yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kirjoitin: "Vaikka itse olen ollut tuotakin kohtaa sorvaamassa". Mitä sanaa siitä et ymmärtänyt?

    Muuten, jos kirjoittaa julkisuuteen suomen kielestä, kannattaa ehkä opetella kirjoittamaan kyseisen kielen nimi oikein.
  2. Veikkaisin, että asiakirjan tekstissä on sellaisia merkkejä, joita ei ole Garamondissa. Silloin niiden fontti ei tietenkään voi muuttua Garamondiksi, vaan se pysyy sellaisena, mikä on valittu. Se, mitä niille sitten tehdään, riippuu merkeistä ja niiden esiintymäyhteydestä. On syytä katsoa, että ne sopivat tyylillisesti yhteen Garamondin kanssa. Times New Roman voi olla hyvä "täydennysfontti".

    Kai OpenOfficessa on jokin tapa (hakutoiminnon erikoisvälineillä) etsiä kaikkia merkkejä, joiden fontti ei ole määrätty fontti?
  3. On surkuhupaisaa, että tällaisessa asiassa kielenhuolto on päättänyt olla huoltamatta kieltä eli omaksunut soromnoo-linjan: taivuttakaa miten haluatte. Tässähän on ollut ja on edelleen horjuvuutta, joka ei todellakaan edistä selvyyttä, koska sama muoto tarkoittaa eri paradigmoissa eri muotoja. Yksinkertainen ohje kielen auktoriteetilta olisi ollut tervetullut.

    Saman hengen mukaista olisi vain seurata sivusta, taivuttaako kansa ruis : ruiksen vai ruis : ruissin.

    Eri asia on, että jos selvistä suosituksista huolimatta yleinen kielenkäyttö olisi asettunut vanhasta taivutuksesta poikkeavalle kannalle. Mutta sellaista ei ole tapahtunut, vaan jopa _samassa lehtijutussa_ esiintyy molempia taivutuksia.

    (Mutta pitää kai ymmärtää, että kielenhuollon voimat ja aseet säästetään tärkeämpiin tarkoituksiin, kuten lautamiesten muuttamiseen lautahenkilöiksi jne. eli sellaiseen "huoltamiseen", jota ei ole pyydetty ja joka on kielenhuoltoa suunnilleen samassa mielessä kuin auton hakkaaminen moukarilla on autonhuoltoa.)
  4. Minäkin veikkaisin, että "baseline" tarkoittaa kuvitteellista vaakaviivaa, jolla kirjainten ajatellaan seisovan. Mutta se _voi_ tarkoittaa monia muitakin asioita.

    "ATK-sanakirja" käyttää (kyseisessä merkityksessä) termiä "perusviiva". Vaikka itse olen ollut tuotakin kohtaa sorvaamassa, kallistuisin kuitenkin lievästi suosittamaan vaihtoehtoista termiä "peruslinja", jota mm. "Typografian käsikirja" käyttää. Tätä voi perustella vaikkapa sillä, että "linja" tarkoittaa nimenomaan _suoraa_ viivaa eikä ehkä tuo niin selvästi (väärää) mielikuvaa näkyvästä, piirretystä viivasta.

    Suurta merkitystä ei ole sillä, kumman valitsee, kunhan käyttää sitä johdonmukaisesti. Jos käyttää vaihtelun vuoksi molempia sekaisin, lukija voi alkaa ihmetellä, mikä niiden merkitysero on.
  5. Sivuthan ovat ilmeeltään ihan asialliset, tai ainakin sen verran netin keskitasoa paremmat, ettei olisi tarvinnut hävetä mainita osoitetta.

    Ongelma on siinä, että palvelin ilmoittaa sivun koodauksen olevan UTF-8. Tämä näkee esimerkiksi käyttämällä osoitteessa
    http://www.rexswain.com/httpview.html
    olevaa palvelua. Palvelimen vastauksessa on

    Content-Type: text/html;charset=UTF-8

    joka ilmoittaa sivun koodauksen olevan UTF-8. Mikään, mitä sivulla itsellään sanotaan, ei voi ohittaa sitä. Lisäksi sinulle on vastattu höpöhöpöä; unohda kaikki, mitä neuvottiin windows-1252:n vaihtamisesta iso-8859-1:ksi.

    Ja se ilmoitus on virheellinen, koska todellinen koodaus on windows-1252. Siinä mm. ääkkösten koodit ovat ihan toiset kuin UTF-8:ssa. Sivu sinänsä kyllä toimii, jos käyttäjä osaa antaa esimerkiksi IE:ssä komennon Näytä/Koodaus/Länsieurooppalainen (Windows), mutta noin 99 % käyttäjistä ei osaa. Tämä kuitenkin havainnollistaa, millaisesta ongelmasta on kyse.

    *** Vaihtoehtoisia *** ratkaisutapoja:

    1) Selvitä palvelimen ylläpidon kanssa, miten tuota palvelimen ilmoittamaa tietoa voi muuttaa. Saattaa olla hankalaa, koska web-palvelimen ylläpito on keskimäärin retuperällä.

    Tosin tässä voi auttaa oma apu. Koska palvelin näyttää olevan Apache, siinä _pitäisi_ toimia seuraavan menettelyn, mutta valitettavasti Apache on nykyisin usein säädetty niin, että se ei toimi: Luo kansioon, jossa sivusi ovat, tiedosto nimeltä ".htaccess" (siis piste alussa eikä mitään tyyppimerkintää - tässä on vähän taiteilemista, mutta tee vaikka "htaccess.txt", siirrä se palvelimeen ja nimeä sitten ftp-ohjelmalla uudestaan, oikeanlaiseksi) ja sisältönä seuraava rivi:

    AddType text/html;charset=windows-1252

    2) Selvitä, miten saat sivun tallennettua UTF-8-muodossa. Sorry, minulla ei enää ole FrontPagea joten en nyt voi katsoa, miten tämä onnistuu siinä. Jossain on ehkä valikko "Koodaus" tai "Encoding" tms. Jos sellainen löytyy, siellä lienee myös vaihtoehto UTF-8, ja se toimii sitten ihan tarpeeksi hyvin www:ssä.

    3) Kirjoita kaikki ääkköset yms. FrontPagen Koodi-tilassa entiteetteinä, esimerkiksi ä = ä jne. Joo, tosi puuduttavaa. Enkä edes takaa, ettei FrontPage voisi kuitenkin saada päähänsä muuttaa entiteetit ääkkösiksi – väärässä koodauksessa.
  6. WordPad on aivan eri ohjelma kuin Word eikä siis kuulu tälle palstalle eikä ylipäänsä Office-ohjelmien palstoille.

    WordPad on varsin yksinkertainen ohjelma, joten siitä ei kannata olettaa löytävänsä paljoakaan muotoilukeinoja. Jos siinä olisi rivivälin säätö, se todennäköisesti olisi vastaavassa kohdassa kuin Wordissä eli Muotoile/Kappale-kohdassa. Mutta sieltä näkee heti, ettei siellä mitään sellaista ole, ainoastaan yksinkertaisimpia kappalemuotoiluja.

    Miksi haluaisit muuttaa riviväliä? Jos ulkoasu on tärkeä, kannattaa hankkia Word (vaikka sitten Office 2007:n kokeilupaketissa, jos on tarpeeksi uusi kone ja aikaa odottaa muutaman sadan megatavun latautumista ynnä vielä valmius opetella ihka uusi ja outo käyttöliittymä...) tai OpenOffice tai vastaava _tekstinkäsittelyohjelma_. Sillä voi sitten avata tiedoston ja muuttaa riviväliä.

    Ei tosin ole ihan ilmeistä, miten se tapahtuu. Kappaleen asetuksissa on kyllä Riviväli-valinta, mutta valikossa on vain kokonaislukuja ja 1,5. Ne merkitsevät yleensä liian isoa väliä, ellei sitten kirjan kustantaja tms. vaadi käsikirjoitusta määrätavalla tulostettuna.

    Yleensä riittää valita Riviväli-kohdasta ”Täsmälleen” ja kirjoittaa Mitta-kohtaan sopiva arvo, tyypillisesti ehkä 15 pt tai 15,5 pt. Mutta arvo tietysti riippuu fontista ja siitä, mistä syystä haluaisit suurentaa riviväliä.
  7. Sanasta ”kusija” ei ole deminutiivia, mutta ”kysyjän” on ehkä hauska hihitellä itsekseen, kun katselee ihmisten sekoilua esimerkiksi frekventatiiviverbeillä.
  8. Jos kirjoitettaisiin kahden ihmisen murhasta, ei epäselvyyttä taitaisi syntyä. Mutta lehti ei kai halua kirjoittaa murhasta, koska ”murha” on rikosnimike, jonka merkitys ei vastaa yleiskielisen sanan merkitystä ja jonka soveltuvuutta tapaukseen ei voida tietää.

    Toisen ihmisen tahallisesta tappamisesta voi saada tuomion eri rikosnimikkeillä: surma, tappo, murha. Tämä johtuu siitä, että lainsäätäjä ei halunnut käyttää törkeysasteiden nimeämisen normaalityyliä lievä X, X, törkeä X. Lievä tappo (tai lievä murha) aiheuttaisi varmaan yhtä paljon närkästystä kuin lievä raiskaus.

    ”Henkirikos” on oikeastaan vielä laajempi ilmaus, joka kattaa myös kuolemantuottamuksen eli vanhemman lakitermistön tahattoman tapon.

    Toisaalta voidaanko sitäkään _tietää_ ainakaan tässä vaiheessa, että kyse on ylipäänsä henkirikoksesta?
  9. Et kerro Wordin versiota, mutta oletan, että käytössä on ns. vanha Word eli jotain vanhempaa kuin Word 2007, jossa kaikki on eri lailla.

    Vanhoissa Wordeissa valitaan Työkalut/Kieli/Tavutus.

    Varoitus: Ongelmat ovat vasta alussa, sillä automaattinen tavutus ei suinkaan aina mene oikein.
  10. Sääli pilata hyvä urputus, mutta ”työtaistelu” on vanha sana eikä suinkaan turha. Sen merkitys selviäisi vilkaisemalla suomen kielen sanakirjaa, yhteiskuntaopin alkeiskirjaa tai luultavasti myös Googlailulla, jos haluaa epäluotettavaa tietoa.

    ”Työtaistelu” nimitys erilaisille painostuskeinoille, joita käytetään työmarkkinakiistoissa, kuten lakko, hakusaarto, ylityökielto, (nyt julkisuudessa esillä oleva) joukkoirtisanoutuminen ja (työnantajan käyttämä) työsulku.
  11. Mitähän oikein googlasit? ”In the university” antaa 3 miljoonaa osumaa, ”at the university” 193 miljoonaa. On siinä vähän eroa. Sitä paitsi in-prepositiota tuossa käyttävistä sivuista suurin osa todennäköisesti käsittelee muuta kuin opiskelua; in-prepositio on paikallaan, jos puhutaan konkreettisesti tapahtumista yliopistorakennuksen sisällä.

    Kyllä ”at” on oikea prepositio, kun yliopistossa opiskelemisesta (tai opettamisesta) puhutaan.
  12. Tulin kokeilleeksi vaihtoehtoja, ja ”Oikeinkirjoitus” avaa Oikeinkirjoitus-ikkunan, jossa voi valita ”Ohita kerran”.

    Tosin tuo sitten ohittaa sanan kerran _tässä tarkistuksessa_. Kun tiedosto myöhemmin avataan, aaltoalleviivaus on taas mukana. Liekö tähän tyylikkäämpää ratkaisua kuin määritellä sanan kieleksi zulu (tai jokin muu kieli, joka on Wordin valikossa mutta jota se ei oikeasti osaa pätkääkään)?
  13. Rupesit siis sättimään omalla henkilöllisyydellään esiintyvää kirjoittajaa itse nimimerkin takana raukkamaisesti kyyristellen.

    Vaadit minua myöntämään olleeni väärässä, vaikka kukaan ei ole osoittanut minun olleen väärässä, vaan päinvastoin osoitin, että sinä et ilmeisesti ymmärrä edes, mitä synonymia on.
  14. Olet siis etsimässä, kuten päättelin kirjoitusasusta ”Kellari”. Tämä olisi tietysti ollut olennaista kertoa heti kättelyssä, koska kyse on _aivan eri asiasta_ kuin yleisnimien synonymiasta.

    Ennen kuin jatkat hienojen nimien kehittelyä, katsopa sanakirjasta, mitä ”syndikaatti” tarkoittaa.

    Jos haluat alkuosan viittaavan maanalaiseen tilaan, niin ”Monttulössi” voisi olla sopiva.

    Toisaalta jos sanojen merkityksellä ei ole väliä, kuten näyttäisi olevan, niin miten olisi ”Rautalangan rämistäjät”? Se olisi edes vähän poikkeava eikä tuikitavallisella tavalla ”poikkeava” eli älytön, ja siinä olisi jopa kultivoitunutta itseironiaa.
  15. Kieli ei ole matematiikkaa lainkaan, eikä kukaan ole väittänyt sen olevan sitä edes osittain, joten ensimmäinen lauseesi on huitaisu ilmaan ja menee vielä ohi.

    Synonymia on _lähes aina_ (joidenkuiden mielestä aina) osittaista ja lause- ja asiayhteydestä riippuvaa, joten toinenkin kappaleesi osuu harhaan.
  16. Useimmiten ilmaus ”vapaa pilkutus” on yritystä selittää osaamattomuus tai holtittomuus hyveeksi. Tätä voi verrata vaikkapa ilmauksiin ”vapaa kasvatus" (= kasvatuksen laiminlyönti) ja ”vapaamielinen suhtautuminen omaisuuteen” (= varastelu).
  17. Mihin tarkoitukseen ja yhteyteen?

    Esimerkiksi sanan ”liemi” eräs synonyymi on ”kusi”. Nimittäin sanonnassa ”joutua liemeen”.

    Synonyymien heittely muuten vain ei ole kovinkaan mielekästä, varsinkaan silloin, kun sanalla ei suomen yleiskielessä normaalimerkityksessään ole mitään synonyymeja. Slangi taas on määritelmän mukaan rajatun ryhmän erikoiskieli, joten slangisanojen käyttö kohderyhmää tietämättä on hölmöä.

    Veikkaisin oireiden – mm. outo versaalialkuisuus ”Kellari” – perusteella, että olet etsimässä nimeä kapakalle. Miten lähelle osui?
  18. Käännöksiä kannattaa kysellä sikolätistä, jossa on monikielisiä sikoja, sillä sen verran sianlatinasta on kyse (sekä muodon että sisällön puolesta). Tämä näyttää olevan aika tyypillistä rienaaviksi tarkoitetuille rokkikappaleiden
    ”sanoituksille”, paitsi että nykyisin taitaa sianenglanti olla enemmän muodissa erinäisistä syistä.
  19. Wordin normaaleissa asetuksissa ei taida olla mitään tuollaista, joten joutuisit tekemään operaation käsin (aina jokaisen päivityksen jälkeen) tai leikkimään makrojen kanssa tms.

    Toisaalta olisiko tuohon tarvetta? Sisällysluetteloissa on vakiintunut käytäntö, että myös lukujen sivunumerot näkyvät. Miksi lukija ei saisi nähdä riviltä, jolla on luvun 2 otsikko, miltä sivulta luku alkaa, katsomatta seuraavaa riviä? Aukot rivinumeroissa näyttäisivät lähinnä virheeltä.

    Se, onko pääotsikon ja ensimmäisen väliotsikon välissä tekstiä, on tyylikysymys. Siihen on kaksi lähes yhtä hyvää ratkaisua: siinä ei koskaan ole mitään tai siinä on aina jotain. Tämän kannattaa selvittää ajoissa, jos tekee jonkin julkaisun tms. ehdoilla tekstiä, sillä tekstin muuttaminen tyylistä toiseen tässä suhteessa on vähän puuduttavaa. (Terv. nimim. "Kokenut kaiken tietää, vaivainen kaiken kokee.")
  20. ”Väljähtänyt” on verbin ”väljähtää” muoto, ”väljähtynyt” verbin ”väljähtyä” muoto. Kumpi verbi on olemassa suomen kielessä?

    Oikea vastaus on, hiukan yllättäen, ”molemmat”, ja sanat tarkoittavat samaa. Kuitenkin ”väljähtyä” (ja ”väljähtynyt”) on yleisempi – sekä sanakirjojen että Googlen mukaan: väljähtyä 663 + väljähtyy 1 030 – väljähtää 252. (”Väljähtää” voi olla infinitiivi tai preesens, joten se vastaa noita kahta muotoa.) Ja väljähtynyt 1 250 – väljähtänyt 951; hiukan erikoisesti siis tässä ero on paljon pienempi.)
    21. 80 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt