yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Sana ”some” mainitaan kielitoimiston laatimassa vuoden 2011 uudissanojen listassa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4449 arkiseksi merkittynä (”lyh., ark.”), mutta 7.1.2013 päivätyssä lyhenneluettelon http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 versiossa ilman vastaavaa tyylilajimerkintää. Sen voi siis tulkita nykyisin yleiskieleen kuuluvaksi ja asiatyyliin sopivaksi. Itse asiassa jo toukokuun 2011 kielijutussa http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4265 sitä on käytetty ilman viittausta arkisuuteen.

    Kokonaan eri asia on, että itse käsite on epäselvä ja usein hämärtää enemmän kuin selventää. Nimitys on epäloogisesti muodostettu, koska eihän kyse ole siitä, että media olisi sosiaalinen, vaan siitä, että mediaa käytetään yhteisöllisiin tarkoituksiin ja ihmissuhteiden luomiseen ja hoitamiseen. Emmehän sano yksityiskirjeiden lähettämistä, tuota katoavaa ilmiötä, sosiaaliseksi paperiksi.

    Sana ”somellakka” on lapsellinen väännelmä ja tuskin jää elämään. Sen sijaan ”somelainen” on oikein johdettu sana, mutta sen merkitys jää epäselväksi; muotonsa puolestahan se näyttää lähinnä adjektiivilta.

    Suomen ”some” on näennäisesti lyhennesana, joka on muodostettu sanoista ”sosiaalinen” ja ”media”, mutta todellisuudessa se on kirjallinen laina englannista (jossa se on muodostettu vastaavista sanoista ”social” ja ”media”). Englannissa sana kirjoitetaan yleisesti ”SoMe”, jotta se erottuisi pronominista ”some”. Sana lienee englannissa vähemmän yleinen kuin suomessa mm. siksi, että ”social media” on aika lyhyt ilmaus, joten lyhentämisen tarve on pieni. Yleisiin englannin sanakirjoihinkaan kuten http://oxforddictionaries.com/ ”SoMe” ei näytä vielä päässeen.
  2. Suomen täry-r on suhteellisen harvinainen äänne maailman kielissä. Voisi kai sanoa, että kiinassa on r-äänne suunnilleen samassa mielessä kuin amerikanenglannissa. Mandariinikiinan normiääntämyksessä se äänne, jota pinyinissä merkitään r:llä, on lähinnä alveolaarinen approksimantti ja siten samanlainen kuin Standard American -ääntämyksen r-äänne (jonka kaikki varmaan muistamme Speden esittämän amerikansuomalaisen herra Njurmen puheesta ☺).

    Kun kommenteissa mainittiin japanikin, niin lisätään nyt vielä, että japanissa on lähinnä suomalaista täry-r:ää vastaava äänne, mutta ei l-äännettä. Siksi japanissa l korvataan r:llä lainasanoissa.
  3. Filippiineillä puhutaan lukuisia kieliä. Kysymyksessä tarkoitettaneen niistä tagalogia (jonka standardoidusta muodosta käytetään nimitystä pilipino tai filipino). Se kuuluu austronesialaiseen kielikuntaan, johon kuuluu toista tuhatta kieltä, ks.
    http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=243-16
    (Tosin Ethnologue-sivustossa aika herkästi luokitellaan kieleksi sellaisia kielimuotoja, jotka muiden arvioiden mukaan ovat murteita.)
  4. No niinpä onkin; en huomannut, kun se ei ole linkki. Suomisanakirja.fi:n otava-sivu onkin sitten sellaista puppua, että sitä harvemmin näkee – olisikohan Hikipediasta kopioitu?
  5. Minä en näe suomisanakirja.fi:n otso-sivulla viittausta otavaan. Ehkä joku on ehtinyt moisen poskettomuuden pyyhkiä pois. Kyseisessä ”sanakirjassa” oudointa on, että sen ilmeisiin tekijänoikeusrikoksiin ei ole puututtu laajemmin. Sinnehän on kaiken maailman soopan lisäksi kopioitu (toki kopiointivirheitä tehden) sisältöä tekijänoikeuden alaisista suomen kielen sanakirjoista.

    ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” mukaan ”otso” on kirjakielistetty muunnos sanasta ”ohto”, joka on johdos karhun vanhasta omaperäisestä nimestä, jonka alkumuodoksi on rekonstruoitu ”oksi” (joka tunnetaan mm. eräistä paikannimistä). Tällöin tarkoitettaneen, että ”oksi” on jossain kielen vaiheessa esiintynyt muoto. Äännesuhteet ym. tuntuvat edellyttävän, että s johtuu aiemmasta t:stä.

    ”Otava” taas on johdos sanasta ”ota”, jonka alkuperäisin merkitys lienee ’pato’ tai ’aitaus’, myöhempi mm. ’verkko’.

    Verbi ”ottaa” on näistä riippumaton.
  6. Riippuu siitä, mitä olet tekemässä ja miltä pohjalta. Jos on joskus oppinut käyttämään jotain ohjelmaa ja se on vielä käytettävissä, ei kannata vaihtaa, jos ei ole selvää syytä.

    Jos uutta ohjelmaa etsii, niin Microsoft Expression Web on ihan varteenotettava vaihtoehto. Microsoft teki hiljattain siitä maksuttoman; samalla toki putosi tuki pois. Ja onhan sillä kokoa (toista sataa megaa, kun ottaa huomioon, että tarvitaan myös .NET 4) eikä käynnisty kovin sutkakkaasti. Mutta ominaisuuksia on (tosin esim. CSS3-tuki pitää käydä kääntämässä päälle asetuksista), ja syntyvä koodi on varsin siistiä.

    Osoite:
    http://www.microsoft.com/en-us/download/details.aspx?id=36179
  7. Pitää erikseen ottaa käyttöön. Wordin asetusten kohta ”Tarkistustyökalut”, siellä sitten ruksi ruutuun ”Tarkista oikeinkirjoitus kirjoitettaessa”.
  8. Käytännössä olennaisinta on, että kirjoitetussa kielessä käytetään usein hyperkorrektisti monikkoa. Puhekielessä sanotaan ”norsut marssii”, kirjakielessä pitää sanoa ”norsut marssivat”, ja niinpä sitten oikea ilmaus ”kolme norsua marssii” herkästi korjataan monikkoon – virheellisesti.

    Asioita häiritsee se, että esitetään sellaisia lähinnä kummallisia esimerkkejä kuin ”kolme norsua marssivat” muka viittaamassa definiitisti joihinkin aiemmin mainittuihin norsuihin. Sellaista tuskin esiintyy. Todellisissa definiittisyystapauksissa mukana on ainakin yksi rajoittava määrite, kuten ”sirkuksen kolme norsua marssivat” tai ”nämä kolme norsua marssivat”.

    Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#lukus-mon

    Isossa suomen kieliopissa (ISK), jonka verkkoversiota huimaavan humoristisesti kutsutaan VISKiksi, on kyllä tästä aiheesta (vaikka tässäkin asiassa kohtien esille kaivaminen on hankalaa):
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=790
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1276
  9. Onko tarkoitus tehdä web-sivulla oleva lomake, johon kuka vain voi kirjoittaa mitä vain ja yleensä kirjoittaakin? Vaiko lomake, jonka voi täyttää, jos on saanut tunnuksen ja salasanan? Vai ehkä lomake, jonka voi täyttää ja tulostaa ja sitten lähettää postitse?

    Vastaukset riippuvat siis olennaisesti siitä, mitä halutaan tehdä. Yksinkertaisin vaihtoehto (lomake, jonka kuka tahansa voi täyttää, ja jonka tiedot tulevat sinulle sähköpostilla) on varsin helppo tehdä – ja siksi sellainen tuottaakin sinulle helposti tolkuttomasti roskapostia. Muut ovatkin sitten jo vaativampia tehdä.
  10. Vaikea sanoa, mikä toimii missäkin venäläisessä näppäimistössä (fyysisessä ja loogisessa).

    Mutta nytpä muistankin, että tekemäni kyrillinen näppäimistöasettelu suomalaiselle näppäimistölle tekee tavallisesta akuuttinäppäimestä yhdistyvän akuutin, mutta luonnollisella eikä perinteisellä tavalla: akuuttinäppäintä painetaan kirjaimen kirjoittamisen jälkeen. Siis esimerkiksi ы́ kirjoitetaan painamalla ensin Y-näppäintä ja sitten akuuttinäppäintä (´). Asettelu on saatavilla Windowsille:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/rufi.html

    Tähän kuitenkin vielä tuolta sivulta varoitus:
    ”Käytettävästä ohjelmasta riippuu, selviääkö se näin syntyvästä kahden Unicode-merkin yhdistelmästä ja osaako se esittää sen yhtenä merkkinä. Vaikka se osaisi, tulos on usein typografisesti huononpuoleinen.”

    Käytännössä pitää lähinnä varmistua siitä, että yhdistyvä tarke tulee samasta fontista kuin kirjaimet ja että käytettävä ohjelma osaa toteuttaa sen oikein. Ohjelmanhan pitää esimerkiksi osata sijoittaa versaalimerkin Ы́ tarke ylemmäs kuin merkissä ы́. Muun muassa uudehko Word yleensä selviää tästä, vanhemmissa voi tulla isojakin ongelmia.
  11. Lisää kirjaimen jälkeen yhdistyvä akuutti, U+0301 COMBINING ACUTE ACCENT. Tämän toteuttaminen riippuu käytettävästä ohjelmasta. Esimerkiksi Wordissa kirjoita 301 Alt X. Tai käytä kyrillistä näppäinasettelua suomalaiselle näppäimistölle, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/rufi.html
  12. Jos on ihan pakko tehdä JavaScriptillä, niin onnistuuhan se toki ilman Ajaxiakin: erilliseen tiedostoon JavaScript-koodi, joka generoi navigointilinkit, ja tämä tiedosto sitten otetaan käyttöön HTML-tiedostoissa script-elementillä.

    P.S. Ei sitten kannata valittaa "Miksi Google ei löydä sivujani?"

    P.S. 2. "Navigoinnin" toteuttaminen JavaScriptillä on mielekästä lähinnä ns. HTML5-sovelluksissa, joissa ei ole varsinaista, sivulta toiselle vievää navigointia (ne ovat yksisivuisia), vaan siirtymistä sovelluksen eri tilojen välillä. Niissä sitten on hyvä käyttää erikoistekniikkaa, jolla hakukoneongelma hoidetaan, jos sisällön halutaan indeksoituvan hakukoneisiin.
  13. Hänen majesteettinsa mukaan molemmat nimet ovat käypiä ja tarkoittavat samaa:
    http://www.royal.gov.uk/MonarchUK/Symbols/UnionJack.aspx
  14. Jaa-a. Kun tietäisi. Mitään kovin isoa ei ole tapahtunut, joka vaatisi päivittämistä. Mutta tällaiset asiat tuppaavat riippumaan lähinnä siitä, milloin painos alkaa loppua.

    Erilaisia cd:itä on aikoinaan paketoitu kirjoihin mukaan, mutta aika vähän niitä taidetaan käyttää. Laajoja esimerkkejä löytyy yleensä parhaiten netistä, etenkin kun ottaa huomioon, että kiinnostukset ja tarpeet ovat monenlaisia.

    Oikeastaan isoimpia ongelmia on se, että esimerkiksi näyttäviä HTML5-esimerkkejä on paljonkin (tosin niissä usein HTML5-osuus on aika pieni, enemmän demotaan todellisuudessa usein CSS:ää ja skriptikirjastoja), mutta ne ovat liian hienoja – liian laajoja, ja keskitytään näyttämään miten hienosti toimii, sen sijaan, että kerrottaisiin, miten se rakennettiin jne.
  15. Tuo oli varmaankin trollaus. Yksikään selain ei tue HTML5:tä eikä CSS3:a ”suvereenisti” eli kokonaan. Tämähän ei tietenkään haittaa, kunhan tajuaa, että ei tarvitsekaan, eli että riittää, että se mitä käytetään toimii tarpeeksi hyvin.
  16. Kulmien pyöristys on hyvä esimerkki asetuksesta, jota voi mainiosti käyttää, vaikka kaikki selaimet eivät sitä tukisikaan. Maailma ei kaadu siihen, jos kulmat ovatkin teräviä. Sama koskee varjoja (sekä tekstin että elementtien varjoja). Mutta esimerkiksi CSS3:n ruudukot (grid) ovat eri juttu: jos ne eivät toimi, koko taitto menee ihan erilaiseksi kuin on tarkoitus.

    Esimerkiksi kulmien pyöristyksellä on tietysti silloin merkitystä, jos sivuston tilaaja vaatii sitä – kaikille selaimille.
  17. Jos esimerkkikoodista puhutaan, niin sen olisi hyvä tehdä se, mitä kysymyksessä haluttiin, ja olla validia. Esim. http://jsfiddle.net/gMtUc/

    Olennaista tässä on transform: rotate(90deg), mutta sen saaminen eri selaimissa toimivaksi vaatii lisätyötä.

    Ja jos vanhat IE:t (IE 8 ja vanhemmat) halutaan myös hoidella, tarvitaan esimerkiksi sopiva pakkelikoodi (polyfill), ks.
    https://github.com/Modernizr/Modernizr/wiki/HTML5-Cross-Browser-Polyfills

    Joten aika pian saattaa puuhassa huomata, että olisi ehkä kuitenkin helpompaa vain kääntää kuva kuvankäsittelyohjelmalla...
  18. Esimerkiksi sivulla
    http://www.onlineconversion.com/roman_numerals_advanced.htm

    Se käyttää nykyisin tavallisinta esitystapaa, jossa on käytössä ns. vähennysperiaate, esim. IX = 9, joten 29 = XXIX, 8 = VIII ja 1994 = MCMXCIV. Vähennysperiaatetta ei kuitenkaan käytetty alkuperäisessä järjestelmässä, ja vaikka se tunnettiin jo antiikin aikana, se muodostui vallitsevaksi vasta myöhäiskeskiajalla. Alkuperäisessä järjestelmässä 29 = XXVIIII ja 1994 = MDCCCCLXXXXIIII.

    Sekin ehkä pitää lisätä, että tuollainen päivämäärän merkitsemisen tapa olisi lähinnä epähistoriallinen. Suomessa oli aiemmin käytössä tapa, jossa kuukausi merkitään roomalaisin numeroin, muut osat tavallisin (”arabialaisin”) numeroi, esim. 29 VIII 1994. Ja muinaiset roomalaiset taas merkitsivät päivämäärät ihan muuhun tyyliin.
  19. Kuka puhui koko sivun vierityspalkista? Tuo elokuinen keskustelu koski vierityspalkkia yleensä. Myös div-elementin vierityspalkkia, jos tietyillä asetuksilla on luotu sellainen.
  20. Tarkoitatko, että vääriä vastauksia tai arvailuja ei saa sanoa vääriksi? Minähän en edes ihmetellyt – vaikka aihetta olisi ollut – sitä, että tarjoillaan vastauksia, joiden toimivuutta ei ole viitsitty kokeilla, kun se muka olisi ollut hankalaa. Vaan korjasin vain virheitä.

    Kappaleiden ladontasuunta on Wordissa asetettava erikseen. Ei asiaan vaikuta se, onko Word tunnistanut tekstin kielen tai onko tekstin kieli erikseen ilmoitettu. Tämä on varsin helppo huomata vaikka kokeilemalla.
    21. 28 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt