yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Tässä voi hyvin sanoa olevan kyse ambivalenssista. Vastaava adjektiivi on kuitenkin useammin muodossa ”ambivalentti” kuin ”ambivalenttinen”. Lyhyempää muotoa kannattanee suosia ihan lyhemmyydenkin vuoksi, koska nen-lopulla ei ole mitään varsinaista tehtävää.

    Toisaalta tekee melkein mieli kysyä, miksi etsitään sivistyssanaa. Onko tarkoitus moittia jotakuta niin, että hän ei itse tajua, että häntä moititaan? :-) Asia voi silloin jäädä ymmärtämättä muiltakin.
  2. Pre-elementin sisällä saa olla monenkinlaista merkkausta.

    Siinä olet kyllä oikeassa, mitä tarkoitat, vaikka et sano (vaan sanot pikemminkin päinvastaista): pre-elementin sisällä merkkauksella - sikäli kuin se on sallittu - on normaali merkityksensä eikä sitä suinkaan esitetä näkyvässä muodossa merkkauksena.

    Esittämäsi URL-viittaus on lähinnä huuhaata; se on jokin kummallinen arkistodokumentti, ilmeisesti ns. HTML 1.0 -luonnoksen versio 2, eli _todella_ homehtunutta kamaa. Oliko se vitsi?
  3. Merkki ' ei todellakaan ole ´ eikä sitä sitä paitsi tarvitse esittää minään entiteettinä kuin eräässä erikoistapauksessa, kuten ei "-merkkiäkään, eikä >-merkkiä koskaan.
  4. Mitähän olet tehnyt viikkokausia? Ottanut automaattisen tavutuksen käyttöön jollain muulla kuin kertomallani tavalla? Olisi kiva kuulla millä.

    Ja mitenkähän olet vanhemmissa Wordeissa saanut tavutuksen käyttöön niin, että kaikissa asiakirjoissa on automaattitavutus? (En usko, että sellainen olisi hyvä asetus, mutta se johtuu vain siitä, että tiedän tavutuksen ongelmista liiaksi, ja tämä on eri tarina.)

    Jos muokkaat Normal-mallia niin, että otat automaattitavutuksen käyttöön ja tallennat mallin, niin sitten kai automaattitavutus on käytössä kaikissa uusissa Normal-malliin perustuvissa asiakirjoissa. Luulisin. Eikä tässä kai ole eroa Wordin versioiden kanssa. Mutta en suosittele. Normal-mallin muuttaminen on ylipäänsä kyseenalaista. On parempi luoda oma malli tai pohja; ja siinähän sitten voi esimerkiksi ottaa automaattitavutuksen käyttöön.
  5. Vanha viisaus sanoo, että kun kaikki muu epäonnistuu, lue ohjeet. Tosin Word 2007:n ohjeesta ei löydy sanalla ”tavutus” mitään, ja ”tavuttaminen” näyttää tuottavan vain ohjeen tavutuksen _poistamisesta_. Mutta kun sen lukee, siitä on helppo päätellä, miten sen saa käyttöön:

    Valitse Sivun asettelu -välilehden Sivun asetukset -ryhmästä Tavutus ja valitse sitten Automaattinen.

    Kuten aiemmin mainitsin, sitten varsinaiset ongelmat vasta alkavat. Itse asiassa ”puoliautomaattinen” tavutus eli valinta Manuaalinen valinnan Automaattinen sijasta voi olla hyvä ajatus, jos ollaan esimerkiksi tekemässä lyhyehköstä asiakirjasta lopullista tulostettavaa versiota ja halutaan tavuttaa se kontrolloidusti.
  6. Kyseessä ei ole palataalinen (palatalisoitunut, liudentunut) d vaan soinnillinen palataaliklusiili. Se on klusiilien sarjassa oma äänteensä b:n, d:n, g:n ym. rinnalla. Se on siis niiden kaikkien eikä erityisesti minkään niistä vastine. Ks. IPA-kaaviota
    http://www.arts.gla.ac.uk/ipa/pulmonic.html
    jossa palataaliklusiili [ɟ] on Plosive-rivin Palatal-sarakkeessa.

    Suomalainen kuulee palataaliklusiilin lähinnä liudentuneena d:nä (tai jopa dj-yhdistelmänä), kun taas Jan Hus ilmeisesti mielsi sen pikemminkin g:tä muistuttavaksi.

    Palataaliklusiili on syntynyt eri tavoilla eri sanoissa, esimerkiksi sanassa négy ’neljä’ ilmeisesti liudentuneesta l:stä.
  7. Ensimmäiseksi en epäilisi sivun asetuksia. Pikemminkin kappaleasetuksissa voi olla ongelmia. Onko teillä samanlaiset Wordin versiot?

    Vaikea on sanoa mitään kovin hyvää arvausta. Jos sinulla on jokin demoteksti, jossa ongelma ilmenee ja jossa ei ole mitään arkaluonteista tms., voisit kopioida sen jonnekin www:hen ja kertoa osoitteen, niin asiaa voisi katsella. On jopa mahdollista, että sinulla on (Normal.dotissa?) jokin asetus, joka estää asiakirjassa olevaa ongelmaa ilmenemästä.
  8. Yleensä roomalaiset numerot kirjoitetaan ja on syytä kirjoittaa käyttäen tavallisia latinalaisia kirjaimia.

    Unicodessa tosin on roomalaisia numeroita erillisinä merkkeinä, mutta ne ovat ns. kompatibiliteettimerkkejä, jotka on otettu mukaan vain siksi, että ne esiintyvät joissakin vanhoissa merkkikoodeissa. Niiden käyttö ei yleensä ole järkevää eikä turvallistakaan, koska ne sisältyvät vain melko harvoihin fontteihin.

    Jos kuitenkin haluat käyttää niitä, ne ovat merkit U+2160...U+2183 lohkossa ”Number Forms”, jonka Microsoft suomentaa ”Numeromuodot” ja suomalainen suositus*) ”Lukujen ilmaisuja”. Tätä lohkoa ei näy Wordin Merkki-ikkunassa, ellei Fontti-kohdassa ole valittuna sellaista fonttia, johon ne sisältyvät, kuten Arial Unicode MS. Sellaiset fontit eivät ole typografisesti kovin onnistuneita, koska merkkivalikoiman laajuus asettaa rajoituksia fontin tyylille. Eri fonttien sekoittaminen tekstiin taas usein tuottaa rumaa jälkeä.

    *) http://www.ling.helsinki.fi/filt/info/mes2/

    Voit myös kokeilla, mitä Wordisi tekee, kun kirjoitat esimerkiksi u+2162 Alt+x, sillä Alt+x (Alt-näppäin alhaalla painetaan X-näppäintä) muuttaa Unicode-koodin merkiksi tai kääntäen, ja tällöin Word yleensä poimii merkin toisesta fontista, jos nykyisessä fontissa ei sitä ole. Mutta varaudu siis tulokseen, joka ei lainkaan sovi tekstissä muuten käytettyyn fonttiin.
  9. ”Nykysuomen sanakirja” ilmestyi vuosina 1951–1961 ja kuvaa lähinnä 1930- ja 1940-luvun kieltä, jossain määrin myös 1950-luvun uutuuksia.

    Vuoden 1956 ”yleislakko” – joka toki oli yleinen siinä mielessä, että SAK pani lakkoon eri alat lähes niin laajasti kuin uskalsi – oli tietysti myös työtaistelu.

    Itse asiassa olisi historiallisesti tarkempaa puhua vuoden 1956 suuresta työmarkkinaselkkauksesta. Yleislakosta puhuminen hämärtää sen tosiasian, että kyse oli työntekijöiden lakosta, johon toimihenkilöt ja virkamiehet eivät juuri osallistuneet. Lisäksi ylipäänsä lakosta puhuminen hämärtää sen, että konflikti oli alun perin lähinnä MTK:n ja SAK:n välinen. SAK:n julistaman lakon kanssa samaan aikaan alkoi MTK:n julistama maataloustuotteiden toimittamisen lopettaminen (jota on kutsuttu mm. ”luovutussuluksi” ja joka oli tosiasiallisesti työtaistelutoimeen verrattava). Vasta kun jälkimmäinen oli lopetettu MTK:n saatua tahtonsa lävitse, työtaistelu muuttui selvemmin SAK:n ja STK:n väliseksi.

    Vuoden 1956 suureen työmarkkinaselkkaukseen sisältyi myös väkivallantekoja ja väkivallalla uhkaamista. Niitäkin voitaisiin kutsua työtaistelutoimiksi, koska niillä pyrittiin vaikuttamaan avoinna olevaan työmarkkinariitaan, vaikka ne olivatkin laittomia.

    Useimmat työtaistelut ovat lakkoja. Lakkoa voi sanoa lakoksi tai työtaisteluksi jos haluaa. Jos taas puhutaan työtaisteluista yleisesti, niin olisi kovin kömpelöä olla käyttämättä työtaistelu-sanaa. Tätä ei mitenkään muuta se, että jotkut eivät tiedä muita työtaisteluita olevan olemassa.
  10. Jostain syystä Kotuksen sivulla on hämärä linkki sivun itsensä sisältöön eri muodossa mutta ei linkkiä siihen vuonna 1990 annettuun aatejulistukseen, johon kannanotossa vedotaan. No se löytyy esimerkiksi osoitteesta
    http://www.legislationline.org/legislation.php?tid=99&lid=5311

    Siitä voi lukea saman ideologisen kiihkon ja uskon omiin oppeihin kuin lautakunnan julistuksesta. Kummassakin väitetään, että jotkin kielen ilmiöt kuvastavat jotakin seksismiksi sanottua asennetta ja että tämä asenne on tasa-arvon este. Esitetäänpä se jopa sävyssä, että tasa-arvo olisi kiinni siitä, että puhemiestä sanotaan puhemieksi sukupuolesta riippumatta, eikä esimerkiksi siitä, että naiset saavat pienempää palkkaa.

    Joka tapauksessa julistukset siis sisältävät kaksikin huimaa ajattelun hyppyä (kielen takana on asenteita ja nämä asenteet ovat olennaisia), joista kumpaakaan ei perustella. Todisteita ei esitetä, koska totuus on jo julistajien tiedossa.

    Jos joku voi nauramatta lukea tällaista, niin huumorintajussa on säätämisen varaa:
    "Convinced that the sexism characterising current linguistic usage in most Council of Europe member States - whereby the masculine prevails over the feminine - is hindering the establishment of equality between women and men, since it obscures the existence of the women as half of humanity, while denying the equality of women and men;"

    Siis jos puhun vaikkapa eduskunnan puhemiehistöstä (ehkä edes ajattelematta, sattuuko siihen nykyisin kuulumaan naisia), niin en ainoastaan kiellä naisten ja miesten tasa-arvoa vaan kiellän koko naissukupuolen olemassaolon.
  11. Oikea vesileima koostuu paperissa olevista ohennuksista, jotka näkyvät valoa vasten. Sellaista ei tehdä Wordilla. Microsoft vain kutsuu vesileimaksi sellaista taustakuvaa (tai taustakuvan tavoin esitettyä tekstiä), joka tulostuu vain paperille, ei näytölle. Outoa terminologiaa.

    Kannattaa muistaa, että taustakuva heikentää luettavuutta ja että useimmat eivät osaa arvioida, kuinka paljon se heikentää (koska tämä riippuu lukijasta ja jokainen ajattelee enimmäkseen vain itseään). Hyvä nyrkkisääntö on, että taustakuvia ei kannata käyttää, kuten mm. suomalainen asiakirjastandardi sanoo.
  12. Näppäimistöasettelu on muuttunut amerikkalaiseksi, "englanninkieliseksi". Kokeilepa ensin, auttaako Alt+Vaihto (eli Alt-näppäin alas, näpäytetäään vaihto- eli shift-näppäintä ja päästetään Alt-näppäin ylös). Tämä vaihtaa näppäimistöasettelun siinä ikkunassa, joka on aktiivisena.
  13. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000029461351
  14. Mistä päättelet, että [d] assimiloituisi soinnittomaksi [s]:n edellä?

    Joka tapauksessa unkarissa a:lla merkitty äänne on erilainen kuin suomen a-äänne, nimittäin vastaava labiaalinen (eli huulet pyöristettyinä lausuttava) äänne, IPA-symboliltaan [ɒ].

    Unkarin fonologiaan on lyhyehkö johdatus (englanniksi) IPA-käsikirjassa, ks.
    http://www.rosettaproject.org/archive/hun/phon-2/?b_start:int=2&page_view=image_view
  15. Suur- ja pienaakkosista kirjoitetaan muodollisessa kielenkäytössä, jossa halutaan välttää sekä arkikielisiä (ja harhaanjohtavia) sanoja että kirjapainoalalla vanhastaan käytettyjä täsmällisiä termejä. Tyypillinen kompromissi: yhdistää molempien vaihtoehtojen haitat mutta ei hyötyjä.

    Miten esimerkiksi on parissa þ ~ Þ? Siinä on saman aakkosen gemena- ja versaalimuoto, mutta olisi outoa sanoa Þ:a suuraakkoseksi (tai isoksi kirjaimeksi), kun se on selvästikin _pienempi_ kuin þ.
  16. Sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html
    (jonka aiemmin mainitsin) käsitellään myös virkkeen aloittamista gemenalla erikoistilanteissa.

    Virke aloitetaan gemenalla, jos sen aloittaminen versaalilla muuttaisi merkityksen. Esimerkiksi "s on sekunnin tunnus" muuttuisi muotoon "S on sekunnin tunnus", joka ei pidä paikkaansa (S on nimittäin siemensin eikä sekunnin tunnus).

    Jos kyse olisi sähköpostiosoitteesta, tätä periaatetta voisi noudattaa, sillä sähköpostiosoitteen ns. paikallisosassa (ennen @-merkkiä) gemenan ja versaalin ero _voi_ olla merkitsevä, joskin järjestelmät yleensä eivät eroa tee. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse osoitteesta vaan nimestä.

    Nimiin saa soveltaa kielen yleisiä kirjoitussääntöjä. Nimien asun saa muuttaa kirjoitusnormien mukaiseksi. Kielenhuolto jopa yllyttää kirjoittamaan "Sanoma-WSOY" suomen mukaisesti eikä "SanomaWSOY" kuten konserni itse kirjoittaa. Täten voi kirjoittaa Kohtaamispaikka@Lasipalatsi (myös lauseen sisällä), jos haluaa tätä nimiasua käyttää, tai - koske kyse ei ole yhteisön rekisteröidystä nimestä tms. - jopa suomalaistaa nimen rakenteen: "Lasipalatsin kohtaamispaikka". Voi jopa olla käyttämättä moista "leikillistä" nimeä, joka on harhaanjohtava, jos se on todellisuudessa kaupungin palvelupiste. Voisi siis kirjoittaa Lasipalatsin palvelupisteestä, eikä tätä edes tarvitse ajatella nimeksi. ("Lasipalatsi" on toki rakennukselle annettuna erityisenä nimenä erisnimi ja aloitetaan versaalilla.)
  17. Sana "von" kirjoitetaan virkkeen alussa versaalialkuisena kuten muutkin etuliitteet (av, de, van der jne.). Kielitoimiston sivuilla on tästä erikseen maininta:
    http://www.kotus.fi/index.phtml?s=804
    Siellä on seuraava esimerkkilause:
    "Von Wrightien tauluja on esillä Ateneumissa."

    Lisätietoja:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html#von
  18. Vielä yksi vaihtoehto pitänee mainita, koska Microsoft Word käyttää sitä baseline-termin vastineena: perusrivi. Se on epälooginen vaihtoehto, mutta joissakin yhteyksissä yhteensopivuus yleisesti käytetyn aineiston kanssa on tärkeämpää kuin loogisuus.
  19. Kyseinen firma toimii Yhdysvalloissa, mikä näkyy siitä, että se ei kerro yhteystiedoissaan maata.

    Vaseline saattaa hyvinkin olla rekisteröity tavaramerkki Yhdysvalloissa tai Vanuatussa. Tällä ei ole merkitystä Suomessa.
  20. Aspirin on rekisteröity tavaramerkki, kuten mainitset. Siksi ei ole hyväksyttävää asiatekstissä käyttää sen väännelmää yleisnimenä.

    Vaseline sen sijaan ei ole rekisteröity tavaramerkki, eikä estettä vaseliini-sanan käytölle asiatyylissäkään siis ei ole. Vaseline-sanan rekisteröinti on kyllä vireillä (siis hakemus on jätetty) sekä Suomessa (kansallinen rekisteröinti) että Euroopan patenttivirastossa (yhteisön tavaramerkiksi rekisteröinti). Veikkaisin, että rekisteröinti ei onnistu, koska tavaramerkiltä vaadittava erottavuus puuttuu: sanat "vaseliini" ja "vaseline" ovat jo ehtineet muodostua yleisnimiksi.

    Tavaramerkeistä kielenkäytön kannalta sekä niitä koskevien tietojen etsimisestä ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.5.html#tm2
    21. 79 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt