yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Olet aika lähellä oikeaa, ja ”lantša” on tarkin ääntämyksen kuvaus, jonka voi esittää käyttämällä kirjaimia suomen kielen mukaisissa merkityksissä.

    Tarkempi on [ˡlantʃa], eli vokaalin edellä ci ääntyy affrikaattana [tʃ] kuten englannin ”ch” ja a-vokaalit ovat hiukan suppeampia kuin suomen a, joka yleensä kuvataan IPA-merkillä [ɑ]. Suomen a on melko avoin, koska näin voidaan paremmin pitää oppositio a:n ja ä:n välillä.

    Affrikaatta [tʃ] eroaa suomalaisesta tš:n ääntämyksestä ehkä suhteellisen vähän, mutta periaatteessa affrikaatta on yksi äänne, joka alkaa [t]-klusiilina ja sitten laukeaa sibilantiksi. Tätä voisi yrittää kuvailla merkitsemällä suomalaisittain kirjoitettuun ääntämykseen tavunrajan: lan-tša.

    Romeo-nimessä paino on kyllä toisella tavulla, mutta mistä kummasta keksit ääntämyksen ”alffa”? Sellainen äffän kahdentaminen on ihan suomalainen erikoisuus (samantapainen kuin tavallinen ääntämys ”laudaattur” pro [lau'da:tur]), jota en nyt jaksa selittää – siitä on kyllä kirjoitettu aika paljon.
  2. Ulkoisen tiedoston liittämisen tavoilla ei ole mainittavaa eroa. Jälkimmäisessä tavassa on kyllä mahdollista kirjoittaa @import-ilmoituksen perään CSS-koodia, mutta eipä tälläkään juuri ole merkitystä – saman vaikutuksenhan saa aikaan vaikkapa uudella style-elementillä.

    Kommentit ovat enimmäkseen haitaksi, etenkin ne ovat niin usein vääriä tai muuttuvat vääriksi, koska niitä ei korjata, kun koodia muutetaan.

    Tyhjät kommentit, /**/, ovat tietysti turhia. Jos haluaa muotoilla koodia väljemmäksi, on parempi käyttää tyhjiä rivejä.

    CDATA-sektioiden kanssa leikkiminen on syytä jättää niille, jotka niitä pakosta tarvitsevat – esimerkiksi jostain syystä joutuvat kirjoittamaan XHTML-dokumentin sisään CSS-koodia, joka sisältää merkkauksen kannalta merkitseviä merkkejä kuten ”
  3. Ei niissä kolmessa ”merkissä” ole mitään mystistä, BOMhan siinä on. Epäselvää on, miksi se on ongelma ja kenelle (mille). Mystistä on, että et halunnut kertoa sivun osoitetta ja kerrot ongelman ratkenneen mutta että se ei ole ratkennut. Nyt tässä ratkeavat nauramaan jo naurismaan aidatkin.
  4. Jos haluat tuolle tasolle mennä, kysy toki kolmivuotiaalta apua, tai mieluiten nuoremmalta.

    Sinä et selvästikään ymmärrä, mikä merkitys _todellisilla_ HTTP-otsakkeilla on. Se ei ole synti eikä häpeä, mutta se on tyhmää, että vain soitat suutasi etkä usko, että joku ymmärtää. No nyt voit kaikkiaan lopettaa avun kysymisen ja selvitellä ongelmaasi ihan itse keskenäsi tai vauvan kanssa.
  5. Jos et halua paljastaa ongelmasta edes näkyvää pintaa, niin ei varmaan vastauksellakaan ole väliä˔ Miksi ihmeessä teet www-sivuja, jos pihtaat URLeja kuin... no jääköön sanomatta.
  6. Lapsikin tietää, että nykylatinassa erisnimien johdannaiset aloitetaan versaalilla.

    Ja fiksu lapsi tietää, ettei kannata leikkiä kielellä, jota ei osaa.
  7. Tai sitten
  8. Viimeksi kun tarkistin, PHP ei osannut Unicodea. Liekö tästä kyse? Toisaalta PHP ei välttämättä ymmärrä koodauksista yhtään mitään, joten jos et oikeasti yritä käsitellä dataa PHP:llä, niin ei PHP välttämättä kuulu asiaan.

    ”Pillastuu” ei ole kovin tarkka virheilmoitus, joten on mahdotonta sanoa, missä nyt mennään.

    Voisit ehkä viimeistään nyt kertoa sivusi URLin. Tietenkään siitä ei näe taustalla olevaa PHP-käsittelyä, mutta jotain edes.
  9. Tarvitset tietysti ohjelman, joka tallentaa (tai generoi) datan UTF-8-koodattuna.

    Mutta mikähän se todellinen ongelma on, jota et kerro?
  10. Miksi haluat käyttää mobile-checkeriä? Se todellakin näyttää haluavan UTF-8:aa, koska se on ainoa koodaus, jota mobiililaitteiden oletetaan osaavan. Mutta osaatko sinä?

    UTF-8:lla voi esittää maailman kaikki merkit, joten sinulla on nyt jokin käsiteongelma.
  11. On harvinaista, että ihmiset avoimesti myöntävät, etteivät ole lainkaan lukeneet jotain kirjaa tai kirjailijaa, jonka he tuomitsevat tai ilmoittavat täysin kiinnostamattomaksi.
  12. Voisi kai joku katsoa asian alkukielisestä kirjasta, jos tietäisi mistä ja suunnilleen mistä kohdasta. Eiköhän aina monella ole hyllyssään englanninkielisiä Pottereita.
  13. Epäloogisuudessasi keksit uusia sääntöjä ja määrittelet itse, mikä on ”suomennettu” ja mikä jotain muuta. Ei Stockholm-nimeä ole mitenkään erityisesti suomennettu, vaan ruotsinkielinen nimi on lainautunut suomeen ja sitten muuntunut suomessa. Vastaavasti Bombay-nimi on lainautunut suomeen ja saanut suomessa omanlaisensa äänneasun, vaikka kirjoitusasu onkin pysynyt lainantajakielen mukaisena. Nyt jotkut vaativat, että pitäisi uudestaan lainata jostakin muusta kielestä jokin muu nimi tai suorastaan käyttää vieraskielistä nimeä.
  14. Oikeampi ohje Szczecin-nimen puolankieliselle ääntämykselle on [ˈʂt͡ʂɛt͡ɕin] tai toisen tulkinnan mukaan [ˈʃtʃɛtɕin] tai karkeammin mutta suomalaiselle ymmärrettävämmin kuvattuna [štšetšin]. Se on siis tosiaankin lähempänä saksankielisen nimen Stettin ääntämystä ([ʃtɛˈtin], karkeammin [štetin]) kuin kirjoitusasusta voisi luulla. Puolankielinen nimi ei muuten ole kovin paha lausua, kunhan hahmottaa, että alussa on pitkä suhuäänne, jonka keskellä on lyhyt katko, jonka saa aikaan se, että kielen etuosa koskettaa (suunnilleen) hammasvallia – sitähän klusiili [t] tarkoittaa.

    (Ja itse asiassa kuulin kauan sitten eräältä puolalaiselta, etteivät puolalaiset itsekään osaa aina lausua kaikkia konsonanttiyhdistelmiä oikein. :-) )

    Suomalaisena sovinnaisnimenä käytetty asu, kirjoitusasultaan saksan mukainen ja ääntämykseltään [stettin], olisi toki hyvin voitu säilyttää, ellei olisi ollut ns. yleisiä syitä.

    Tässä keskustelussa mainittua asua ”Stettini” tuskin on käytetty ainakaan painetussa sanassa, vaikka tällainen asu olisikin ollut seuraava askel, jos nimeä olisi mukautettu enemmän suomeen. (Sitä seuraava olisi tietysti ollut ”Tettini”.) Esimerkiksi 1920-luvun ”Pienessä tietosanakirjassa” kaupunki oli nimellä ”Stettin”.
  15. En minäkään kehtaisi esiintyä itsenäni, jos suoltaisin tuollaista moskaa.

    Meidän eromme on siinä, että minä en kestäisi katsoa itseäni peilistä, jos ylipäänsä suoltaisin sellaista – ja vielä vähemmän jos tekisin sitä raukkamaisesti (todellisen tai luulotellon) tunnistamattomuuden suojissa kyyristellen.
  16. Ylimielisyys on ihan omassa mielessäsi.

    Vaivaudun vastaamaan kysymyksiisi, jos vakuutat itse noudattavasi omia oppejasi ja vakuudeksi kerrot myös henkilötietosi, jotta asian voi tarkistaa.

    En nimittäin todellakaan usko, että suomea puhuessasi ja kirjoittaessa käytät esimerkiksi nimiä Stockholm, Αθήνα, საქართველო, مغرب, 北京 jne. tai edes osaisit niitä käyttää (mihin tietysti kuuluisi taito lausua ne oikein).
  17. ”Grad” ei ole venäjää vaan kirkkoslaavia. Moniin nimiin on lainattu tämä sana. Venäjäksi kaupunki on ”gorod”.

    ”Pietari” ei ole nimenä sen virallisempi kuin mikään muukaan ulkomainen kaupunginnimi. Se vain on yleisessä käytössä.
  18. Kauankos sinulta keksi tuottaa luova ja rakentava kysymys, joka perustui varmaankin lähinnä siihen, että et ymmärtänyt ideaa?
  19. Sekoitat etymologian morfologiaan ja aika paljon muutakin. Oikeastihan kyseessä ei ole sijamuoto vaan adverbi.

    Kaikenkarvaisten sanojen tekohauskasta luokittelusta sijamuodoiksi oli kai täällä puhetta jokin aika sitten. Yksi nominien sijamuodon yleinen ominaisuus on, että sijamuotoisella substantiivilla voi olla määritteenä adjektiivi tai genetiiviattribuutti.
  20. Muutama miljardi ihmistä vain, sikäli kuin Pietarista puhuvat.
    21. 62 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt