yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tuo 2x on muodostuu siitä, että termit −x ja −x yhdistetään termiksi −2x. Toinen −x tulee siitä, että yhtälön oikealta puolelta siirretään x vasemmalle puolelle, jolloin sen merkki vaihdetaan.

    Jos kirjassa on juuri noin, niin siinä on paha virhe: vastaus on väärä. Oikea vastaus on x = −a/(a − 2). Lisäksi vastausta esitettäessä olisi mainittava ehto a ≠ 2 ja se, että kun a = 2, yhtälöllä ei ole ratkaisua.

    (Lausekkeen ”-a/a-2” arvo on luku −3 aina, kun a ≠ 0, ja määrittelemätön, kun a = 0.)
  2. En osaa sanoa, miten tuo ”sian saksa” on saatu aikaan, paitsi että on tehty väärä merkkikoodimuunnos. Ei tuollaista synny, jos toimitaan, kuten nelisen vuotta sitten neuvoin.

    Tuo teksti näyttää olevan sivulta
    http://www.ouipiir.ru/?cat=147&paged=2
    Ja Google-kääntäjälle voi antaa ihan vaikka tuon sivun osoitteenkin. Toki myös leikkaa ja liimaa -menetelmä toimii.

    Tulos on sinne päin. Heti ekassa sanassa Google kääntäjä sotkee pahasti, kun se puhuu virransyöstä vaikka kyse on polttoaineen syötöstä. Jatko menee sitten paremmin. Tosin siellä on kummallinen ”vent rivi”, joka varmaan johtuu siitä, että käännös on tapahtunut englannin kautta (”vent line”, siis ilmanvaihtoputki).
  3. Tällä hetkellä ilmeisesti vain Norwegianilla, Helsingistä ja Oulusta, ks.
    http://www.skyscanner.fi
    (lähtöpaikaksi Suomi, kohteeksi Hania).

    (Periaatteessa on toki mahdollista, että sinne lentää jokin muukin yhtiö, jonka lentoja tuo järjestelmä vain ei löydy. Kuitenkin aika epätodennäköistä.)

    Tuosta sivustosta on kyllä sitten hankala hakea lentoja, koska haussa pitää kertoa tarkat päivät eikä lentoja ole likikään joka päivä. Norwegianin omilta sivuilta löytyy paremmin:
    http://www.norwegian.com
    Kannattaa huomata, että hintojen esittämisessä johdetaan harhaan: näytetään pelkän menon hinta, paluumatka on tyypillisesti paljon kalliimpi.

    Lennonvarausjärjestelmiin lennot tulevat aikaisintaan 363 päivää ennen lentoa, järjestelmien teknisten rajoitustenkin takia. Mutta voivat tulla paljon myöhemminkin; riippuu lentoyhtiöstä ja tilanteesta. Esimerkiksi Norwegianilla ei näytä olevan ensi kesän Hanian-matkoja vielä lainkaan myynnissä. Voi hyvin olla, että siellä vasta laskeskellaan, minne kannattaa ensi vuonna lennellä. Kreikan ja koko Euroopan talousnäkymät ovat lievästi sanoen epävarmoja...
  4. Englannin recipe-sanalla on monta merkitystä, ks.
    http://www.merriam-webster.com/dictionary/recipe

    Jos konteksti ei ole riittävän selvä, voi hyvinkin olla niin, että ”reseptiikka” (joka kai aina viittaa ruokamaailmaan) pitää kääntää ”food recipes”, jotta ei jää olennaisesti enempää semanttista väljyyttä kuin lähtötekstissä on.
  5. ”Reseptiikka” tarkoittaa siis eri asioita, ja käännösvastineet on valittava merkityksen mukaan. Jos tarkoitetaan vain reseptejä, niin sitten ”recipes” tai ehkä ”recipe set” sopinee. Jos taas täsmällisiä vakioituja reseptejä, niin sitten ehkä "standard recipe set". Ja tilanteen mukaan pitää arvioida, tarvitaanko recipe-sanan edelle selvyyden vuoksi "food".
  6. FrontPage Express oli todellakin varsin yksinkertainen mutta kuitenkin käyttökelpoinen. Maksullinen FrontPage oli olennaisesti laajempi.

    Microsoft tarjoaa FrontPagen tilalle lähinnä Expression Webiä,
    http://www.microsoft.com/expression/products/Web_Overview.aspx
    jonka hinnoittelu näyttäisi olevan jokseenkin tolkullinen (halvin versio ilmeisesti 149 dollaria).

    FrontPage Expressiä luonteeltaan ja jopa osittain toiminnoiltaan vastaava on maksuton Kompozer, http://www.kompozer.net jossa ei ole mitään isoa vikaa eikä toisaalta kovin ihmeellisiä mahdollisuuksia. Jakelussa näyttää edelleen olevan version 0.7.10, joka on copyright-merkinnän perusteella arvioiden vuodelta 2007. Lisäksi on 0.8 beeta vuodelta 2008, eli ei hirveän vakuuttavaa. Mutta joku voisi toisaalta puhua stabiilista ohjelmasta. :-)
  7. Ilmaistaan yleensä kuten ilmaistaisiin ”presidentti ja hänen puolisonsa”. Useimmissa kielissä ei ole komitatiivia vastaavaa ilmausta. Virossa voi sanoa ”president abikaasaga”, ja ehkäpä latinassa voisi sanoa ”praesidens coniuxque sua (~ suus)”.
  8. Jos kyse on uutisissa viime aikoina olleesta pituushyppääjästä Olga Sudarevasta, niin hän taitaa kyllä olla valkovenäläinen. Toki nimi saattaa silti olla venäjänkielinen.

    Sekä venäläiset että valkovenäläiset nimet on tapana lausua suomessa kuten ne kirjoitetaan translitteroituina. Painoa tuskin kannattaa yrittää panna muulle tavulla kuin ensimmäiselle, koska sellainen rikkoo suomenkielisen puheen rytmin, ja paino kuitenkin menisi kovin usein väärin. Luotettavan tietolähteen löytäminen on vaikeaa.
  9. 1) Joo, pitää olla Felis (latinan sanasta felis t. feles ’kissa’) eikä Felix (Felix on tavallinen ihmisten etunimi, latinan sasta felix ’onnellinen’).

    2) Felis domesticus ei ole koskaan ollut minkään lajin validi tieteellinen nimi.

    3) Lisäksi se rikkoo latinan sukusääntöjä, koska latinassa felis-sana on kieliopilliselta suvultaan feminiini, joten oikein muodostettu tieteellinen nimi olisi Felis domestica (jota on jonkin verran käytetty, mutta sekään ei ole koskaan ollut validi).

    Validi tieteellinen nimi oli alun perin Felis catus, mutta myöhemmin tutkijoiden enemmistö rupesi pitämään kotikissaa samana lajina kuin euroopanmetsäkissaa. Kansainvälinen eläintieteen nimistön komissio päätti vuonna 2003, että tämäntapaisissa tilanteissa lajin nimenä käytetään villille muodolle annettua nimeä, kuten Felis silvestris. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/takso.html#kotiel

    (Nimimerkki ”Equus ferus” varmaankin viittasi siihen, että hevosenkin lajinimi on muuttunut tuossa yhteydessä: Equus ferus, ei enää Equus caballus. Tämä on toki kielellisesti paradoksaalista, koska ferus-sana tarkoittaa nimenomaan villiä.)
  10. Joo, vihkipallilla onkin sopiva hetki ruveta selvittelemään Suomi24:stä, mitä vihkijä oikein kysyy. Mutta oikea vastaus ei ole ”Yes” vaan ”I do”.
  11. Kiinnostava vedätysyritys tuo ”tai lapseni äiti ei anna minun tavata häntä laisinkaan”.

    Jos kysymys olisi esitetty vakavassa mielessä, olisi varmaankin pitänyt vastata, että käytännöt vaihtelevat ja että riippuu nimestä, mutta ”Ottovitch” ainakin on kummallinen muoto (ranskan kielen mukainen translitteraatio) oikeasti käytetystä nimestä Оттович.
  12. Useimmat sitaatit ovat tuulesta temmattuja, vääristeltyjä, väärin ymmärrettyjä, väärässä kontekstissa esitettyjä tai ilman lähdetietoja. Tämä ”sitaatti” lienee noita kaikkia.

    ”Kiinalaisina sananlaskuina esitetyt
    länsimaiset hömpötykset ovat rasittavia.” (Ming Fu Chung)
  13. Ai saa muutaman euron? Paljonkos tässä tarjottiinkaan palkkaa käännöstyöstä? Kuten mainitsin, internetskusta saa ilmaisia käännöksiä. Turha sitten tulla valittamaan, jos ne eivät ole hintansa arvoisia.

    Jos nyt joku haluaa välttämättä keikaroida käyttämällä kieltä, jota ei itse osaa pätkääkään, kannattaisi tehdä jotain vähän erikoisempaa kuin iänikuiset sianlatinat. Vanhin tunnettu brassailukieli on sumeri: sitä arvostettiin niin paljon, että sitä käytettiin kauan sen jälkeen, kun sumerilaisten valtiot olivat kukistuneet. Tosin sitä käytettiin sellaisten ihmisten kesken, jotka olivat edes jotenkuten opetelleet sen.

    Kai nyt sentään useimmat ymmärsivät, että alkuperäinen viesti oli trollausta? Sellaiseen on joskus hauska vastata vain nähdäkseen, miten jotkut ovat ottaneet sen tosissaan ja vielä suu vaahdossa puolustavat sen kirjoittajaa.
  14. Höpön pöpön. Etsipä nyt yksikin kielioppi tai kielenopas, jonka mukaan viittaus menisi väärin. Kerro sitten meille. En odota sinun vastaavan huutoosi tällä vuosituhannella.

    Oikeasti hän-sana viittaa laajakäyttöisesti ihmiseen, joka ei ole tekstin 1. persoona ("puhuja") eikä 2. persoona ("puhuteltu"). Joskus on jopa kaksitulkintaisuutta, kehen "hän" viittaa, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa se ei oikeasti ole epäselvää kenellekään lukutaitoiselle. Jotkut vain yrittävät olla lukevinaan tekstiä noin saappaan älykkyydellä.
  15. Tuollaiseen tarkoitukseen kannattaa ehdottomasti tilata aito valemunkkilatinalainen käännös. (Niitä saa kuulemma edullisesti internetskusta.) Onhan erittäin sopivaa, että ne harvat, jotka latinaa osaavat, heti näkevät, miten tyhmän ihmisen kanssa ovat tekemisissä.
  16. Asiallisessa kielenkäytössä Heteka-sanaa käsitellään tavaramerkkinä, koska se on (edelleen) tavaramerkki, ja nailon-sanaa käsitellään yleisnimenä, koska se on yleisnimi (Nylon-sana on menettänyt tavaramerkkiasemansa).

    Epäasiallisessa kielenkäytössä tehdään jotain muuta. Sekin on ihan hyvä asia yleensä, koska on hyvä, että sisällön holtittomuus ilmentyy kieliasun holtittomuutena. Siten lukijan on usein helpompi jättää roska omaan arvoonsa tuhlaamatta aikaa sen lukemiseen.
  17. Ihankohan oikeasti et ymmärtänyt, mitä ”hän” tarkoittaa tekstissä? Vai ajattelitko osoittaa, että osaat tekeytyä niin tyhmäksi, että teet järjettömän tulkinnan ja vielä väität sitä (ainoaksi) oikeaksi?

    Ainakin osoitit, että osaat lainata väärin. Karkea virhe ”2000 -luvun” on sinun tekemäsi, ei lehdessä. Osaat myös kirjoittaa kökkökieltä kuten ”HS-toimittajalle” (suomeksi: HS:n toimittajalle t. Helsingin Sanomien toimittajalle) Puhumattakaan lyöntivirheistä, joita sinulla on noin yksi virkkeessä.

    Tuolta pohjalta voikin jo rankasti kritisoida muiden kielenkäyttöä, myös silti osin, kuin siinä ei ole mitään virhettä.
  18. Etkä vieläkään löytänyt sanaa ”plus” sanakirjasta?

    Jos vaadit sanoille oikeita muotoja ”taivutuksensa takia”, niin sitten varmaankin vaadit myös, että varis on oikeasti varikse, kiuas on oikeasti kiukaa ja joki on joe.
  19. Kansakoulua käyneet tietävät kyllä, että siellä puututtiin epäselvään kirjoitukseen. Jos joku olisi kirjoittanut ”4−2” niin, että miinusmerkki oli kiinni numeroissa, olisi saanut jäädä harjoittelemaan asiaa erityisopetuksessa, josta käytettiin nimitystä jälki-istunto.

    Miksi plus olisi ”oikeasti” plussa? Etkö löytänyt suomen kielen sanakirjasta sanaa ”plus”? Katsopa tarkemmin.
  20. Suurten ajattelijoiden erehdykset ovat usein kiinnostavampia ja tärkeämpiä kuin tuhat tavallisten ihmisten päätelmää. Joskus suuret ajattelijat myös löytävät virheitä ajattelutavoista, jotka ovat muille selviä, varmoja ja todeksi osoitettuja.

    Mutta useimmiten päättely, joka olennaisesti poikkeaa jollakin alalla vakiintuneesta ja selvänä pidetystä, on yksinkertaisesti väärää päättelyä ja tylsää. Siihen ei edes tarvita suurta ajattelijaa, pieni tai keskisuuri käy hyvin.

    Tässä tapauksessa väitetään vääräksi tavanomaista yhtämahtavuuden määritelmää seuraavanlaisella perusteella: jos A ja B ovat yhtämahtavia sen mukaisesti, että olemassa bijektio niiden välillä, ja sitten lisätään toiseen joukkoon alkio, niin bijektio ei enää olekaan bijektio.

    Päättelyvirhe on melko lailla banaali. Jos nimittäin f on kuvaus A → B ja sitten tarkastellaankin joukkoa A ∪ {x}, niin eihän kukaan ole väittämässä, että f olisi sellainen bijektio, joka osoittaa joukon A ∪ {x} yhtämahtavaksi kuin B. Eihän edes sen määrittelyjoukko on oikea. Vaan yhtämahtavuuteen riittää, että on *jokin* funktio A ∪ {x} → B, joka on bijektio.
    21. 35 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt