yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kirjoitin vahingossa otsikoon "dilaatio", kun piti nimenomaan sanoa, että suomessa sitä ei vanhastaan ole käytetty...
  2. Suomeksi on fysiikan alalla ainakin parikymmentä vuotta puhuttu dilataatiosta, ei dilaatiosta.

    Englannissa sanoilla "dilatation" ja "dilation" on osittain eri merkitys, ks.
    http://www.m-w.com/cgi-bin/dictionary?book=Dictionary&va=dilatation
    ja osittain ne ovat sekaantuneet toisiinsa. Latinan pohjalta kai pitää ajatella, että "dilation" on laajenemista (sana "dilatio" esiintyy tässä merkityksessä jo klassillisessa latinassa) ja "dilatation" taas laajentamista. Mutta näiden erohan on usein hyvin suhteellinen. Kun liikkeessä olevassa koordinaatistossa aika hidastuu eli "laajenee", voidaan yhtä hyvin puhua laajenemisesta kuin laajentamisesta (kun ajatellaan että liiketila aiheuttaa laajenemisen eli laajentaa).
  3. Sanalla "kuiri" on Nykysuomen sanakirjan mukaan kolme merkitystä
    - (puu)lusikka
    - kuiru, eräs venetyyppi
    - kuovi.
    Nykyisessä lintujen nimistössä "kuiri" esiintyy eräiden kahlaajien nimien osana.

    Nimen "Kuirivaara" alkuosa viitannee kuiriin merkityksessä 'kuovi'.

    Lusikkaa tarkoittava "kuiri" - joka voi olla alkujaan sama kuin venetyypin ja linnun nimitys - on ainakin vanha sana. Nykykielestä se on hävinnyt, koska venäläisperäinen "lusikka" syrjäytti sen samalla, kun hienommat lusikat syrjäyttivät vanhat puulusikat. Eli hienomman esinetyypin mukana tuli hienompi, vieras nimi.

    Ranskassa lusikka on "cuiller", lausutaan suunnilleen "kyjee". Sillä tuskin on mitään tekemistä kuirin kanssa.
  4. Ks. http://www.vertaa.fi/p/ohjelmat.html
    hakusanalla frontpage. Huom. halvimmat vaihtoehdot ovat vanhoja versioita, mahdollisesti rajoitettuun käyttöön (esim. kouluille) tai päivitysversioita ("VUP", eli vain niille, joilla jo on vanhempi versio). Muutenkin kannattaa olla tarkkana, sillä tarjolla näyttää olevan mm. suolaiseen hintaa FrontPage-nimisiä tuotteita, jotka ovatkin vain käsikirjoja tai joihin ei sisälly käyttöoikeutta. :-(

    Huomaa myös, että vertaa.fi ei ole ihan ajan tasalla eli tiedot, joihin linkit viittaavat, saattavat olla muuta kuin vertailutaulukoissa.
    Hinta "oikealle" tuotteelle (normaali käyttöoikeus ilman erityissopimuksia) näyttäisi olevan alk. 200 euron luokkaa, ks. esim.
    http://www.softasuperstore.com/cgi-bin/softasuperstore.storefront/EN/product/392-02385
  5. Taulukon solun minimikoon voi asettaa CSS:ssä height-ominaisuudella. Viestisi otsikosta päätellen tiesit tai arvasit tämän, joten nyt pitäisi vain tietää (URL), mitä tarkkaan ottaen yritit - jotta voisi arvioida, mikä siinä meni pieleen.
  6. Vaikka löytäisit sen koodin, ei se silti toimisi, ellei ole jotain palvelimessa toimivaa ohjelmaa, joka asian hoitaa. Unohda kaikki ajatukset siitä, että homman voisi rakentaa selaimessa - ne perustuvat harhaluuloihin ja johtavat lomakkeisiin, jotka noin joka toinen kerta heittävät kaiken käyttäjän kirjoittaman roskiin kenellekään kertomatta (ja joskus käyttäjälle hämärästi kertoen).

    Unohda koko lomakeajatus ainakin siihen asti, kunnes olet tehnyt yksinkertaisen ja toimivan ratkaisun. Esimerkiksi sivun, jossa kerrotaan sähköpostiosoite sekä tiedot, jotka sähköpostiviestissä pyydetään esittämään. Kun se on tehty, rupea etsimään Internet-operaattorisi ohjeista tietoa lomakkeiden käytön mahdollisuuksista.
  7. Ymmärsit suunnilleen oikein. Sinänsä se, käyttääkö - vai -merkkausta (taikka - vai -merkkausta), ei ole käytännössä kovinkaan merkittävää. Mutta se on oireellista ja kuvaa ajattelutapojen eroa - joka muuttuu käytännössäkin varsin olennaiseksi sitten, kun valitaan, kirjoitetaanko
    väliotsikko
    vai
    väliotsikko
    vai
    väliotsikko

    Fyysinen merkkaus kuten tai _tarkoittaa_ vain kursivointia tai lihavointia. Tästä seuraa, että niillä ei pitäisi olla mitään vaikutusta, jos kursivointi tai lihavointi ei ole mahdollista. (Käytännössä esimerkiksi teksti- tai puheselaimet saattavat toimia hiukan toisin, koska tiedetään, että niin usein sivuntekijä on kuitenkin _oikeasti_ tarkoittanut korostusta.)

    Miten usein esiintyy tilanne, jossa jokin teksti pitäisi esittää nimenomaan kursiivilla tai lihavalla esitystilanteesta riippumatta? Lähinnä kahdentyyppisessä tilanteessa:
    - Kun kursivointi on osa jotakin erityistä sopimusta, esimerkiksi eliöiden tieteellisissä nimissä tai fysiikan suureiden symboleissa. (Näissäkin vain siksi, ettei tällaisille asioille nykyisin ole loogista merkkausta.)
    - Kun viitataan johonkin, joka on itsessään kursivoitua, etenkin lainattaessa painettua tekstiä, jossa on kursivointi ilman, että on yksiselitteisesti pääteltävissä, mitä kursivoinnilla tarkoitetaan.

    _Korostukseen_ on loogista käyttää loogista merkkausta, koska se mitä halutaan varsinaisesti sanoa ei ole merkkien muoto paperilla vaan sanan tai asian korostaminen, tähdentäminen, painottaminen.

    Mitä tulee b)-kohtaan, niin em { font-style: italic } ei mitenkään pakota selainta käyttämään kursivointia - silloinkaan, kun kursivointi olisi mahdollinen. Se vain lisää todennäköisyyttä sille. Eikä tämä edes yleensä ole hyvä asia, kuten kuvasin.
  8. Aluksi käsitteellinen huomautus: selaimet eivät useinkaan käytä todellista kursiivia vaan sellaista, mitä typografit sanovat halveksien konekursiiviksi: tavallista tekstiä kallistettuna.

    Jos kännyselain näyttää em-elementin vaikkapa punaisella värillä, niin sinä sivuntekijänä et _välttämättä_ pysty vaikuttamaan asiaan mitenkään. Kaikki riippuu viime kädessä selaimesta, ja CSS-koodisi on vain ehdotus, jonka selain voi toteuttaa kokonaan tai osittain.

    Selain ei ehkä lainkaan _pysty_ esittämään kursiivia. Tyypillinen esimerkki on ns. tekstiselain, jossa ehkä toimivat värit mutta fontti on kiinteästi yksi ja sama.

    Jos kirjoitat em { font-style: italic; } niin se on vain ehdotus em-elementtien esittämisestä (kone)kursiivilla. Se ei siis edes ehdota mitään esimerkiksi em-elementin väristä, fonttikoosta, äänenvoimakkuudesta jne. _Jos_ siis selain sen toteuttaa, niin se toteuttaa sen muiden asetusten _lisäksi_.

    Valitettavasti esiintyy sellaista harhaanjohtavaa puhetapaa, että CSS:ssä "määritellään uudestaan" (redefine) elementtejä. Se ei pidä paikkaansa, vaan ensinnäkin elementin merkitys määritellään ihan muualla. Ulkoasunkin osalta CSS-koodi vain ehdottaa _muutoksia_, ei mitään sellaista, joka saisi selaimet jättämään huomiotta jonkin elementin normaalin esityksen säännöt.

    Voit tietysti kirjoittaa lisäksi esimerkiksi
    em { color: black; background: white; }
    mutta se on todennäköisesti turhaa. Jos selain soveltaa jotain epätavallista em-elementtien esitystä, sillä on yleensä siihen syynsä. Samasta syystä
    em { font-style: italic; }
    on yleensä turha: useimmiten sillä ei ole vaikutusta, ja jos sillä taas on, se voi hyvinkin aiheuttaa mainitsemasi oudon vaikutuksen, jossa em-elementti on liiankin korostettu (esim. alleviivattu, lihavoitu tai punainen _ja_ kursivoitu).
  9. Ilman jotain palvelimessa toimivaa ohjelmaa (skriptiä) ei ole mitään järkevää tapaa tehdä lomaketta. Painikkeita taas ei kannata kirjoittaa muualle kuin lomakkeisiin.

    Kirjoita sivulle näkyviin sähköpostiosoite yhteydenottoja varten ja lisäksi muut yhteystiedot (puhelinnumero, postiosoite, käyntiosoite - hiukankaan valistunut käyttäjä ei tilaa mitään jos tällaiset perustiedot puuttuvat, ja vähemmän valistuneet yleensä valistuvat jo parista ekasta huijauksesta).

    Sähköpostiosoitteesta voi tehdä mailto-linkin, mutta tämä on suhteellisen vähämerkityksistä.
  10. Kaikkien reunusten ja täytteiden nollaaminen on ehkä turhan raju toimenpide. Sen jälkeen ei kappaleiden välillä ole tyhjää tilaa, listat ovat hyvin oudonnäköisiä, lainaukset sisentämättömiä jne. Yleensä kannattaa koskea vain sellaisiin asetuksiin, jotka haluaa muuttaa.

    Otsikon ja kappaleen väliseen tyhjään tilaan vaikuttaa sekä otsikon alareunus että kappaleen yläreunus, mahdollisesti myös täytteet, joten siistimpi tapa on:

    h2 { margin-bottom: 0; padding-bottom: 0; }
    p.alku { margin-top: 0.3em; padding-top: 0; }

    ...
    ...
    ...

    Yleensä ei kannata ihan nollata tyhjää tilaa vaan asettaa jokin pieni, esim. 0.3em:n väli.
  11. Lause lienee peräisin alkemian kirjasta "Rosarium philosophorum", joka julkaistiin nimettömänä 1550. Oletettavasti lauseella viitattiin siihen, että alkemian tarkoituksena ei ole vain valmistaa tavallista kultaa ansiotarkoituksessa vaan tuottaa jumalallista ainetta.

    Sananmukaisesti käännettynä lause tarkoittaa "Meidän kultamme ei ole rahvaan kultaa". (Sana "vulgi" on tässä sanan "vulgus" 'kansa, rahvas' genetiivimuoto.)
  12. Free Recode http://recode.progiciels-bpi.ca/ muuntaa melkein mitä vain.

    Toisaalta voit avata windows-1252-muotoisen tiedoston myös Notepadissä (ainakin Windows XP:ssä) ja tallentaa sen sitten utf-8-muodossa. Wordiä ei kannata asiaan sotkea.

    Miten sitten konversion tehnetkin, kannattaa tarkistaa, ettei HTML-koodiin jää meta-tägiä, joka väittää koodausta muuksi kuin se muunnoksen jälkeen on. Tämä pitää valitettavasti tehdä käsin. (Tokihan homman _voisi_ automatisoida, mutta se vaatisi vähän vaivannäköä.)

    P.S. "ANSI" on Microsoftin käyttämä täysin väärä nimitys windows-1252:lle. Oikeasti ANSI on Yhdysvaltain kansallinen standointijärjestö, joka _ei_ ole koskaan hyväksynyt windows-1252:ta.
  13. Se tarkoittaa, että sivun merkkikoodi on windows-1252, joka on erään tietokonevalmistajan määrittelemä koodi. Kyseisen valmistajan tuotteet haluavat mainostaa firmaa tuollakin tavalla.

    Käytännössä siitä ei ole kovin suurta haittaa, mutta World Wide Webissä pitäisi tietysti käyttää kansainvälisten standardien mukaisia koodeja mikäli mahdollista. Kannattaa vaihtaa windows-1252:n tilalle iso-8859-1.
  14. Näköjään tämän foorumin ohjelmisto on todellakin niin kehno (jostakin vanhasta ilmaisohjelmistosta purukumilla paikattu?), että se tulkitsee viesteissä olevat entiteettiviittaukset. Sairasta. No, kirjoitan tähän nyt sitten viestini uudestaan tavalla, joka kyseenalaisen softan pulautuksen jälkeen toivottavasti näkyy oikein:

    Oikeinkirjoituksen kannalta oikein on
    2.–4.5.2105
    tai
    2.–4.5.2105
    joka toimii aavistuksen (noin Netscape 4:n) verran paremmin.

    Typografisesti oikein on jättää pieni väli ajatusviivan molemmin puolin, ja ohuke (thin space,  ) olisi periaatteessa sopiva tähän tarkoitukseen. Käytännössä se on kuitenkin epäluotettava lähinnä siksi, että vain harvat fontit sisältävät tämän merkin. Muita fontteja käytettäessä IE todellakin esittää ohukkeen paikalla varsin leveän, normaalia välilyöntiäkin leveämmän tilan. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/chars/spaces.html
    Yritys saada fontti esimerkiksi Arial Unicode MS:ksi ei välttämättä onnistu eikä sitä paitsi tuota kovin esteettistä tulosta.

    Käytännössä oikeanlaisen ajatusviivan käyttö nostaa jo web-sivusi typografian reilusti yli keskitason, joten ei ehkä tarvitse huolehtia enemmistä hienouksista. Tosin tässä tapauksessa ajatusviiva yleensä osuu numeroon 4 aika ikävästi, joten ehkä jotain on hyvä tehdä. Tekniikoista ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/letter-spacing.html
    Tässä ehkä riittäisi
    2.–4.5.2105
    sillä typografinen ongelma on vain ajatusviivan jäljessä ja korjaantuu jo tuolla 0.1em:llä (joka on pienempi kuin ohukkeen oikea leveys, joka on 0.2em tai vähän pienempi).
  15. En tiedä, miksi käytät muotoja &_thinsp; ja &_ndash;, kun oikeat ovat   ja –. Ei kai tämän foorumin softa sotke tuollaisia asioita?

    Oikeinkirjoituksen kannalta oikein on
    2.–4.5.2105
    tai
    2.–4.5.2105
    joka toimii aavistuksen (noin Netscape 4:n) verran paremmin.

    Typografisesti oikein on jättää pieni väli ajatusviivan molemmin puolin, ja ohuke (thin space,  ) olisi periaatteessa sopiva tähän tarkoitukseen. Käytännössä se on kuitenkin epäluotettava lähinnä siksi, että vain harvat fontit sisältävät tämän merkin. Muita fontteja käytettäessä IE todellakin esittää ohukkeen paikalla varsin leveän, normaalia välilyöntiäkin leveämmän tilan. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/chars/spaces.html
    Yritys saada fontti esimerkiksi Arial Unicode MS:ksi ei välttämättä onnistu eikä sitä paitsi tuota kovin esteettistä tulosta.

    Käytännössä oikeanlaisen ajatusviivan käyttö nostaa jo web-sivusi typografian reilusti yli keskitason, joten ei ehkä tarvitse huolehtia enemmistä hienouksista. Tosin tässä tapauksessa ajatusviiva yleensä osuu numeroon 4 aika ikävästi, joten ehkä jotain on hyvä tehdä. Tekniikoista ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/www/letter-spacing.html
    Tässä ehkä riittäisi
    2.–4.5.2105
    sillä typografinen ongelma on vain ajatusviivan jäljessä ja korjaantuu jo tuolla 0.1em:llä (joka on pienempi kuin ohukkeen oikea leveys, joka on 0.2em tai vähän pienempi).
  16. Kyseessä ei ole validaattori. Tämän on "CSE HTML Validator" -ohjelman tekijäkin myöntänyt eräissä nettikeskusteluissa. Silti hän edelleen myy tuotettaan validaattorina. Tämän pitäisi jo soittaa kelloja.

    Lisäksi suuri osa ohjelman suoltamista ilmoituksista kuvastaa vain sen tekijän mielipiteitä, joista osa on lähinnä poskettomia. Jos pystyt erottamaan ne asiallisista ilmoituksista, et tarvitse moista ohjelmaa. Jos taas et, niin...
  17. Sanojen taivutus selviää yleensä Suomen kielen perussanakirjasta tai Nykysuomen sanakirjasta. (Niiden välillä on jonkin verran eroja, muun muassa siksi, että uudempi Suomen kielen perussanakirja sallii joitakin uudistaivutuksia kuten alpi : alpin, aiemmin vain alpi : alven.)

    Mainittujen kirjojen mukaan "piimä" kuuluu taivutustyyppiin, jonka mallisana on "koira". Monikon partitiivi on siis "piimiä".
  18. Kirjan teksti sentään saattaa kulkea oikolukijan kautta, joskin oikolukija on ehkä nimikkeeltään "kielentarkastaja" tai todennäköisemmin "tekninen toimittaja" tai jotain vastaavaa. Toisaalta kirjan saattaminen painokuntoon on sen verran monivaiheista ja monen ihmisen työtä, että siinä helposti menee jotain solmuun: tekijä haluaa tehdä viime vaiheen muutoksia, taitossa havaitaan ongelma joka vaatii tekstimuutosta jne. Lopputuloksessa saattaa sitten olla virheitä, joista oikolukija ei ole vastuussa.

    Ja toisaalta saattaa käydä niin, että oikolukija korjaa "virheen" kohdassa, jossa ei ole mitään virhettä, vaan oikolukija on ymmärtänyt tekstin väärin. Tämä on osa oikoluvun hintaa. Tällaisia virheitä voidaan vähentää, jos tekijä tarkistaa oikolukijan tekemät korjaukset, mutta siinä kirjanteon vaiheessa tekijä todennäköisesti on korviaan myöten täynnä koko kirjaa, joten paneutuminen asiaan voi jäädä puolinaiseksi.
  19. Piti tarkistaa: olet todella oikeassa, Hesari kirjoitti 10.3. (s. A 7) isosimpusta lajikkeena. Lajihan se tietysti on.

    Toisenlaista puppua on Hesarissa tänään 11.3. s. A 15, jossa väitetään, että Turkissa on eläinlaji /Vulpes Vulpes Kurdistanica/ nimetty uudestaan nimellä /Vulpes Vulpes/. Höpön höpön. _Laji_ on /Vulpes vulpes/, ja sen _alalajin_ nimen turkkilaiset ehkä haluavat muuttaa. Kun vielä puhutaan "latinalaisista nimistä", tulee selväksi, ettei toimittaja ole ymmärtänyt biologian nimistöstä enempää kuin /Sus scrofa/ hopealautasesta. Puppu-uutinen on ilmeisesti suomennettu suoraan kansainvälisten juorutoimistojen tekstistä, vrt.
    http://newswww.bbc.net.uk/2/hi/europe/4328285.stm

    (Tietoa biologian taksonomiasta:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html )

    Mitä sitten tulee sellaisiin sanapareihin kuin vaade ~ vaatimus, niin paljolti on kyse oppitekoisista merkityseroista. Esimerkiksi "vaade" on juridiikan termi, joka ei aiheuta suuriakaan ongelmia, jos se pysyy omalla alueellaan. Mutta sitten kun ihmiset rupeavat hienostelemaan termeillä ("vaade", "viive" ym.), seuraa lähinnä kaaos, koska he eivät kuitenkaan osaa käyttää niitä oikein.

    Sanavaraston hallinnan tärkein sääntö on: älä käytä hienompia sanoja kuin osaat.

    Helsingin Sanomissa on muuten huomattavan vähän oikaisuja siihen nähden, miten paljon virheitä siinä on. Kyllä siellä varmaan on jonkinlaisia tarkistajia, mutta valvonnan läpi pääsee käsittämätön määrä virheitä - sellaisiakin, jotka osoittavat toimittajan yleissivistyksen puutetta.

    Sanomalehtien osalta asian tavallaan ymmärtää, sillä toimitustyö on kiihkeää ja kiireistä. Käsittämättömämpää on, miten paljon virheitä kirjoissa usein on.
  20. Huolimatta monenlaisista huhuista ja mielipiteistä ei kielenhuollon linja todellakaan ole muuttunut. Varsin avoimesti on sanottu, ettei ole mitään muuta syytä pitää ilmaisua "alkaa tekemään" hylättävänä kuin se, että sen torjuminen on muodostunut kielenhuollon ja oikeakielisyyden symboliksi tai ikoniksi. Jos tämä kuulostaa järjettömältä, se johtuu vain siitä, että kuulija tai lukija on järjissään ja pystyy tunnistamaan järjettömän linjan järjettömäksi.

    Kielen normit siis eivät ole muuttuneet. Ylin auktoriteetti muuten ei ole kielitoimisto vaan suomen kielen lautakunta, mutta se puhuu käytännössä vain kielitoimiston kautta.
    21. 134 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt