yucca42

yucca42 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
11 aloitusta · 2810 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Jos kerran jossain on jo käsitelty kaikki aiheet, ei enää mitään keskusteltavaa ole. Mainiota.

Tai ehkä toteamme varovaisemmin, että jos sinun mielestäsi jossain on jo käsitelty kaikki aiheet, sinulla ei enää ole mitään keskusteltavaa.
Jos sinusta on häränpylly se, että suomalainen tietosanakirja on joissakin asioissa luotettavampi kuin muunmaalainen ja suomalainen wikipedia vielä epäluotettavampi kuin englantilainen, niin jopas sinun mielessäsi härät keikuttelevat pyllyjään.

Olisiko mielestäsi häränpylly sekin, jos joku sanoisi, että suomalainen pyttipannu on parempaa kuin ruotsalainen ja että suomalainen hapansilakka on pahempaa kuin ruotsalainen?

Siihen nähden, että väität, ettet suositellut wikipediaa, wikiset kovasti siitä, että osoitan wikipedian epäluotettavaksi.

Mitä tulee kielten kuulumiseen eri kielikuntiin, niin tutustupa aluksi tietosanakirjoihin. Sen jälkeen voit lukea mm. yleisen kielitieteen yleistajuisia esityksiä jne. En rupea lukemaan niitä sinulle täällä.
Jos sinulla olisi jotain asiallista arvostelua
esitettävänä, yksilöisit, mitä väärää tietoa
olen mielestäsi antanut ja miksi se on mielestäsi väärää.

Siis lainaisit tekstiäni ja kertoisit, mikä ääntämisohje on mielestäsi väärä ja millä tavoin.
Kielikuvasi kummallisesta häränpyllystä on kummallinen. Tiennetkö, mitä häränpyllyn heittäminen oikeasta tarkoittaa?

Kyllä, painetut tietosanakirjat ovat luotettavampia kuin wikipedia. Tämä on aika luonnollista, kun ottaa huomioon, että painetuilla tietosanakirjoilla on ammattimainen toimitus ja sisällön valvonta. Tietysti niissä, kuten kaikessa ihmisen tekemässä, on virheitä. Mutta luotettavuus on sentään eri luokkaa kuin siellä, minne kuka tahansa*) voi kirjoittaa, kuten esim. vessanseinissä.

*) No, melkein kuka tahansa. Wikipedioilla on todellisuudessa sisäpiirinsä, joka kyllä sulkee hankaliksi kokemiaan kirjoittajia pois ja samalla satunnaisen joukon muitakin.

Päivän huumoripläjäyksen tarjoaa wikipedia:
"Mongoli kuuluu altailaiseen kielikuntaan, johon lukeutuu myös Turkki."
(Hakusana "altailaiset kielet" taas selittää lähes asiallisesti, että useimpien tutkijoiden mielestä mitään altailaista kielikuntaa ei ole.)
Tuon siis on kirjoittanut joku nimettömäksi jäävä "tietosanakirjan" tekijä, joka opettaa muille kielistä mutta ei edes tiedä sitä, miten suomen kielessä kirjoitetaan kielten nimet.
Mihin puolan ääntämisohjeisiin viittaat? Jos arvostelee jotain, olisi syytä kertoa edes, mitä arvostelee.
Määritettä cellpadding="1" vastaa
th, td { padding: 1px; }

Sen sijaan cellspacing-määritettä ei voi korvata margin-ominaisuuksilla, koska CSS:ssä nämä ominaisuudet eivät vaikuta taulukon soluihin. Solujen välinen tila ei siis käsitteellisesti ole reunusta eli marginaalia. Mutta onneksi cellspacing="0" voidaan korvata seuraavalla:
table { border-collapse: collapse; }
Voit käyttää merkkiviittauksia kuten ɚ tai jotakin Unicode-editoria, esim. BabelPad. Myös esim. Windows XP:n Muistiolla onnistuu. Mutta aihe on kokonaisuudessaan aika laaja, ja sitä on vaikea kuvata lyhyesti.

Englannin kielen ääntämisohjeet kirjoitetaan Suomessa yleensä yksinkertaisella IPA-kirjoituksella. Ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/ipa.html
Sivustossa
http://iirikurssi.blogspot.com/
on Panu Höglundin suomeksi kirjoittama iirin kielen nettikurssi. Ei näytä ihan helpolta mutta sopinee sellaiselle, joka jo osaa muutamia kieliä. Höglund on aika värikäs persoona mutta varmasti tuntee iirin hyvin.
Kannattaa lukea oikeaa tietosanakirjaa, vaikkapa kirjastossa. Mieluiten suomenkielistä, sillä englanninkielisissä on usein mm. niputettu altailaiset ja uralilaiset kielet samaan kielikuntaan ja muuta kummallista. Sen sijaan sci.lang FAQ:ssa on kyllä aika oikeaa tietoa:
http://www.zompist.com/lang8.html

Wikipedioihin, varsinkaan suomenkieliseen, ei kannata luottaa. Sinne voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, ja illalla sisältö voi olla toinen kuin aamulla. Varsinkin kieliasioista on koulukuntia, ja lisäksi niistä usein kirjoittavat innokkaasti monet, jotka eivät asioista tiedä.

Japani pidetään yleensä isolaattikielenä eli kielenä, jolla ei ole tunnettuja sukulaisia. Tosin tämä on hiukan tulkinnanvaraista, sillä Riukiusaarten kieltä voidaan pitää itsenäisenä kielenä eikä japanin muotona.

Kiinan kieli tai kielet luetaan sinotiibetiläiseen kielikuntaan.
Näin:

»Onko tänään lämpöasteita ulkona?» kysyi Laura.

tai näin (toivottavasti kaarevat lainausmerkit näkyvät oikein):

”Onko tänään lämpöasteita ulkona?” kysyi Laura.

Pilkkua ei käytetä, jos lainattu virke päättyy kysymys- tai huutomerkkiin. Tämä on tietysti hiukan epäloogista, mutta kieli on. :-)

Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.6.html#johtolause
Mitähän teksti- tai äänipohjaisen selaimen käyttäjä ajattelee nähdessään tai kuullessaan sanan "otsikkologo"?
Linkit haluavat olla linkkejä, painikkeet painikkeita. Siksi en aio kertoa, miten saat (ehkä) tekstin toimimaan painikkeen tavoin.

Mieti, miksi haluat tehdä tekstistä (tai kuvasta) painikkeen. Ratkaise sitten alkuperäinen ongelma, joka johti sinut sellaiselle harhatielle.
Oli vaikeasti selitetty. Jos joku vaikka jaksaisikin yrittää arvailla, millainen tilanne on, niin arvaisi kuitenkin väärin. Joten kannattaisi kertoa osoite eli URL, joka kertoo, millainen sivu nyt on.
http://www.freefind.com/ on ihan näppärä.
Esimerkki sillä tehdystä hakulomakkeesta on sivulla
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/indexfi.html
Ei kannata luoda uusia foorumeita ja sitten yrittää saada ihmisiä sinne. Nettikeskustelujen suurin ongelma ei ole foorumien puute vaan paljous. Jos haluaa suomeksi keskustella, esimerkiksi tämä ryhmä käy hyvin. Jos taas englanniksi, niin news:alt.language.artificial on varmaankin fiksu foorumi. Ks. myös
http://www.faqs.org/faqs/language/artificial-languages-FAQ/
Tavallisimpien vieraiden nimien lausumiseen löytyy usein apu tietosanakirjasta. Tosin niissä valitettavasti ei yleensä ole etunimien ääntämisohjeita.

Esim. CD-Facta 2005:stä löytyvät Szymborska [simbo´rska] (akuutti ´ tarkoittaa, että edeltävä vokaali on painollinen), Rostropovitš [-trapo´-] ja Souzay [suze´] (missä z = soinnillinen s).

Etunimi "Wislawa" ääntynee suunnilleen [vislava],
"Mstislav" suunnilleen [mstjislaf], missä merkitsen tj:llä liudentunutta t:tä. Etunimessä "Gérard" pitää olla tuo aksentti, ja nimi ääntyy suunnilleen [žera´r] eli loppu-d ei äänny. Sanassa "printemps" ei äänny mitään n:ää eikä m:ää saati lopun "ps", vaan siinä on kaksi nasaalivokaalia.

Jos joutuu itse päättelemään, niin on olennaista tietää, mitä kieltä nimi on. Tämä ei aina ole ihan selvää, sillä kun ihminen vaihtaa maata, saattaa nimikin vaihtaa kieltä, tavallaan. Sitten pitää vain tuntea kielen ääntämissäännöt. Valitettavasti niitä on vaikea löytää, ja virheettömiä sääntöjä vielä vaikeampi.

Esim. ranskan osalta ks.
www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/ranska.html
Viittaat englanninkielisiin artikkeleihin, joissa on kyse englannin kielen käytännöistä. Kysymys koski suomen kieltä, ja tätä puolta minä pääasiassa käsittelin, vaikka viittasin myös englannin tilanteeseen.

"Luisua" on kyllä sekä suomesta että englannista puhuttaessa sopiva verbi, sillä gemenan käyttöön on todellakin menty lähinnä siksi, että on pyritty kansanomaisuuteen ja sujuvannäköiseen kirjoitusasuun. Sen ovat aloittaneet ihmiset, jotka eivät tiedä, mikä Internet on. Tyypillistähän on, että Internet, tietoverkko ja WWW käsitetään samaksi asiaksi. Kun kyse on epämääräisestä yleissanasta, on kirjoitusasu "internet" luonteva.

Laajalevikkisten tai laajaan levikkiin pyrkivien julkaisujen pyrkimykset ovat siten hyvin ymmärrettäviä. Ja tämä suuntaus voimistaa itseään, koska sellaiset julkaisut joutuvat ottamaan huomioon sen, mitä lukijat pitävät normaalina.

Tosiasia on kuitenkin se, että englannin kielessä "the Internet" on edelleen hallitsevassa asemassa. Tilanne todennäköisesti muuttuu, mutta ei kovin nopeasti. Englanninkielisessä maailmassa ei ole sellaista hallitsevassa asemassa olevaa lehteä kuin suomenkielisessä Helsingin Sanomat. (Hesarikaan ei ole kaikkivaltias kieliasioissakaan, kuten se havaitsi Euroopan liitto -tapauksessa, mutta vahvan olemassa olevan tendenssin se kyllä vahvistaa tosi vahvaksi.)

Internetin erisnimiluonteessa ei ole mitään merkillistä. Kun asua "internet" on perusteltu sillä, että kirjoitetaan "televisio" eikä "Televisio", osoitetaan juuri edellä mainitsemani asia: ei tiedä, mikä Internet on, vastakohtana tietoverkolle yleensä. Tätä menoa sitä ei toki useimpien tarvitsekaan tietää, sillä Internetillä ei ole vakavasti otettavia kilpailijoita. Ennen oli toisin; esimerkiksi Bitnet oli maailmanlaajuinen joskaan ei massojen käytössä ollut tietoverkko. Jos se olisi saanut samantapaisen aseman kuin Internet, niin tuskin kukaan keksisi kirjoittaa "internet".
Internet on englanniksi "the Internet". Tästä saatetaan lehdistössä yms. luisua kirjoitusasuun "the internet", mutta artikkeli ei sentään jää pois (paitsi tietysti silloin, kun sana esiintyy määritteenä, esim. "my Internet connection"). Tilanne on suunnilleen sama kuin suomessa, paitsi että englannissa sanan erisnimiluonne on paljon vahvempi.

Taustalla on myös teoretisointi, jonka mukaan "internet" on yleisnimi ('verkkoja yhdistävä verkko') ja "Internet" erään internetin erisnimi. Toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt esimerkkiä tekstistä, jossa tällainen ero oikeasti tehtäisiin - kaikki esiintymät ovat teksteissä, joissa vain väitetään, että ero on.

Kannanottoja ja käytäntöjä löytyy mm. haulla
http://www.onelook.com/cgi-bin/cgiwrap/bware/dofind.cgi?word=internet
Sana "innominabilis" tarkoittaa 'sellainen, jota ei voi nimetä', ja lisäksi se esiintyy vasta klassillisen ajan jälkeen.

Sana "sine" on vain prepositio, merkitykseltään 'ilman'. Ilmaisu "sine nomine" tarkoittaa 'ilman nimeä', ja se voisikin olla sujuvin tapa kääntää sana "nimetön", kunhan muistetaan, että "sine nomine" tulee normaalisti pääsanan jälkeen.

Perseuksesta löytyy kuitenkin myös "innominatus", jota selitetään sanalla "unnamed". Tämä on ehkä se, mitä haetaan. Muoto tietysti pitää osata valita kieliopillisen yhteyden (maskuliini -us, feminiini -a, neutri -um).

Tuo sana ei ehkä kuitenkaan sovi merkitykseen 'ilman nimeä esiintyvä, anonyymi', sillä "innominatus" tarkoittaa varsinaisesesti 'sellainen, jolle ei ole annettu nimeä, nimeämätön'. Siinä merkityksessä voisi käyttää kreikkalaista lainasanaa "anonymus". Itse asiassa Plinius käyttääkin tätä sanaa, tosin täysin kreikkalaisessa muodossa, vain latinalaisin kirjaimin: "anonymos".
Microsoft on kehittänyt WEFT-nimisen tekniikan, ns. "web fonts" eli "dynaamiset fontit" eli "upotettavat fontit", jonka avulla saadaan selain (IE) automaattisesti lukemaan eräänlaiset fonttimäärittelyt.

Unohda kuitenkin koko juttu. Tekniikka on liian sotkuinen, eikä missään liene edelleenkään esimerkkiä sivustosta, jossa sitä käytettäisiin muuhun kuin sen demoamiseen, että tekniikka toimii alkeellisessa tilanteessa. (Yleensä demo vielä käyttää webiin täysin sopimatonta tai ihan peeloa fonttia.) Syynä on mm. se, että jos tekniikkaa yrittää käyttää ns. aikuisten oikeesti, jotain menee sekaisin.

Mutta jos kuitenkin haluat tietää, niin WEFT on siis avainsana.
132 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt