yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Mikä "ylhäällä oleva logo" ei toimi missä IE:ssä? Sekä IE 6:ssa että IE 7:ssä näkyy vasemmalla ylhäällä "doriath" tyyliteltynä tekstinä. Tarkoitatko logolla jotain muuta?

    Eri asia on, että HTML-merkkaus kannattaisi ensin tarkistaa. Nyt se on pielessä ensimmäiseltä riviltä alkaen, sillä DOCTYPE on väärä ja aiheuttaa IE:n menemisen ns. quirks-tilaan, jossa selain matkii IE 5:n virheitä. Sitä tuskin haluat. Käytä HTML:n määrittelyn mukaista DOCTYPEä.

    Lienetkö muutenkaan tosissasi? ? vaikuttaa ääliömäisyyden jäljittelyltä, ja jos sivuston tärkein sisältö on sivuston muutoksista laverteleminen, niin mieleen tulee ihan ... Zangelding!

    Vihje: jos sisällöstä ja ulkoasusta jommankumman pitää olla rupinen, niin olkoon se ulkoasu.
  2. Luultavasti et vain osannut kopioida koodia. Jos margin-ominaisuudet asetetaan nollaksi, niin kyllä kappaleiden välin määrää padding.

    Tietysti voi myös säätää margin-ominaisuuksia ja esimerkiksi rukoilla Zeusta, että padding olisi nolla, tai jopa asettaa padding: 0.

    Eri asia on, minkä ongelman luulet ratkaisseesi. Jos kappaleen _pitää_ olla tarkasti jossain kohdassa, niin jotain on jo pielessä.

    Eikä kappaleiden välillä ole tekemistä rivivälin kanssa. Alkuperäinen viestisi puhuu rivivälistä. Se on asia, joka vaikuttaa kappaleen _sisällä_ ja joka asetetaan line-height-ominaisuudella.
  3. Jos asia ei selviä Nebulan antamista ohjeista, kysy sieltä lisätietoja. On ihan turha muiden arvailla, mikä on "toi cgi-skripti", vaikka voisimmekin arvata oikein: se on sellainen skripti, joka ei sulata tiedostoja, teit mitä tahansa, joten ainoa vaihtoehto on skriptin vaihtaminen toiseen - jos sekään; riippuu palvelimesta, mitä skriptejä siellä on ja voitko asennella sinne uusia skriptejä.
  4. Jos vielä älyäisit kertoa sivusi URLin, niin sitten joku ehkä auttaisi.

    Vrt.:

    - Autoni ei toimi.
    - No tuokaa se nähtäväksi.
    - Eli siis siinä on neljä ovea ja punainen maali. Ettekö todellakaan halua auttaa?
  5. 600 pikseliä (kiinteänä leveytenä) on jo liikaa, joten älä enää rakenna lisää ongelmia ylimääräisellä leveilyllä.

    Suunnittelemasi 1200 pikseliä on suorastaan tolkuton. Siitähän leikkautuu puolet pois tyypillisessä paperitulostuksessa.

    Jos sinulla pitää olla oikealla banneri (siis jos siitä saatavat rahat _aikuisten oikeesti_ korvaavat sen haitan, joka siitä on), niin tee sivusta muuten mukautuvainen. Vaikka niin, että banneri on , joka on koodissa ekana ja jolle asetetaan float: right. Ja muu sitten on ilman mitään yritystä asettaa määrättyjä leveyksiä. Marginaaliksi riittää noin 1em vasemmalla ja oikealla. Tiukan paikan tullen pienempikin.
  6. Aika monella kielellä Helsinki on enemmän tai vähemmän muuta kuin Helsinki, ks.
    http://www.geonames.de/coufi.html

    Riian nimi latviaksi on muuten Rīga (huomaa pituusmerkki i:n päällä).
  7. Kyllä "apetta" on muodollisesti (muoto-opillisesti, morfologisesti) oikein muodostettu yksikön abessiivi sanasta "appi". Sen lisäksi se on tietysti yksikön partitiivi sanasta "ape".

    Käytännössä abessiivi on jäänyt lähes kokonaan pois käytöstä paitsi joissakin sanonnoissa sekä verbien infinitiiveissä ("tekemättä" yms.).

    Sana "appi" kyllä tuntuu tuottavan taivutusvaikeuksia nykysuomalaisille. Mikähän on esimerkiksi sen monikon translatiivi? Koska tätä sanaa ei juuri käytetä monikossa ja koska käyttö sellaisenaan yksikössäkin on harvinaista (puhutaan pikemminkin esimerkiksi appiukosta tai sitten muijan isästä tms.), ei ole ihme, että monikkotaivutusta yritettäessä menee pieleen.

    Joitakin aikoja sitten Helsingin Sanomissa kirjoitettiin, että erästä hallitsijaparia kutsuttiin aikoinaan "Euroopan apeiksi". Tämä olisi ollut oikein, jos olisi tarkoitettu apeita. Mutta kun tarkoitettiin appivanhempia, meni tuplasti mieleen: merkitys oli väärin, koska sana "appi" tarkoittaa vain puolison isää, ei molempia vanhempia, ja koska "appi" taipuu (astevaihtelua lukuun ottamatta) kuten esimerkiksi "lovi", joten oikea monikon translatiivi on "apiksi". Seuraavaksi joku voisi yrittää keksiä luontevan virkkeen, jossa tuota sananmuotoa sopisi käyttää. :-)
  8. Olin ajatellut, että "nauran itseni tärviölle" on yksi Aku Ankan suomentajien monista mainioista kehitelmistä, mutta sana "tärviö" sinänsä on näköjään ammennettu suomen vanhoista sanavaroista. Sen tuntee jo Nykysuomen sanakirja, joka selittää sitä sanoilla "tärveltyminen, tärveltyneisyys". Itsensä tärviölle nauraminen on siis itsensä piloille nauramista. Vähän raju kielikuva siis, mutta eiköhän se osata ottaa huumorin kannalta.

    Sitä paitsi netissä sanaa voi käyttää ihan konkreettisessakin merkityksessä, esimerkiksi "nauroin näppikseni tärviölle, koska olin juuri juomassa kahvia, kun luin juttusi" (keksitty mutta realistinen esimerkkivirke).
  9. Kuulemasi sana oli varmaankin ”blimey”, joka on brittienglantia, sanakirjojen mukaan slangia, mutta todellisuudessa tavallista puhekieltä. Se ilmaisee ällistystä, ehkä ärtymystä, ja ”pihkura” saattaa joskus olla sopiva käännös. Erään sanakirjan tarjoama ”siunatkoon” on teennäinen. Nykysuomessa vastaava ilmaus olisi ehkä ”voihan nenä”. :-)

    Sanan ”blimey” kuulee aika usein brittiläisissä tv-sarjoissa ja elokuvissa. Sen ainoan kerran kun olen sen kuullut autenttisesti, se tuntui ilmaisevan ärtymystä, johon yritetään suhtautua huvittuneesti.
  10. Isohko osa. Jos haluat prosenttilukuja, käytä satunnaislukugeneraattoria. Muista, että 93,4 % kaikista prosenttiluvuista on keksittyjä ja loput 7,6 % ovat väärin laskettuja.

    Ei edes ole mitään kunnollista määritelmää sille, mikä on ”englannin sana”. Vielä epämääräisempi on ”latinan sana”, koska keski- ja uudella ajalla on sepitetty suuri määrä ”latinan sanoja”, jotka eivät kuuluneet oikeaan vanhan ajan latinaan, etenkin tieteen termejä. Epämääräistä on sekin, onko muinaisranskasta englantiin lainattu sana ”latinasta” sillä perusteella, että muinaisranskan sanalla ehkä oli juuret latinassa.

    Mitä _merkitystä_ kysymyksellä on? Jos otetaan jokin konkreettinen englanninkielinen teksti, voidaan toki – työläästi – laskea, miten suuri osa sen erilaisista sanoista tai sen sanojen esiintymistä on latinasta, kunhan latinasta peräisin oleminen määritellään kohtalaisen tarkasti. Mutta _koko_ englannin sanasto on eri juttu.
  11. Sana ”san” on maskuliinimuoto, ”santa” feminiini, kuten varmaan tiesitkin. Valinta niiden välillä riippuu pääsanan kieliopillisesta suvusta. Muuten, nimessä ”Santa Fé” (sananmukaisesti ”pyhä usko”) on akuutti aksentti e:n päällä. Akuutti kuuluu myös nimeen ”Santo Tomás”.

    Sana ”san” on maskuliinimuodon ”santo” lyhentymä, jota käytetään, kun tämä adjektiivi esiintyy nimen. Tähän on joukko poikkeuksia, ja asiaan ilmeisesti pätee päättelemäsi sääntö. Tosin Espanjan akatemian sanakirja http://buscon.rae.es/draeI/ ei mainitse (hakusanan ”san” kohdalla) tällaista yleistä sääntöä vaan luettelee erikseen ne nimet, joiden yhteydessä muotoa käytetään:

    ”san.
    (Apóc[ope]).
    1. adj. santo. San Antonio. U[sado] ante n[ombres] p[propios] de santos, salvo los de Tomás, Tomé, Toribio y Domingo.”

    Ilmiö on sikäli erikoinen, että yleensähän kahden peräkkäisen tavun yhdistelmä pyrkii yksinkertaistumaan (haplologia, esimerkiksi ”mineralologia" > ”mineralogia”), mutta tässä peräkkäisten tavujen samanlaisuus on päinvastoin suojellut tavua ”to” putoamasta pois.
  12. Samanlaisuus on sattumaa. Saksan "haben" ei ole sukua latinan sanalle "habere" (eikä siten siitä peräisin oleville romaanisten kielten sanoille), vaan latinan sanalle "capere". Ks.
    http://www.zompist.com/lang9.html#10
  13. Lukusanoissa yhdeksän ja kahdeksan on todennäköisesti mukana aines, joka on peräisin sanoista yksi ja kaksi. Muu onkin sitten lähinnä spekulaatiota, joskin spekuloida voi toki ihan mielivaltaisesti tai sitten jotenkin loogisesti. Jälkimmäistä edustaa esimerkiksi
    http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/1999/kielii1999_8.shtml
    jossa selitetään useimpien asiaa pohtineiden tutkijoiden arvion mukaisesti, että loppuosa on ehkä jonkinlainen merkitykseltään kielteinen johdin (kenties alkujaan kieltoverbin e- muoto). Sen sijaan melko tavallinen spekulointi sillä, että mukana olisi indoeurooppalainen sana decem ’10’ on sitten sitä villimpää spekulaatiota.
  14. Miten niin ”moni haksahtaisi” kirjoittamaan ”Souvarit esiintyvät”? Ilmaisu on aivan mahdollinen: siinä ajatellaan Souvareita joukkona ihmisiä, ei yhtyeenä. Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#mon-pred
  15. Sanakirjoista selviää myös substantiivien suku, tarkemmin sanoen ruotsi–suomi-sanakirjoista tai yksikielisistä ruotsin sanakirjoista.

    Netistä löytyy Skolverketin laajahko ruotsi–suomi–ruotsi-sanakirja
    http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml
    ja Ruotsin akatemian laaja yksikielinen sanakirja, tosin vain till-alkuisiin sanoihin asti:
    http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
  16. Sanaluokat eivät ole kielessä, vaan kieliopissa.

    Mainittujen kielten kieliopeissa kuvataan kyllä yleensä samat sanaluokat. Tosin partikkelit usein (etten sanoisi yleensä) jaetaan jollakin tasolla luokkiin, sillä eihän partikkeleilla varsinaisesti ole muuta yhteistä kuin että ne eivät taivu tai niillä on vaillinainen nominitaivutus. Lisäksi saatetaan substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit niputtaa yhteen nomineiksi. Mutta tällaiset asiat riippuvat lähinnä kielen kuvailijasta, kieliopista, eivät kielestä.
  17. Ja nyt kysyjä ei tietenkään voi olla mitenkään _varma_ vastauksesta (ei vaikka minä sanoisin, että ”fillip” on oikein — ehkä minä vain jatkan pilaa?), joten ehkä hänen nyt, neljä vuotta mietittyään, täytyy katsoa sanakirjasta.

    (Jos kotona oleva sanakirja ei asiaa kerro, niin lähimmän julkisen kirjaston käsikirjaosastosta varmaan löytyy kunnollinen suomi–englanti-sanakirja.)
  18. Minkään luonnollisen kielen kirjoitusjärjestelmä ei ole täydellinen, vaan tekstin lukeminen oikein edellyttää puhutun kielen sekä puheen ja kirjoituksen suhteiden poikkeusten tuntemista. Venäjää äidinkielenään oppiva oppii tietysti ensin puhutun kielen, ja silloin ongelmana on pikemminkin kirjoituksen epäsäännöllisyyksien (siis miten kirjoitus poikkeaa ääntämyksestä) oppiminen. No, mahdollisesti venäläisillekin tulee joskus ongelmia luettaessa _harvinaisia_ nimiä tai muita sanoja.

    Aika vähän taitaa olla sanapareja, joissa je- ja jo-kirjainten ero on ainoa ero. Mieleen tulee vse - vsjo. Lauseyhteys käytännössä varmaan huolehtii siitä, ettei mitään todellista kaksimielisyyttä synny.
  19. Kuten esimerkkini osoittavat, venäjässä _yleensä_ ei käytetä jo-kirjainta verkkosivuilla. Sama koskee kirjoja, mainitsemani erikoiskirjatyypit pois lukien.

    Koska viimeksi näit suomenkielisen kirjan, jossa on ä:n tilalla a? järjestelmällisesti a? Tai verkkosivun?
  20. Venäjän kielessä ei yleensä käytetä jo-kirjainta (ё, käytännössä aivan saman näköinen kuin latinalainen e, jossa on treema, ẽ). Sen tilalla käytetään je-kirjainta (е, saman näköinen kuin latinalainen e), eli pisteet jätetään pois.

    Jo-kirjainta käytetään lähinnä venäjän oppikirjoissa, osittain lastenkirjoissa, kieliopeissa, sanakirjoissa ja joissakin hakuteoksissa.

    Noin ainakin on tapana sanoa. Nykyisin jo-kirjain on ehkä jonkin verran yleistynyt, päätellen esimerkiksi seuraavista Google-haun tuloksista (tässä plusmerkki on olennainen; ilman sitä Google pitäisi jetä ja jota samana kirjaimena):

    +горбачёв 186 000
    +горбачев 2 330 000

    Jostakin syystä esimerkiksi suhde жёлтый : жёлтый on noin 2,66 milj. : 5.9 milj., eli jo-kirjain on tässä tavallisessa sanassa aika yleinen. Toisaalta taas tavallisessa verbinmuodossa suhde on melko murskaava: идёт 8,54 milj., идет 57,8 milj.

    Ilmeisestikin jo-kirjain on edelleen harvinainen, mutta sen käyttö vaihtelee myös käyttötilanteen mukaan. Joissakin sanoissa se ehkä usein koetaan tarpeelliseksi, useimmissa ei.

    Taustalla on se, että jo-kirjain on venäjän kirjoitusjärjestelmään myöhemmin tullut lisäys, joka ei koskaan ole päässyt laajaan käyttöön. En muista nähneeni sitä venäläisissä kirjoituskoneissa. Microsoftin venäläisessä näppäimistöasettelussa se näyttää olevan, mutta vähän marginaalisena, vasemmassa yläkulmassa (meidän §-näppäimemme paikalla) vähän orpona ja erillään ”oikeista” kirjaimista.

    Translitteroinnissa tulisi nykyisten ohjeiden mukaan jo-kirjainta vastata jo tai o (määrättyjen sääntöjen mukaan), mutta tätä on usein vaikea noudattaa, koska nimen ääntämystä ei ehkä tunneta. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/iso9.html8#jo
    21. 106 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt