yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Yllättäen sana "suhtkoht" on päässyt Suomen kielen perussanakirjaankin, tosin arkiseksi merkittynä. Kirja mainitsee, että ilmaus kirjoitetaan myös erikseen, ja käytännössä "suht koht" onkin paljon tavallisempi asu.

    Alkuperältään se toki on jonkinlainen lyhenne, ja hyvin mahdollisesti alkujaan jonkinlainen vitsi, kuten täällä on arveltu. Se ehkä myös kuvastaa alkujaan horjumista kahden sanan, "suhteellisen" ja "kohtalaisen", tai niiden lyhenteiden välillä.

    Mitään erityisen ihastuttavaa (tai vihastuttavaa) sanassa ei ole; se tuskin sanoo mitään, mitä ei voisi sanoa sanalla "melko", mutta tuopahan vaihtoehtoja - arkikieleen.

    Hupaisaa on, että "suht koht" on arkikieltä, kun taas sen alkuperäiset ainesosat ovat pikemminkin paperikieltä. Sen sijaan "melko" käy kaikkiin tyylilajeihin, kun taas "aika" on lievästi arkinen.
  2. Kuten melkein mistä tahansa sivistyssanakirjasta selviäisi alta ajanlaskun, "asuuri" tarkoittaa taivaansinistä. "Azurinsininen" taas on jotain vierasta kieltä matkiva väärä kirjoitusasu.

    Suomeksi sanotaan muuten "selestiaalinen", ei ciceroiden k:lla. Tai siis sanottaisiin, jos moista turhaa sivistyssanaa käytettäisiin.

    "Asuuri" johtuu ruotsin, ranskan ja arabian kautta persiasta. Se, tai siis ranskankielinen sana "azur", on antanut nimensä Côte d'Azurille, ei toisinpäin.
  3. Jos kertoisit yhden sivun URLin, niin voisi ehkä nähdä, mitä oikein tarkoitat.

    Jos sisennät elementin, niin ei tietenkään mikään muu elementti saa sisennystä. Sen sijaan elementin sisällä olevat elementit oletusarvoisesti näkyvät sen sisällä eli ulomman elementin sisennys _vaikuttaa_ siihen, missä sisemmät ovat.

    Jos kirjoitat


    jotain
    jotain


    ja

    #erikoinen p { margin-left: 1.5em; }

    niin miten kummassa sisennys vaikuttaisi h2-elementtiin?
  4. Ei ole, koska CSS:ssä ei ole komentoja.
  5. Eihän koodi ole edes syntaktisesti oikein. Mutta tässä on aika turha yrittää kertoa ne noin kaksitoista tavallista syytä, joiden takia jotain menee pieleen kuvalinkkiä käytettäessä. Jos alkuperäinen kysyjä haluaa oikeasti apua, hän varmaankin kertoo URLin.

    Toisaalta voi sanoa noin sataprosenttisen varmasti, että kuvaa ei kannata käyttää linkkinä, ellei kyse ole ns. pienoiskuvasta, joka on linkki täysikokoiseen kuvaan. Todennäköisyyden vie _hyvin_ lähelle sataa prosenttia se, ettei kuvalinkkiä saada edes teknisesti oikeanlaiseksi.
  6. Voit toki kirjoittaa jokaisen sivusi head-osaan
    .

    Huomattavasti tehokkaampaa on kuitenkin poistaa sivusi www:stä. Jos et halua, että sivujasi löydetään www:stä, älä pane sivujasi www:hen. Menetelmä ei kuitenkaan tehoa täysin, sillä sivuja on voinut arkistoitua eri paikkoihin.

    Mikähän tässä on varsinainen ongelma? Siis miksi haluaisit tehdä www-sivuja tekemättä www-sivuja?
  7. Kirjoitit: "Swahilia on kirjoitettu myös arabiaksi" ja "Yleisin kirjoitustapa ennen eurooppalaisten vaikutusta oli varmaankin arabia". Ei toki niin, vaan käytettiin arabialaista _kirjoitusjärjestelmää_.

    Sana "arabia" tarkoittaa tiettyä _kieltä_ (jota tosin perustellusti voidaan pitää kielten joukkona pikemminkin kuin yhtenä kielenä). Sen kirjoittamiseen käytettyä merkistöä tai siitä laajennettua merkistöä on ruvettu käyttämään monien muidenkin kielten kirjoittamiseen, sellaistenkin, jotka eivät ole ainakaan millään tunnetulla tavalla sukua arabialle.
  8. Kielestä ei kannata etsiä logiikkaa sieltä, missä logiikkaa ei ole. Jos kuitenkin tässä tapauksessa etsitään, voidaan kasvien viljelylajikkeet rinnastaa jossain määrin tavaramerkkeihin.

    Jos jotain erityisen epäloogista etsii, niin hyvä löytö on se epäjohdonmukaisuus, että viinirypälelajikkeiden nimet kirjoitetaan versaalialkuisina ("isolla alkukirjaimella"), esimerkiksi "Chardonnay", mutta viinityyppien nimiä ei, esimerkiksi "chablis", vaikka se johtuu paikannimestä.
  9. En ole kysynyt dalai-lamalta itseltään enkä ole hänen kanssaan ollut tekemisissä (vain hänen verkkosivustonsa ylläpitäjän kanssa tämän pyydettyä apuani), mutta sen tiedän, että suomen kielen normien mukainen kirjoitusasu on käyttämäsi, "dalai-lama". Perustelukin on suunnilleen se, minkä esität: kyseessä on arvonimi, eikä kirjoitusasua muuta se, että arvonimi on vain yhdellä ihmisellä kerrallaan.

    Mainitsemasi rinnastuksen "arkkiatri" lisäksi voidaan esittää muitakin, esimerkiksi "paavi". Tosin Helsingin Sanomat onnistui joitakin aikoja sitten eräässä uutisessa kirjoittamaan "Paavi", varmaankin englantia matkien (englannissa voidaan kirjoittaa "the pope" tai "the Pope"). Olivat toivottavasti noloja, kun huomautin, että ette tainneet tarkoittaa Paavia, tuota menestynyttä suomenhevosta.

    Myös esimerkiksi sana "keisari" kirjoitetaan näin silloinkin, kun puhutaan siitä muinaisesta ajasta, jolloin maailmassa oli kerrallaan vain yksi keisari.

    Poikkeuksen muodostaa "Kristus", koska se on lakannut olemasta arvonimi (alkujaanhan "khristos" on käännöslaina heprealaisesta arvonimestä "messias") ja muuttunut erisnimeksi tai epiteetiksi.
  10. Kyseessä oleva selitys on sivulla
    http://www.imdb.com/chart/top
    ja se käyttää osittain meille vieraita merkintätapoja. Merkki ÷ tarkoittaa anglosaksisissa maissa jakolaskua (ja joissakin Euroopan maissa vähennyslaskua).

    Sana "mean" tarkoittaa keskiarvoa. Eikö tätä löytynyt sanakirjastasi? Vaikeampi kysymys on, _mikä_ keskiarvo on kyseessä. Yleensä voi olettaa, että jos asiaa ei täsmennetä, tarkoitetaan aritmeettista keskiarvoa eli suureiden summaa jaettuna niiden lukumäärällä.
  11. Suoraan käännettynä kai "murus indendialis". Mihin asiayhteyteen tarvitset tätä?
  12. Englannin "ch" on yhden äänteen, nimittäin affrikaatan merkki. Myös italian "z" ja "zz" on luonnollisinta tulkita affrikaatoiksi, siis "pi-zza". Tässä muuten on yksi hyvä syy kirjoittaa suomessa "pitsa" - ei tule tavutusvaikeuksia. Kreikan ksii sen sijaan tarkoittaa kirjainyhdistelmää.
  13. Futuuri ei hävinnyt mihinkään. Sen sijaan joihinkin kieliin kehittyi jonkinlainen kieliopillinen futuuri, yleensä niin, että jostakin verbistä tuli apuverbi ja tämä sitten ehkä sulautui pääverbiin esim. suffiksiksi.

    Futuurille ei ole loogista tarvetta sen enempää kuin muillekaan aikamuodoille, koska aika voidaan tarvittaessa ilmaista adverbilla tai muulla määritteellä. Futuuri onkin suhteellisen harvinainen maailman kielissä.

    Itse asiassa aikamuodot yleensäkin ovat harvinaisempia kuin voisi luulla - monissa kielissä tehdään ero pikemminkin jatkuvan ja ei-jatkuvan (päättyneen t. päättyvän) toiminnan kuin menneen, nykyisen ja tulevan välillä.
  14. Saisiko alkuperäistä tekstiä vähän laajemmin ja mieluiten myös tiedon kontekstista? Tuollainen sanajono löytyi netistä vain yhdeltä sivulta, ja siellä koko virke on: "The reason is that URLs of other pages can be changed in the future but the mentioned root URL will always remain the same."

    Tuohan on vähän kömpelöä englantia*), eikä ole ihan selvää, mikä on ajatus; ja joka tapauksessa virkkeen alku vaikuttaa kääntämiseen.

    *) Minä en kirjoittaisi "can be changed in the future" vaan "may change". Joka tapauksessa "may" sopinee tähän selvästi paremmin kuin "can".
  15. Tähtitieteessä ei puhuta auringoista, vaan tähdistä.

    Planeetan määritelmä on aika suhteellinen. Esimerkiksi Kuu on myös Auringon kiertolainen, vaikka sattuu lisäksi kiertämään maata. Tähteä kiertävää toista tähteä, sammunuttakaan, ei sanota planeetaksi. Planeetoiksi ei myöskään kutsuta pieniä taivaankappaleita, eikä tässä ole mitään selvää rajaa. Jos Pluto löydettäisiin vasta nyt, sitä ei ehkä kutsuttaisi planeetaksi.

    Mutta jos kysyjä kaipasi "suomalaisempaa" sanaa, niin haettu sana on varmaankin "kiertotähti". Sitä ei ainakaan nykyisin juurikaan käytetä, eikä se ole kovin onnistunut sana.
  16. Google-osumien määrät kertovat muotojen yleisyydestä, eivät oikeellisuudesta.

    Usein toki oikea muoto on myös yleisin. Ja joskus yleisintä muotoa kannattaa käyttää, vaikka se olisi väärä.
  17. Suomen kielessä (!) on liittofutuuri, esim. "tulen tekemään". Haluatko kutsua sitä futuuriksi? Vastauksella ei ole suurtakaan väliä. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/vukk.html#futuuri

    "Iso suomen kielioppi" on valitettavan hämärä ja pinnallinen futuuristen ilmausten käsittelyssä (s. 1468 - 1473). Sen huomautuksista kannattaa kuitenkin panna merkille, että "tulee olemaan" on "erikoisesti kirjoitetun kielen rakenne". Puhekieli ilmeisesti selviää melko hyvin ilman futuuria, koska puhetilanteesta voidaan päätellä, milloin viitataan tulevaisuuteen. Sitä paitsi futuuria usein käytettäisiin _aikomusten_ kuvaamiseen, ja puhekieli ilmaisee asian suoremmin, esimerkiksi "mä meinaan rakentaa" (t. "mä aion rakentaa") pro "tulen rakentamaan".

    Asian ilmaiseminen ei koskaan _vaadi_ futuuria, koska tarvittaessa voidaan käyttää ajan määritettä, esimerkiksi "tulevaisuudessa".
  18. Suomessa ö-kirjaimella merkitty äänne on IPAssa ø, joka on sama merkki kuin tanskalainen ö. Lisätietoja suomen ääntämyksestä IPA-merkein kuvattuna:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/fon.html
  19. Johtuisikohan siitä, että kaupungista ruvettiin kirjoittamaan suomenkielisessä tekstissä jo kauan sitten. Nizza on ikivanha kaupunki, jonka Ranska liitti itseensä vasta vuonna 1860.
  20. Sana "unforgiven" on käännettynä "nevigrofnu". Jos haluat käännöksen jossakin muussa mielessä, kerro asia- ja tekstiyhteys. Yleensä tarvitaan vähintään virkkeen mittainen katkelma, ennen kuin kääntämisyrityksissä on järkeä.

    Jos sanassa "anteeksiantamaton" on sinusta jotain kökköä, vika voi olla sinussa.

    Minulle ei kyllä kovin herkästi tulisi mieleen käyttää sitä sanan "unforgiven" vastineena, koska "anteeksiantamaton" tarkoittaa käytännössä yleensä 'sellainen, jota ei voi antaa anteeksi'. Niinpä "unforgiven" olisi luultavasti parasta käännöksessä sivulauseella, esimerkiksi "jota ei ole annettu anteeksi". Huomaatko nyt, miksi on käännettävä kokonaisuuksia, ei sanoja?
    21. 123 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt