yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Onko oppilaitos antanut ehdottoman ohjeen siitä, että asiakirjastandardia ja -käytäntöä pitää rikkoa ja lukijoita hämmentää numeroimattomilla sivuilla numeroitujen välissä? Oletko varmasti ymmärtänyt oikein?

    Oletko tarkistanut, onko oppilaitos linjansa mukaisesti antanut ohjeen siitä, miten numeroimattomuus toteutetaan?

    (Jos aineistoon kuuluu sivuja, joita ei saa numeroida, normaali käytäntö on tehdä niistä liitteitä tai liitteiden osia – loppuun.)
  2. Suomalaisissa sukunimissä on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta astevaihtelu, siis Laaka : Laa’an. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/sukunim.html#astev
  3. Kahdessa tunnissa en yrittäisi tarkistaa edes vihamieheni 30-sivuista IT-alan tekstiä. Satunnaisessa sieltä täältä korjailussa ei ole järkeä; se voi jopa pahentaa tilannetta vaikka korjaukset olisivat sinänsä oikeita. (Lukija voi sopeutua kielivirheisiinkin, kun niitä tehdään johdonmukaisesti.)

    Kahdessa tunnissa voisi lähinnä vakuuttua siitä, että teksti on kirjoitettava uudestaan tai että se kaipaa vain pientä hiomista tai jotain siltä väliltä.

    Olennaista on sekin, mitä teksti käsittelee ja millaiselle lukijakunnalle se on tarkoitettu.
  4. ”Höpön höpön” oli kuvaava otsikko, koska toistat yleistä harhaluuloa, joka kyllä oikaistaan monessakin asiantuntevassa lähteessä. Se on vähän kuin höpinä eskimoiden tuhansista sanoista lumelle, paitsi että tässä on kyse perustavamman laatuisesta väärinkäsityksestä (kielen ja nimien olemuksesta).

    Sitten tämänkertaisiin väärinkäsityksiin.

    Joillekin nimille on kielessä kaksi tavutusta, ehkä useampiakin. Tällä ei ole tekemistä sen harhan kanssa, että nimen ”omistaja” päättäisi sen taivutuksesta. Toisin sanoen voin taivuttaa Satu : Sadun ja sinä voit taivuttaa Satu : Satun, jos haluat, eikä meidän kummankaan tarvitse kysyä asiasta keneltäkään Sadulta, saati jokaiselta Sadulta erikseen.

    Rydin nimeä taivutetaan myös oikein, kuten esimerkiksi googlaamalla huomaisit.

    Et noudata oppejasi, koska et todellisuudessa edes kysy useimmilta ihmisiltä, miten he haluavat nimeään taivutettavan. Etkä sinäkään taivuttaisi minun nimeäni sillä tavalla, jota ilmoitan vaativani sinulta, jos kannatat höpönhöpökantaasi. (Tapa on heetin kielen IV deklinaation mukainen, kirjoitettuna foinikialaisilla kirjaimilla ja puheessa laulettuna Säkkijärven polkan nuotilla.)

    Useimmat suomen opettajat opettavat oppilailleen vähintään yhden suomen kielen selvien normien vastaisen asian (mainitsematta sitä normien vastaiseksi). Käytän tässä varovaisuuden vuoksi sanaa ”useimmat”, vaikka en tiedäkään yhtään poikkeusta. Monet suomen opettajat ovat opettaneet silkkoja päättömyyksiä.

    Lainaanpa tähän vielä Osmo Ikolan ”Nykysuomen käsikirjaa”:

    ”Osmo Ikolan toimittama Nykysuomen käsikirja tiivistää ja perustelee hyvin, miksi ihmisellä ei ole oikeutta määrätä nimensä taivutuksesta:

    Kolmas periaate, jota kuulee puollettavan, on se, että nimen haltija itse saisi määrätä, miten hänen nimeään taivutetaan. Niinpä on tunnettua, että presidentti Ryti aikoi­naan halusi nimensä taivutettavaksi astevaihteluttomana: Ryti : Rytin. Tämänkin peri­aatteen noudattaminen johtaisi mahdottomuuksiin, koska saman nimen halti­joita tavallisesti on useita. Tultaisiin siihen, että samaa nimeä olisi taivutettava eri tavoilla sen mukaan, ketä nimen haltijoista tarkoitetaan. Ehkäpä pitäisi nimen taivutus ilmoittaa jo virkatodistuksessa. Jokaisen on näin ollen tyydyttävä siihen tosi­asiaan, että hänen nimensä on kielen aines, joka taivutettaessa seuraa kielen sääntöjä; nämä säännöt eivät kuitenkaan ole joka kohdassa samat kuin ne, jotka koskevat appellatiivien taivutusta.”
  5. Nimi on osa kieltä eikä kenenkään omaisuutta. Et sinäkään oikeasti noudata oppejasi. Useimmiten et edes tiedä, miten kukin haluaisi nimeään taivutettavan, etkä sinäkään kaikkia haluja suinkaan noudattaisi.

    No tietysti tarkkaan ottaen henkilö tietysti saa itse päättää, miten hän _haluaa_ muiden taivuttavan hänen nimeään. Mutta ei siitä taivuttamisesta.
  6. Kyllä sivu saa alkaa kommentilla. Tässä tapauksessa sivun koodissa on (sen peeloluonteeseen hyvin sopivasti) valekommentti: on kirjoitettu ”
  7. Ihailemasi lause ”Vihollisista viimeisenä – –” on suoraan Raamatusta, Ilmestyskirjasta.

    Kääntäjän valinta, raamatunsuomennoksen käyttö, on tietysti aivan oikea. On kuitenkin ”vain” normaalia ammattitaitoa, että kääntäjä tunnistaa raamatunlauseen ja käyttää virallista suomennosta; luovuutta siihen ei tarvita, harkintaa kyllä usein. Tässä tapauksessa tehtävä on ollut sikäli helppo, että uusimmassa suomennoksessa tämä jae (1. Kor. 15:26) on täysin sama kuin edellisessä, joka on monille tutumpi kuin uusi.

    Kun nyt innostuin vertailemaan eri versioita ( http://raamattu.uskonkirjat.net ), huomasin, että vuoden 1776 Bibliassa jae on kömpelö ja sisältää relatiivilauseen: ”Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema.” Se lienee muodostettu lähinnä Lutherin saksannoksen pohjalta: ”Der letzte Feind, der aufgehoben wird, ist der Tod.”

    Myöhemmät raamatunsuomentajat ovat todennäköisesti menneet vanhemmille lähteille, Vulgataan tai kreikankieliseen alkutekstiin, jossa rakenne on iskevä ja sellainen, että varsin ”suora” suomennos tuottaa hyvän tuloksen: εσχατος εχθρος καταργειται ο θανατος (eskhaton ekhthros katargeitai ho thanatos). Suomennos vastaa rakenteeltaan sitä hyvin tarkasti, paitsi että määräävä artikkeli tietysti puuttuu.
  8. JavaScript-koodi on pielessä, alkaen siitä, että kutsut sitä href="javascript:...", joka ei ole minkään spesifikaation mukaista.

    Homman tekeminen _oikein_ ei ole ihan triviaalia, koska siihen sisältyy mm. se, että koko "rullaava valikko" generoidaan JavaScriptillä, jotta se ei aiheuta ongelmia silloin, kun JavaScript ei ole käytössä. Hanki apua, siis joku joka oikeasti osaa JavaScriptiä ja DOMia, jos asia on tärkeä (siis tekemisen arvoinen).
  9. Tuollainen id-määritteen käyttö sinänsä toimii, ainakin jos tyyliä halutaan aina käyttää vain yhdelle linkkipalkille yhdellä sivulla (vihje: class).

    Mutta linkkien värien asettaminen _oikein_ on huomattavasti vaativampaa. Siinä pitää ottaa huomioon muun muassa se, että jos asettaa värin, pitää aina asettaa myös tausta. Lisäksi on huolehdittava näiden välisestä riittävästä kontrastista.

    Näitä ei ole ihan helppo selittää (vaikka on usein helppo nähdä, milloin periaatteita _ei_ ole ymmärretty tai viitsitty noudattaa), mutta oppaissa ja kirjoissa...
  10. Englannin kielessä ei arvovaltaisten ohjeiden mukaan tulisi käyttää heittomerkkiä, kun numeroin merkittyyn lukuun liitetään monikon pääte. Olisi siis kirjoitettava: ”Nina was in her 30s.”

    Suomennos: ”Nina oli neljännellä kymmenellä.”

    Tässä ”kymmenellä” on mm. vuosikymmentä tarkoittavan substantiivin ”kymmen” muoto. Tavallisinta tällaista käyttöä on ehkä ilmaus ”hän on toisella kymmenellä”, joka viittaa 10–19-vuosiaaseen.

    Esimerkiksi ”Suomen kielen perussanakirja” kuvaa tällaisen käytön s.v. kymmen, jossa on mm. seuraavat esimerkit:
    ”olla viidennellä kymmenellä, käydä viidettä kymmentä”.
  11. Ajatusviivaa käytetään suomessa kuten ennenkin, eli enimmäkseen väärin. Jotkut luulevat, että se on erityisen hieno merkki, vaikka se osoittaa ajatuksen katkeavan. Joskus tämä on hyvä efekti, yleensä ei.

    Jos tapanasi on ollut käyttää ajatusviivaa tauon merkkinä, korvaa se pisteellä.
  12. Sananalkuisen yhdysmerkin muuttuminen ajatusviivaksi Microsoft Wordissa (ja muissa Microsoft Office -ohjelmiaa) johtunee sellaisesta ajattelusta, että välilyönnin jälkeinen "-" on todennäköisesti tarkoitettu _miinusmerkiksi_.

    Ajattelussa on paljon vikaa, mm. se, että miinusmerkki on eri merkki kuin ajatusviiva, vaikka ajatusviiva onkin parempi miinusmerkin korvike kuin ajatusviiva.
  13. Kyllä muillekin on sattunut, että Ctrl+Vaihto+0 eli Ctrl+= ei toimi. Testailin juuri yhdessä koneessa Word 2002:lla, ja siinä kyseinen näppäily ei tee mitään, vaikka pikanäppäilyasetuksia katsottaessa se muka on sidottu alaindeksitoimintoon.

    Tämä on yksi syy siihen, miksi suosittelin tyylien käyttöä indeksien tekemiseen.

    Jos kuitenkin haluat välttämättä tehdä saada Wordin ”oletustavan” toimimaan vaikka se siis oikeasti ei välttämättä oletuksena olekaan, niin Word 2002:ssa se onnistuu ihan vain määrittelemällä pikanäppäily. Siis Työkalut/Mukauta, Näppäimistö, valitaan Luokat-valikosta Muotoilu ja sitten Komennot-valikosta Alaindeksi, mennään Anna uusi näppäinyhdistelmä -ruutuun, näppäillään Ctrl+Vaihto+0, muistetaan napsauttaa Liitä-painiketta ja loppu lienee selvää. Samalla vaivalla olisi kyllä määritellyt tyylin ja sille pikanäppäilyn…

    Word 2007:ssä pikanäppäilyjä (Wordin termein ”pikanäppäimiä”) voi määritellä Wordin asetusten Mukauttaminen-välilehden kautta.
  14. Kun lisäät alaviitteen, niin se tulee muodossa, jossa on erotinviiva ja sen alla alaviitteen numero (yläindeksinä) ja välilyönti. Olet ilmeisesti tehnyt jotain, joka lisää sinne jotain. Mitähän?

    Tulevatko sivunumerot alatunnisteesta? Ja tarkoitatko itse asiassa alatunnistetta eikä alaviitettä?
  15. Suomessa ei verbitaivutuksessa ole lainkaan oikeaa passiivia paitsi partisiipeissa. Muoto ”ei voida” on ilmaisemattoman tekijän _persoonamuoto_, jota joskus kutsutaan 4. persoonan muodoksi.

    Muoto ”ei voi” ei ole yksipersoonainen (voida-verbillähän on normaali persoonataivutus, vaan se on 3. persoonan muoto. Näin käytettynä sekin viittaa ilmaisemattomaan persoonaan ja vastaa siis merkitykseltään tällöin 4. persoonaa. Kieliopillisesti niillä on eroa, samoin vivahteissa. Lauseopillisesti ero tulee esille myönteisissä muodoissa, joissa objekti on eri sijoissa:
    ”Puhelu voidaan yhdistää heti.”
    ”Puhelun voi yhdistää heti.”

    Merkitykset ovat aika lähellä toisiaan, ja sekä 4. persoona että erikoiskäyttöinen subjektiton 3. persoona voi ilmaista sekä sen, että tekijänä on kuka tahansa, myös sen, että tekijä vain on tuntematon tai vain ilmaisematon.

    Puheena olevassa tapauksessa tekijäksi on ajateltava tietotekninen järjestelmä. Tällöin 4. persoonan käyttö on periaatteessa väärin (joskin aika tavallista), koska se edellyttää henkilötekijää, persoonallista tekijää.
  16. Saattaa jäädä tulematta perillekin. On sähköpostijärjestelmiä ja erillisiä suodattimia, jotka heittävät roskiin tiukimmillaan kaikki muut viestit kuin pelkkää tekstiä sisältävät.

    Jos vastaanottajalla on tai saattaa olla vanhempi Word, pitää tiedosto tallentaa Word 2007:ssä ns. yhteensopivuustilassa. Tarkista tulos, sillä tällöin voi hienouksia hävitä (esim. kaavat muuttuvat kiinteiksi kuviksi).

    Word-asiakirjan voi kyllä lähettää melkein millä vain sähköpostiohjelmalla liitteenä. Monilla voisi lähettää myös viestin sisältönä siten, että koko asiakirja kopioidaan Wordissa leikepöydälle (Ctrl+A Ctrl+C) ja sitten liitetään esimerkiksi Windows Mailissa viestin sisällön osaksi (Ctrl+V). Tätä ennen pitää tarkistaa, että Windows Mail (tms.) on ns. RTF-tilassa eli ns. HTML-tilassa viestin sisällön suhteen. Mutta tällainen _ei_ yleensä kannata, vaan liitteen käyttö on parempi vaihtoehto.

    Ja usein on parempi kopioida sisältö _pelkkänä tekstinä_ viestin osaksi (esim. Windows Mailissa niin, että ensin kopioidaan muotoiluineen ja sitten valitaan Muotoile/Vain teksti). Usein se on _paljon_ fiksumpaa. Maailmassa liikkuu ihan liikaa muutaman rivin viestejä, jotka joku neropatti on paketoinut Word-tiedostoksi, jota lähetellään liitteenä, jonka avaaminen kestää noin 42 kertaa kauemmin kuin viestin lukaiseminen suoraan sähköpostista. Ja joskus on vielä virus kaupanpäällisiksi.
  17. Word 2007:n ohje sanoo indekseistä:

    "Valitse Aloitus-välilehden Fontti-ryhmästä Yläindeksi tai paina CTRL+VAIHTO+=.
    Valitse Aloitus-välilehden Fontti-ryhmästä Alaindeksi tai paina CTRL+=."

    Se on pielessä, koska yläindeksi on todellakin Ctrl++ eli Ctrl+plussa. (Tämän kysyjä olikin keksinyt tai tiesi muualta.) Alaindeksiohje on siis sinänsä paikkansapitävä mutta hämmentävä, ja Ctrl+Vaihto+0 olisi selvempi merkintä.

    Toisaalta nämä tavat ovat joustamattomia, koska ne tekevät suoria fonttitason asetuksia. Jos siis myöhemmin tajutaan esimerkiksi, että Wordin indeksit ovat liian pieniä ja alaindeksit liian korkealla (vain aavistuksen peruslinjaa alempana), on hankalaa korjata erikseen kaikki indeksit tai selvitellä Korvaa-toiminnon saloja.

    Helpommalla pääsee, kun käyttää tyylejä. Tässäkin. Osoitteen
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/teksti/
    kautta voi ladata asiakirjapohjan, joka toimii sekä Word 2007:ssä että vanhemmissa Wordeissa ja jossa on määritelty mm. pikanäppäimet Alt+ylänuoli ja Alt+alanuoli ylä- ja alaindeksityyliä varten.
  18. Mikä viranomainen muka olisi virallistanut jonkin sanan suomen pisimmäksi sanaksi?

    On helppoa todistaa, että suomen kielessä ei ole pisintä sanaa. Tarkastellaan seuraavaa sanajonoa:

    yksinkertainen
    kaksinkertainen
    kolminkertainen
    ...

    Jonossa on ääretön määrä sanoja. Jokaista jonon sanaa kohti, ja jokaista suomen kielen sanaa kohti, voidaan jonosta löytää sana, joka on pitempi kuin annettu sana. Matematiikkaan viehtyneet voivat helposti todistaa tämän formaalisesti täydellisellä induktiolla tai muutoin.

    Jos joku väittää, että esimerkiksi sana ”viisimiljoonaaseitsemänsataayhdeksänkymmentäkahdeksantuhattaneljäsataaseitsemänkymmentäyhdeksänkertainen” on yksi sana vain ortografisen konvention takia, hän on aivan oikeassa mutta se ei kumoa todistusta mitenkään. Itse _kysymys_ on muotoiltu niin, että se on sidoksissa johonkin konventioon siitä, mitä ”sana” tarkoittaa.

    Sanan käsitteen pohtiminen on tietysti paljon fiksumpaa kuin jauhaa vanhaa pastaa epäjärjestelmällistymättömyyksistä. Toisin sanoen vastaukset ovat joko tylsiä tai erittäin tylsiä, mutta kysymyksen analysoinnissa voi olla jotain mieltä.
  19. Asennuksessa ei varmaankaan ole tullut venäjänkielistä näppäimistöasettelua otetuksi käyttöön. Se kyllä löytyy koneesta, mutta se pitää ottaa käyttöön, aktivoida, asentaa, miten vain halutaan sanoa.

    Ja alkuun pitäisi päästä ruudun alareunan kielitunnisteen (FI) kautta kuten kuvasin. Vaihtoehtoisesti (jos esim. se tunniste jostain syystä ei ole siellä) voi valita Käynnistä-valikosta Ohjauspaneelin ja sieltä otsikon "Aika-, kieli- ja alueasetukset" alta "Vaihda näppäimistöä tai muita syöttötapoja".

    Silloin avautuu ikkuna "Aluekohtaiset- ja kieliasetukset", todnenäköisesti niin, että valittuna on välilehti "Näppäimistöt ja kielet". Painike "Näppäimistöt" avaa ikkunan "Tekstipalvelun ja syöttökielet". Listassa ei todennäköisesti ole venäjää, mutta Lisää-painikkeella pääsee valitsemaan sen. Huom. alavaihtoehtojen "venäläinen" ja "venäläinen (kirjoituskone)" eroa en tiedä, mutta veikkaisin, että koneessasi on niistä edellinen. Asia selviää ainakin kokeilemalla, kumpi asettelu toimii oikein.
  20. Koska et kerro koneen käyttöjärjestelmää (etkä siis ehkä edes ymmärrä, että on olemassa erilaisia käyttöjärjestelmiä) ja koska kysyit Word-palstalla (etkä siis ilmeisesti ymmärrä Wordin ja käyttöjärjestelmän eroa), koneessa on varmaankin Windows. Mutta mikä versio ja minkäkielinen?

    Jos sattuisi olemaan esimerkiksi suomenkielinen Windows XP, niin näppäimistöasetuksiin pääsisi napsauttamalla kuvaruudun alareunassa näkyvää kielitunnusta (FI = suomi, EN = englanti) hiiren kakkospainikkeella ja valitsemalla "Asetukset...", jolloin avautuu ikkuna "Tekstipalvelut ja syöttökielet". Jatko riippuu sitten siitä, onko koneeseen jo asennettu venäläinen näppäimistöasettelu. Varmaankin on – vai onko Windows asennettu uudestaan sen jälkeen, kun konetta on käytetty Venäjällä?

    Näppäimistöasettelun valinta on ikkunakohtainen. Siksi ehkä luulit, että asialla on jotain tekemistä Wordin kanssa. Tosin Word saattaa auttaa sekoittamaan asioita, koska Word saattaa vaihtaa näppäimistöasettelua, kun kieli vaihtuu. Et kuitenkaan kerro, mikä Word jne.
    21. 70 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt