Voiko/voidaanko

>ei suomeksikoksi)

Amerikkaisen fiksuuden ylivertainen huipentuma Yrjänä Kävelehtijä Pensas on tiettävästi ilmaissut jossakin julkisessa esiintymisessään uskovansa Meksikossa puhuttavan meksikoa.

Asiasta kertoo mm. HS tämänpäiväisen (21.3.2008) kulttuurisivunsa C3 alaosassa (Susan Jacoby: The Age of American Unreason, Pantheon books 2008).

Kas kun ei Kanadassa kanadaa.

Tarkoitin sylimallisella µ-tietokoneella kannettavaa mikrotietokonetta, ellet sattunut arvaamaan.

Laitteeni on PC-arkkitehtuurin mukainen HP Compaq nx9420, hankittu noin 1½ vuotta sitten. Käyttöjärjestelmänä siinä on Microsoft Windows XP Professional. Tuo kuvaruudulla näkyvä herjateksti lienee tuon käyttiksen skriptejä eli sitä ei ole väännetty Palo Altossa vaan pikemminkin Dublinissa. Ymmärtääkseni Microsoftin lokalisoinnit suomeksi hoituvat siellä päin (suomalaisvoimin).

Mutta mitenkäs tuo kielikysymyspuoli?

Suomessa ei verbitaivutuksessa ole lainkaan oikeaa passiivia paitsi partisiipeissa. Muoto ”ei voida” on ilmaisemattoman tekijän _persoonamuoto_, jota joskus kutsutaan 4. persoonan muodoksi.

Muoto ”ei voi” ei ole yksipersoonainen (voida-verbillähän on normaali persoonataivutus, vaan se on 3. persoonan muoto. Näin käytettynä sekin viittaa ilmaisemattomaan persoonaan ja vastaa siis merkitykseltään tällöin 4. persoonaa. Kieliopillisesti niillä on eroa, samoin vivahteissa. Lauseopillisesti ero tulee esille myönteisissä muodoissa, joissa objekti on eri sijoissa:
”Puhelu voidaan yhdistää heti.”
”Puhelun voi yhdistää heti.”

Merkitykset ovat aika lähellä toisiaan, ja sekä 4. persoona että erikoiskäyttöinen subjektiton 3. persoona voi ilmaista sekä sen, että tekijänä on kuka tahansa, myös sen, että tekijä vain on tuntematon tai vain ilmaisematon.

Puheena olevassa tapauksessa tekijäksi on ajateltava tietotekninen järjestelmä. Tällöin 4. persoonan käyttö on periaatteessa väärin (joskin aika tavallista), koska se edellyttää henkilötekijää, persoonallista tekijää.

Yucca kirjoitti:

Suomessa ei verbitaivutuksessa ole lainkaan oikeaa passiivia paitsi partisiipeissa. Muoto ”ei voida” on ilmaisemattoman tekijän _persoonamuoto_, jota joskus kutsutaan 4. persoonan muodoksi.

Muoto ”ei voi” ei ole yksipersoonainen (voida-verbillähän on normaali persoonataivutus, vaan se on 3. persoonan muoto. Näin käytettynä sekin viittaa ilmaisemattomaan persoonaan ja vastaa siis merkitykseltään tällöin 4. persoonaa. Kieliopillisesti niillä on eroa, samoin vivahteissa. Lauseopillisesti ero tulee esille myönteisissä muodoissa, joissa objekti on eri sijoissa:
”Puhelu voidaan yhdistää heti.”
”Puhelun voi yhdistää heti.”

Merkitykset ovat aika lähellä toisiaan, ja sekä 4. persoona että erikoiskäyttöinen subjektiton 3. persoona voi ilmaista sekä sen, että tekijänä on kuka tahansa, myös sen, että tekijä vain on tuntematon tai vain ilmaisematon.

Puheena olevassa tapauksessa tekijäksi on ajateltava tietotekninen järjestelmä. Tällöin 4. persoonan käyttö on periaatteessa väärin (joskin aika tavallista), koska se edellyttää henkilötekijää, persoonallista tekijää.

Lue lisää

Kiitos tarkemmasta ja asiantuntevammasta selvityksestäsi, Yucca.

Luettuani monia vastauksiasi tällä palstalla olen päätellyt, että olet ammattilainen näissä asioissa. Olet epäilemättä taas oikeassa.

Oma vastaukseni perustui siihen, mitä minulle on taannoin opetettu - mutta siitä on todella pitkä aika.

"Yksipersoonaisuuden" kuitenkin tarkistin Nykysuomen sanakirjasta, jossa sanotaan: "Monipersoonaisiakin verbejä voidaan käyttää yksipersoonaisesti, esim. "Näkee, että hän on sairas".

Tosin NS:kin alkaa olla vanhentunut - vai alkaako?

Yucca kirjoitti:

Suomessa ei verbitaivutuksessa ole lainkaan oikeaa passiivia paitsi partisiipeissa. Muoto ”ei voida” on ilmaisemattoman tekijän _persoonamuoto_, jota joskus kutsutaan 4. persoonan muodoksi.

Muoto ”ei voi” ei ole yksipersoonainen (voida-verbillähän on normaali persoonataivutus, vaan se on 3. persoonan muoto. Näin käytettynä sekin viittaa ilmaisemattomaan persoonaan ja vastaa siis merkitykseltään tällöin 4. persoonaa. Kieliopillisesti niillä on eroa, samoin vivahteissa. Lauseopillisesti ero tulee esille myönteisissä muodoissa, joissa objekti on eri sijoissa:
”Puhelu voidaan yhdistää heti.”
”Puhelun voi yhdistää heti.”

Merkitykset ovat aika lähellä toisiaan, ja sekä 4. persoona että erikoiskäyttöinen subjektiton 3. persoona voi ilmaista sekä sen, että tekijänä on kuka tahansa, myös sen, että tekijä vain on tuntematon tai vain ilmaisematon.

Puheena olevassa tapauksessa tekijäksi on ajateltava tietotekninen järjestelmä. Tällöin 4. persoonan käyttö on periaatteessa väärin (joskin aika tavallista), koska se edellyttää henkilötekijää, persoonallista tekijää.

Lue lisää

Tällaista Sinulta kaivataan! Ei asiattomia vittuiluja.