yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Edellytysten muuttumisen takia ilmoitus peruutetaan.

    Kömpelöltähän tuo kuulostaa, mutta niin kuulostaa ruotsinkielinen tekstikin. – Ruotsiksi puhutaan sananmukaisesti käännettynä muuttuneista edellytyksistä, mutta suomessa on sujuvampaa kirjoittaa loogisemmin edellytysten muuttumisesta. (Peruutuksen syynähän eivät ole edellytykset vaan niiden muuttuminen.)
  2. Huuhaa menee paremmin täydestä, kun se esitetään hienolla tai vain väärällä nimellä.

    ”Gallup” on mielipidetutkimusten tavaramerkki. Se ei siis oikein käytettynä tarkoita mitä tahansa otantaan perustuvaa mielipidetutkimusta, vaan vain tavaramerkin haltijan suorittamaa.

    Tunnettuja tavaramerkkejä uhkaa muuttuminen yleisnimeksi. Osittain uhka on jo toteutunut. Harva tietää, että muun muassa Mono, Heteka ja Kännykkä ovat voimassaolevia rekisteröityjä tavaramerkkejä.

    Tavaramerkin haltijan kannalta on tavallaan imartelevaa, että tunnettua tavaramerkkiä käytetään yleisnimenä. Mutta taloudellisesti se ei ole sille hyvä asia.

    Gallup-sanalle on tapahtunut muutakin kuin luisuminen yleisnimeksi huolimattomassa kielenkäytössä. Sitä on todellakin ruvettu käyttämään myös kaikenkarvaisista mielivaltaisista kyselyistä, joiden tuloksilla ei ole mitään luotettavuutta – mutta jotka silti saatetaan ottaa ihan tosissaan.

    Tämän taustalla on se, että valtaosa ihmisistä ei tunne tilastotieteen alkeita eikä ylipäänsä ymmärrä, milloin kyselyn tulokset ovat yleistettävissä ja milloin eivät. Sanomalehdet antavat yleensä oman pikku panoksensa tähän. Kun on tehty otantaan perustuva mielipidetutkimus (Suomen Gallupin tai jokin muu), lehdet innoissaan kertovat esimerkiksi puolueiden kannatuksen muutoksista ja uutisoivat tiedot prosentin kymmenesosan tarkkuudella. Joskus ne muistavat sanoa, että tuloksen virhemarginaali on esimerkiksi kaksi prosenttiyksikköä. Mutta harva lukija tajuaa, että tämä merkitsee, että tuloksista ei voida päätellä sitä, mitä uutisotsikot ja uutisten tekstitkin väittävät.
  3. Silmäilin pikaisesti muutamia kirjoja, ja väittäisin, että kirjoissa _normaalia_ on, että ensimmäiseksi sivuksi lasketaan kansisivu. Sivunumerointi alkaa sisällysluettelosta, jonka ensimmäinen sivu on siis yleensä 5, tai ensimmäiseltä sisältösivulta (etenkin jos sisällysluettelo on lyhyehkö).

    Joka tapauksessa kai mennään sivulle, jolle halutaan ensimmäinen numero näkyviin, ja käytetään komentoa Lisää/Sivunumerot ja painiketta ”Muoto”, jotta päästään määräämään, mikä on ensimmäinen näkyvä numero.
  4. Niin, pitäisi todellakin tietää, puhutaanko latinaa esimerkiksi Cicerolle, Augustinukselle, Linnélle vai nykyajan latinistille, sillä varsinkin viimeksi mainituilla on hyvin eri käsityksiä latinan oikeasta ääntämisestä.

    Jos ja kun tarkoituksena on keikaroida komealta kalskahtavalla kielellä, jota ei kuitenkaan viitsi opetella, niin sopiva käännös on:
    ”Stultus manere volo.”
  5. Juuri kai totesit, että tyylinvaihto vaikuttaa vain siihen sivuun, jolla ollaan. Ei se minusta kovin hyvää toimivuutta ole. Vai teitkö jollakin tekniikalla sellaisen, joka toimii sivustokohtaisesti?

    Jos olet tehnyt tyylin vaihdon linkeillä (miten? URL olis taas kiva), niin eihän valittua tyyliä vastaavan kohdan pidä olla aktiivisen näköinen eikä edes linkki ollenkaan. Sehän olisi samanlainen moka kuin navigointivalikko, jossa on myös nykyiseen sivuun viittaava linkki (eikä vastaavaa tekstiä, joka ei ole linkki). Mutta tarkoititkin ehkä, että siitä näkee, ettei se ole linkki. No ainoa turvallinen tapa on se, että se ei _ole_ linkki. Ja se hoidetaan merkkauksen tasolla (ei ole ...) eikä CSS:ssä.
  6. Mainitsemallasi sivulla kyllä mainitaan myös evästeet (cookies), joilla vaihtamisen voi tehdä pysyvämmäksi. Tästä aiheesta on paljon uudempiakin sivuja, mutta niissä siis on kyse muusta kuin CSS:stä. CSS on vain ikään kuin käsittelyn kohteena.

    Mutta moniako käyttäjiä kiinnostaisi sivustosi ulkoasun vaihtaminen? Vaihdettavuus alkaa olla mielekästä (ehkä), jos sivustossa on suosittu palvelu, joka hyötyy muustakin ”personoinnista”. Tyypillinen esimerkki on tv-ohjelmasivusto, jossa voi valita, minkä kanavien tiedot näkyvät, ja siinä sivussa voi ehkä valita myös värit, taustat yms. Silloin homma hoidetaan yleensä käyttäjätunnuksella ja salasanalla ja kirjautumismenettelyllä. Ideana on, että sivusto tuottaa kullekin käyttäjälle hänen valintojensa mukaisen esityksen – sekä sisällön että muotoilun kannalta.

    Hankalaa, mutta ei mahdotonta. Joka tapauksessa kyseessä on asia, jota ei kannata tehdä, ellei osaa ja viitsi tehdä sitä kunnolla.
  7. Et voi tehdä _samoin toimivaa_ painiketta -elementillä. Eron merkitsevyys riippuu siitä, miten lomakedatan käsittely on tehty.

    Mutta mitä väliä sillä on? Miksi rikkoisit toimivan painikkeen, jonka jokainen tunnistaa painikkeeksi, jollain kuvalla? Se olisi parhaimmillaankin (oikein tehtynä, minkä harva osaa) vain lähetyspainikkeen muovijäljitelmä. Mietipä vaikka miten lomake toimisi selaimessa, joka on konfiguroitu olemaan näyttämättä kuvia.
  8. Missä siis oli sivujesi osoite, jota pyydettiin?

    Joka tapauksessa yrität todennäköisesti aivan liikoja: yrität käyttää sisällönhallintajärjestelmää, jota et hallitse. Vaihda yksinkertaisempaan työkaluun.

    Järjestelmäsi suoltaa jostain syystä UTF-8:aa. Kun et kerro edes järjestelmän nimeä, niin vaikea täältä etäältä on sanoa, mitä teit väärin.

    Sivun lähdekoodissa olevalla charset-asetuksella ei ole _mitään_ vaikutusta, jos palvelin lähettää HTTP-otsakkeissa charset-tiedon. Alkaako valjeta, miksi URL on olennainen ongelman analysoimiseksi?

    Mistä muuten keksit ISO-8859-15:n? Siitä ei ole taatusti ole hyötyä webissä. Siinä on lähes samat merkit kuin ISO-8859-1:ssä, joka toimii _paljon_ yleisemmin, ja muutamat lisämerkit voi kirjoittaa merkkiviittauksina tai entiteettiviittauksina. Käytännössä varmaan € riittää.
  9. Periaatteessa riittää:




    Mutta IE ei ymmärrä vaihtoehtoisista (alternate) tyyliohjeista mitään, joten tarvitaan jokin kömpelömpi tapa. Ei siis onnistu käytännössä pelkällä CSS:llä.
  10. Googlella löytyi aika nopeasti Raholan ”Syötävien sanojen” sivu, jossa käsitellään myös sanan alkuperää. Siellä oikeastaan ainoa varsinainen selitys on tämä:
    ”Otto v. Friesen pohtii myös sanan juuria ja esittää omana teorianaan, että kyseessä on kevyttä tai helppoa merkitsevän meritermin labber ja saksan pureskelua tarkoittavan sanan kauen yhdistelmä, siis ’helposti pureskeltavaa’.”
    http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/l.html#laps

    Ruotsin akatemian sanakirja esittää kyllä vähän muuta:
    ”[jfr d. labskovs, lobskovs, nor. laps­kaus; av nt. labskaus, labskausch, av eng. lobscouse, av ovisst urspr. Formen -skoj torde bero på an­slutning till SKOJ.”
    http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
    s.v. lapskojs

    Sen mukaan sana on siis peräisin englannista, mutta englannin sanan alkuperä on tuntematon.
  11. Hups, joku söi loppuällän pois leikatessa & liimatessa. Oikea osoite:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/rufi.html
  12. Wordissani toimii ns. automaattinen korjaus, joka muuttaa näppäilyn (a) ät-merkiksi @.

    Tosin kysymyksesi ei ehkä koskenut Wordia, vaikka Word-palstalla ollaankin. Windowsissa yleisesti (lähes missä tahansa tilanteessa) toimii Alt+064 (Alt-näppäin alas, 064 numeronäppäimistöltä, Alt ylös), joka tuottaa @-merkin, kuten yleisesti Alt+0nnn tuottaa merkin, jonka koodi on nnn.

    Kannattaisi kyllä selvittää, mikä sotki näppäimistöasettelun.

    Valo ”1” tuskin liittyy asiaan, koska se ilmaisee, että numeronäppäimistö on Num Lock -tilassa. Sen pitäisi syttyä ja sammua, kun painat numeronäppäimistön Num Lock -näppäintä.

    Jos näppäimistöasettelu on amerikkalainen (ja tähän tilaan – ja siitä pois – pääsee kai oletusarvoisesti näppäilyllä Alt+Vaihto), niin AltGr+2 ei tuota mitään. Mutta jos siitä olisi kyse, niin Ä-näppäinkään ei toimisi suomalaisittain vaan tuottaisi '-merkin. Kenties sinulla on jokin muu näppäimistöasettelu? Mitähän näkyy kuvaruudun alimmalla rivillä siellä, missä näkyy näppäistöasettelun kieli (FI = suomi)? No, tämä ei oikein ole Word-asiaa...

    P.S. Merkin ”@” virallinen suomenkielinen nimi on ”ät-merkki” (jo vuodesta 1997).
  13. Käytännössä I ja EM on sekoitettu keskenään, samoin B ja STRONG keskenään niin, että eron tekeminen on lähinnä teoreettista puuhastelua.

    Olennaisempaa olisi miettiä, millä tavalla kannattaa tehostaa. Perinteisessä painotypografiassa on sääntönä, että antiikvassa korostetaan kursiivilla, groteskissa lihavalla (tai puolilihavalla). Kunnollinen tehostuselementti olisi sellainen, jonka näkyvä esitys tällä tavoin riippu fontista. Sellainen ei kuitenkaan ole nykyisin mahdollista. Niinpä kannattaakin valita fonttityyppi ja sitten sen mukaan korostuskeino.

    Esimerkiksi kursivoitu Arial poikkeaa kursivoimattomasta niin vähän, ettei se kunnolla tehosta mitään. Ero voi jopa näyttää virheeltä, jonkinlaiselta vääristymältä. Ja esimerkiksi Arial Unicode MS -fontista ei edes oli kursiivia, vaan selain tuottaa valekursiivia (”insinöörikursiivia”) kallistamalla kirjaimia mekaanisesti.
  14. Waterloon taistelun paikan nimen voi lukea ihan suomalaisittain ”niin kuin kirjoitetaan”, niin että w luetaan kuten yleensä suomessa eli v:n tavoin. Tätä voi merkitä karkeasti [vaterloo] ja tarkemmin IPA-merkein [ˈʋɑterloː]. Tämä on nimen normaali ääntämys suomenkielisessä puheessa, ja muu on enemmän tai vähemmän keikarointia. Sen sijaan esimerkiksi Abban kappaleen nimi on eri asia; sehän onkin englantia eli siinä esiintyy kyseisen paikan _englanninkielinen_ nimi.

    Waterloon nimi on alkujaan hollantia. (Flaami on hollannin Belgiassa puhuttu muoto.) Hollannissa nimen ääntämys on ilmeisesti suunnilleen [ˈʋaːtərloː] eli aika lähellä suomalaista.

    Vihje: Tunnettujen nimien ääntämys löytyy yleensä hyvästä tietosanakirjasta. Tietosanakirjoja taas löytyy esimerkiksi yleisestä kirjastosta, ja niitä voi ostaa kotiinkin; cd-tietosanakirjat ovat kohtuullisen hintaisia. Tosin ääntämisohje ei niissä useinkaan ole aivan tarkka, ja se saatetaan kertoa liiaksi alkukielen mukaisena.
  15. Tarkoitat ingressisivulla varmaankin pääuutissivua A 3, jossa ei varsinaisesti ole ingressejä vaan uutisia, uutistiivistelmiä ja uutisotsikoita. Esimerkiksi se uutistiivistelmä, johon viittaat (otsikko: Irak-seminaari käyntiin ”odottavissa tunnelmissa”), koostuu otsikosta ja kahdesta kappaleesta ilman ingressiä. Se viittaa laajempaan uutiseen, jolla on lyhyt ingressi.

    Huomaamasi virhe on ilmeisesti korjattu lehden myöhemmissä painoksissa, sillä minun saamassani lehden kappaleessa virke on seuraava: ”Irakilaisosallistujien nimiä ei ole paljastettu eikä kokouspaikkaa, sillä osanottajille halutaan taata työrauhaa.” Tämähän on muodollisesti oikein, joskin hiukan kömpelöä; luontevampaa olisi kirjoittaa (kuten toinen kommentoija on täällä maininnut) ”Irakilaisosallistujien nimiä ja kokouspaikkaa ei ole paljastettu – –”.

    Olet oikeassa siinä, ettei sanaparista ei – eikä saa jättää ensimmäistä kieltosanaa pois, vaikka tällainen on nykyisin melko tavallista. Virhe on ehkä jopa yleistymässä, joskin kannattaa muistaa yleisyysharhan yleisyys: hyvin usein kuvittelemme jonkin ilmiön yleistyneen vain siksi, että olemme vain itse ruvenneet kiinnittämään siihen huomiota.

    Toisaalta eikä-sana voi kyllä joskus esiintyä ilman edeltävää ei-sanaa, mutta silloin merkitys on toinen kuin sanaparia ei – eikä käytettävissä. Kuvitteellinen esimerkki: ”Lehti paljasti osallistujien nimet eikä kokouspaikkaa.” Tämä olisi ajateltavissa tilanteessa, jossa lehteä on syytetty kokouspaikan paljastamisesta.

    Mainitsemassasi virheellisessä lauseessa on kyllä predikaatti, sillä sana ”eikä” koostuu verbistä ”ei” ja liitepartikkelista ”-kä”. Verbiluonne ilmenee siitä, että sana taipuu kuten liitepartikkelitonkin kieltosana: enkä, etkä jne.
  16. Monikin on varmaan sanonut ihmisen olevan saari, ja harva on sillä tarkoittanut mitään merkittävää. Mutta sanonnan alkuperäksi mainitaan John Donne; ainakin hän kirjoitti vuonna 1624: ”No man is an island, entire of itself; every man is a piece of the continent, a part of the main.”
  17. Kuten jo jokin aika sitten vastauksessani kerroin, tavujako voidaan tehdä kahdella tavalla. Tässä oli niistä vain toinen.

    Olennaisempaa on, että kysymys koski sanan jakamista eri riveille. Siihenkin annoin oikein vastauksen. Jos tämä vastaus tulkitaan vastaukseksi siihen, mitä kysyttiin tai ainakin tarkoitettiin kysyä, niin ilmoitetuista viidestä jakokohdasta kaksi oli väärin. Siis 60 % oli oikein, ja sitähän voisi jo pitää hyvänä – jos ajattelisi, että silkalla umpimähkäisellä arvaamisella pääsee vain 50 %:iin – ellei ottaisi huomioon, että toinen vääristä kohdista oli se, mitä kysymys ensisijaisesti koski.
  18. Hyvä kysymys. Paras vastaus on, että välimerkkinä käytettävä ajatusviiva ei vaikuta muiden välimerkkien käyttöön. Jälkimmäisen ajatusviivan jälkeen siis tulee pilkku, jos virkkeen rakenne sitä edellyttää eli jos siihen kuuluisi pilkku, mikäli ajatusviivat (tai sekä ne että niiden välissä oleva teksti) jätettäisiin pois.

    Tämä on periaatteena myös Kielikellon 2/2006 (s. 30) ohjeissa, joskin niissä _sallitaan_ myös pilkun jättäminen pois.
  19. Saisinko suomennoksen? Mitkä ”hiilet”? Ja mitä kannattaa vaihtaa? Moottori, ”hiilet” vai pesukone? Moottorin vaihtaminen ainakin taitaisi olla kannattamatonta eli maksaa saman verran tai enemmän kuin uusi pesukone.
  20. Lukuisista Windowsin perusfonteista (ihan Times New Romanista alkaen) löytyvät myös venäjässä käytetyt merkit. Jos eivät löydy, on jotain pahasti vialla.

    Todennäköisesti kaipaat jotain tapaa _kirjoittaa_ kyrillisiä merkkejä. Satunnaiseen käyttöön sopii vaikka Wordin Lisää/Merkki-toiminto. Se on kömpelö tekstin kirjoittamiseen, mutta sillä voi kirjoittaa minkä tahansa merkin.

    Laajempaan venäjän kirjoittamiseen suomalaisella näppäimistöllä suosittelen kehittämääni kyrillistä näppäimistöasettelua, jossa merkit ovat suhteellisen luonnollisilla paikoilla, esimerkiksi a-näppäin tuottaa kyrillisen a:n, b-näppäin kyrillisen been eli б:n, c-näppäin ц:n(tässäkin on logiikkaa...) jne. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/rufi.htm
    21. 84 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt