi. - Ahneus voi yllättää, vaikka sellaista ei omista lapsista uskoisikaan.

    Edes keskinäinen testamentti ei takaa puolison elintason säilymistä entisellä tasolla, koska rintaperilliset voivat halutessaan moittia testamenttia, ja perivät silloin lakiosansa eli puolet omasta perintöosastaan. Yhteisessä asunnossa leski saa yleensä jatkaa asumista niin kauan kuin haluaa. Entäpä, jos puolisosi haluaisi myydä nykyisen asuntonne ja muuttaa pienempään? Perintöveron suuruuteen vaikuttaa, periikö puoliso keskinäisen testamentin perusteella omaisuutesi vai saako vain hallintaoikeuden siihen.

    Asia on niin monisäikeinen, että varmaankin kannattaisi omien pohdiskelujen jälkeen ottaa yhteys juristiin. - Luulisin, että sellaisia juristipalvelujakin saattaisi olla tarjolla, jotka ilmoittavat hinnoittelun etukäteen - kukaties omalla kotisivullaan netissä. (En ole katsonut)

    Kun tutustuu asioihin etukäteen ja tietää mitä haluaa, testamentin tekeminen saattaa onnistua jo yhden keskustelun jälkeen juristin kanssa. Uskoisin, että sijoitus saattaa osoittautua enemmänkin kuin hintansa arvoiseksi leskeksi jäävälle. - Suosittelen, että aloitat asiaan perehtyminen vaikkapa tarjotusta linkistä. - Googlettamalla löytyy monia muita, esim seuraava näyttää mielestäni lupaavalta.: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/

    Rintaperilliset jättäisin rauhassa taistelemaan keskenään oman kuolemani jälkeen, ellei tarvitse miettiä surevan lesken kohtaloa. - Tapelkoot keskenään, jos niin haluavat, sanoisin minä.;) - Joskus verosyistä saattaisi olla edullista testamentata omaisuus yhden polven yli lastenlapsille. Sellaisesta lainsäädännöstäkin muistelen joskus keskustellun.
  7. Miten pääsin pelosta lopullisesti yli? - Shokkikäsittelyllä Kätilöopistossa pian synnytyksen jälkeen. ;)

    Oli pakko paljastaa paikkani vuodeosastolla "isolle joukolle ihmisiä", jotka olivat koulutettavina mukana lääkärin kierroilla. Laitoin silmäni kiinni ja tein mitä käskettiin. Yritin keskittyä kuuntelemaan mieslääkärin puheita, mutta repeytyneen ja arpisen opetusvälineen esittely ei todellakaan saanut tuntemaan oloani rentoutuneeksi. - Kun siitä selvisin, seuraavat gynekologikäynnit tuntuivat jo paljon helpommilta.

    "Ison joukon" lukumäärä en tiedä, mutta siinä oli myös miehiä. Olen monesti myöhemminkin todennut laittavani silmät kiinni, kun joudun epämukavan "intiimiin" tilanteeseen lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa. Yritän purra hammasta ja rentouttaa kehoni. - Joskus se onnistuu, ja seuraavalla kerralla edellistä helpommin.

    Mielestäni aloituksen kirjoittajan pelko ei ole ollenkaan naurettava, vaan luultavasti melko tavallinen meille naisille. Itse en uskalla enää vannoa mitään, koska kaikki "en koskaan" -vannomani asiat ovat tulleet eteeni, ikäänkuin elämä leikittelisi kanssani.

    Toivon, että pääset irti pelostasi, ettet joutuisi joskus myöhemmin katumaan asiaa ja syyttelemään itseäsi. - Epämukava hetki on pieni silmänräpäys elämässä, ajattele, mitä voisit parhaimmillaan saada palkinnoksi reippaudestasi.;) Elämä voi myös joskus kouluttaa ihmistä pirullisella tavalla: kukaties saatat joutua kohtaamaan pelottavan ja epämiellyttävän tilanteen elämässäsi useampiakin kertoja myöhemmin - ja ilman toivomaasi palkintoa. Tsemppiä!
  8. Vietin suurehkot 50-vuotisjuhlat, mutta tavaralahjoja en välitä tässä muistella.
    Juhlat vietettiin illalla aikuisten kesken paikassa, johon liittyi monia henkilökohtaisia muistojani.

    Muutamat ystävät ja sukulaiset olivat valmistelleet erilaisia ohjelmanumeroita ja muutaman leikkimielisen kilpailun, jotka antoivat lahjaksi, koska olin ilmoittanut, etten haluasi perinteisiä lahjoja ollenkaan.

    Vieraskirjaan jokainen piirsi ja/tai kirjoitti jotain muutakin kuin nimensä. Yhdelle sivulle piirrettiin toivomani kuva päivänsankarista niin, että kukin osallistui vain hetken aikaa kuvan piirtämiseen ja antoi vieraskirjan seuraavalle.

    Läheisten kesken on ollut tapana järjestää jotain yllätysohjelmaa päivänsankarille pienemmällä tai suuremmalla joukolla. Joskus vain yhdessä oman kumppanin kanssa.

    Kun keskusteltiin 60-vuotisjuhlistani, sanoin, etten aio järjestää juhlia ollenkaan. Kun tyttäreni kysyi lahjatoivomuksia, vastasin, yhteistä äiti-lapsi -laatuaikaa. Rakastamme molemmat yllätyksiä ja niiden järjestämistä. Sovimme yhdessä, että varaamme vain sovitun viikonlopun kalenterista, ja muu jää yllätykseksi. Tapasimme sovittuun aikaan kaupungilla, ja ohjelma eteni yllätyksestä toiseen. Kulttuuria Helsingissä, satamaan, jossa odotti yllättäen myös kaksi muuta läheistä, laivamatka Tallinnaan, shampanjaa ja tryffeleitä hotellihuoneessa heti saavuttua, hemmotteluhoitoja kylpylässä, uinti ja synttäridrinkki allasbaarissa, päivällinen ravintolassa ja iltaohjelmaa. Aamiaisen jälkeen kaupungille kahden kesken, ostin itse korun muistoksi, lounas kahdestaan ja hotelliin, jossa tapasimme toiset. Toiveeni toteutui.

    Ystäväni mies halusi viettää mahdollisimman pienet 60-vuotisjuhlat kotona vain lähimpien sukulaisten kanssa. Ystävä tilasi kotiin pianistin. Se oli hänen lahjansa miehelle.

    Itse järjestin sairaalle äidilleni aikoinaan 70-vuotisjuhlat sairaalan tiloissa äidin valitsemille sukulaisille ja ystäville. Ohjelmassa oli mm. onnellisten päivien dia-esitys ja harmonikkataiteilija. Ohjelmisto oli valittu vanhempieni rakkaimpia tanssikappaleita, mutta hanuristi jatkoi soittamista suunniteltua pitempään, kun näki äidin nauttivan.
    Kuulimme pitkästä aikaa äidin helisevän naurun useita kertoja juhlissa, ja vielä juhlia muisteltaessa jälkeenpäin. Ne jäivät äitini viimeisiksi syntymäpäiväjuhlliksi. Koin antaneeni onnistuneen lahjan.

    Viime jouluna sain tyttäreltäni lahjakortin, johon oli kirjoitettu leikkimieliset käyttöehdot ja viisi erilaista aktiviteettia: teatteri, elokuvat, kuntosali ja uinti, keilaus, illallinen. Minun pitää määritellä tarkemmin ohjelma sekä aika ja paikka, kaiken muun hoitaa tyttäreni.
    - Ilallliskortti onkin vielä käyttämättä. Jospa ehdotankin, että vävy hoitaisi asian kotona.;)