yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Nuohan _ovat_ meidän kirjaimia. Koreaahan halusit!

    Ja Unicodeakin se on.

    Mutta jos se on vaikeaa, niin pyydä sitä kaveria jonka pyydät tatuoimaan tuon otsaasi katsomaan miltä teksti näyttää sellaisessa koneessa, johon on osattu asentaa Unicodet ja kielipaketit.

    Tästä tulee vielä opettavainen tarina...
  2. Mutta pitihän harhaanjohtavalla nimimerkillä esiintyvän pellen toki paljastaa olevansa pelle.
  3. Firefoxissa on Työkalut-valikossa kohta ”Virhekonsoli”, josta löydät ilmoitukset CSS-virheistä. Tässä kävi tavanomaiseen tapaan niin, että kun Firefoxin väitettiin toimivan väärin ja IE:n oikein, niin totuus on päinvastainen. CSS:n määrittelyn mukaan nimittäin selaimen _pitää_ esimerkiksi jättää huomiotta
    font-size: 10 pt
    koska ominaisuuden arvo on väärää muotoa (kuten täällä on jo kerrottu).

    Virheellisiä ovat myös mm. margin-arvot, jotka ovat pelkkiä lukuja ilman yksikköä.

    Suoraan sanoen sinun ei kannattaisi yrittää kirjoittaa CSS:ää, ennen kuin opettelet sen oikean käytön alkeet. Tulee vain räpellystä. Vihjeeksi voi mainita, että jos CSS-ohjeessa tai -oppaassa kehotetaan käyttämään fonttikoolle pt- tai px-yksikköä muualla kuin käyttäjän tyyliohjeessa, heitä se pois. Parempiakin on tarjolla.

    Alleviivausta tuskin on syytä käyttää muille kuin linkeille. HUUTAMINEN eli uppercase ei sekään ole fiksua CSS:llä tehtynäkään.
  4. Tässä tarpeisiisi sopiva käännös:
       
    나는 호화로운 백치이다.

    (Ääntäminen on vähän vaikeaa. Mutta pyydä vaikka jotain kaveria kirjoittamaan se otsaasi, kun olet menossa korealaiseen kapakkaan.)
  5. Tuntuisi ilmeiseltä lausua [mi'tšelje batše'let] ja [pino'tšet], käyttääkseni karkeaa foneettista kirjoitusta. Mutta sivulla
    http://itre.cis.upenn.edu/~myl/languagelog/archives/003900.html
    esitetty analyysi sai minut epäilemään, että ranskalaisilta kuulostavat ääntämykset saattavat olla Chilessä puhutun espanjan (jonkin) muodon mukaisia.

    Käyttäisin kuitenkin ”standardiespanjan” mukaista lausumista suomenkielisessä puheessa. Silloin taivutuskin on helpompaa, kun voi kirjoitta Bacheletista eikä Bachelet’sta.
  6. Tämä voi tulla järkytyksenä, mutta teosten nimiä ei yleensä käännetä, vaikka teos käännetään. Sen sijaan teokselle annetaan kääntämisen yhteydessä yleensä kohdekielinen nimi.

    No sen verran pitää täsmentää, että kohdekielinen nimi _saattaa_ olla alkuperäisen nimen käännös. On kuitenkin monia syitä, joiden takia käytetään muunlaisia nimiä, vaikka alkuteoksen nimi saattaakin olla inspiraation lähteenä. Yksi syy on, että kielten rakenteen takia nimet toimivat eri tavoilla.

    Tässä esimerkkitapauksessa alkuperäisen nimen hyvä suomenkielinen käännös olisi ”Työllisyyden, koron ja rahan yleinen teoria”. Esittämäsi käännös on lähinnä englantia suomenkielisin sanoin. Hyvässä, sujuvassa suomessa vältetään paikallissija-attribuutteja. Mutta kummassakin käännösvaihtoehdossa painokkaimmat sanat joutuvat taivutettuun muotoon (genetiiviin tai elatiiviin), ja tämä vähentää nimen iskevyyttä ja havainnollisuutta.

    Lisäksi alkuperäisellä nimellä oli paljolti eri tehtävä kuin käännöksen nimellä. Alkuperäisen nimen piti – ehkä – lanseerata ajatus yleisestä teoriasta, joka käsittelee kyseisiä asioita. Käännöksen nimen tarkoitus taas on osoittaa, että kyseessä on se Keynesin kirja, josta käännökseen tarttuva mitä todennäköisimmin jo kuullut.

    Aivan absurdia on ajatella, että ”suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, että kaikkia kolmea käsitellään erillään toisista”. Ei sellaisia kirjoja kirjoiteta, joissa käsitellään kolmea asiaa erillään toisistaan. Se, että sama kirja ylipäänsä käsittelee työllisyyttä, korkoa ja rahaa, osoittaa jo, että kirjan tekijä ajattelee niiden välillä olevan merkittäviä yhteyksiä.

    Koron ja rahan suhde toisiinsa on muuten erittäin ilmeinen ja väistämätön: rahasta maksetaan korkoa. Kirjan nimessä ”raha” viitannee liikkeeseen lasketun rahan määrään. Silloin yhteys jo muuttuu vähemmän triviaaliksi.
  7. Sinullekin voi suositella Googlen käyttöä. Haku sanalla ”hunghuusit” johtaa vieläpä vanhan hyvän tietosanakirjan tietoihin.

    Vähän lisää tietoa (keskustelufoorumista, mutta näyttää asialliselta tekstiltä) englanniksi on sivulla
    http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=100582
    jonka mukaan ennen 1. maailmansotaa Helsingin seudulle linnoitustöihin tuodut kiinalaiset olivat hunghuuseja.

    Kyse ei ilmeisestikään ole etnisestä ryhmästä vaan rosvoille, kulkureille yms. annetusta nimityksestä.
  8. Esimerkiksi näin (kun leikitään,
    että pitää mahduttaa kapeaan
    palstaan): . Siis lähinnä
    vinoviivan jälkeen katkaistaan,
    ja alkuun ””,
    jotta on selvää, mikä kaikki
    kuuluu osoitteeseen.

    Eri asia sitten on, että pitkiä osoitteita ei juuri pitäisi ainakaan tekstiin kirjoittaa, vaan ne kuuluvat alaviitteisiin tai kirjallisuusluetteloihin. Voi myös harkita sitä, että pitkän osoitteen lisäksi mainitaan ns. lyhytlinkki, jollaisen voi tehdä esimerkiksi TinyURL-palvelussa, .
  9. On se, kun oikein käytetään. Yleensä siis ei.

    Tästä asiasta tullaan varmaan keskustelemaan noin miljoona kertaa, mutta suunnilleen kaikki sanomisen arvoinen on jo sanottu. Siitä tärkein on tiivistettynä osoitteessa
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#futuuri
  10. Versaalin käyttö lyhenteissä on varmaankin paljolti vierasta vaikutusta, mutta sitä on perusteltu sillä, että lyhenne selvemmin erottuu lyhenteeksi eikä sanaksi. Versaali on myös tavallaan vihje siitä, että lyhenne luetaan poikkeavasti, joko kirjainten nimet lausumalla tai korvaamalla se lyhentämättömällä ilmauksella.

    Esimerkiksi aikoinaan oli käytössä lyhenne ”KOP”, joka luettiin ”koo oo pee” tai ”Kansallis-Osake-Pankki”. Se siis erottui selvästi (ääntä kuvailevasta) sanasta ”kop”.
  11. Mittakaavoissa ei normien mukaan käytetä välilyöntejä kaksoispisteen ympärillä, vaan kirjoitetaan

    1:20 000

    Yritin viime vuonna saada normin muutetuksi, koska se johtaa vähän outoihin esitysasuihin varsinkin, jos luvussa on tavallinen välilyönti (eikä ohuketta). Ei kuitenkaan tällä kertaa onnistunut.

    Missähän kielenhuolto-oppaassa on toisenlainen kanta?
  12. Jos teet linkkejä etkä pellelinkkejä (jotka toimivat vain jos selaimen turva-asetukset ovat levällään eli JavaScript on sallittu), niin ongelmaa ei ole. Haluatko ratkoa ongelmia vai luoda niitä?

    Uusien ikkunoiden avaaminen kuuluu kymmenen tavallisimman typeryyden joukkoon web-sivuilla. Kysy vaikka keneltä vastaantulevalta käytettävyysasiantuntijalta – tai käyttäjältä.
  13. Kehyksiäkin haitallisempaa saattaa olla sivujen laittaminen sellaisiin taulukoihin, joissa navigointisolussa (joka vastaa navigointikehystä) on tolkuton määrä linkkejä.

    Kannattaa yrittää parantua siitä taudista, jonka yksi oire kehykset ovat, sen sijaan että vain hoitaisi oireita. Taudin nimi navigitis ja sen olemus on harhaluulo, jonka mukaan joka *** sivulla pitää olla sen seitsemät linkkipalkit ja bannerit, jotka eivät jätä sisällölle juuri mitään tilaa.
  14. Miksi se kirjoitettaisiin yhteen? Siinä on adjektiivi ja substantiivi. Tosin adjektiivi on taipumaton, mutta ei se muuta tilannetta.
  15. Gemenan (”pienten kirjainten”) käyttö lyhenteissä valtaa alaa. Aika usein huomaan, että toimittaja on muuttanut tekstini lyhenteitä, esimerkiksi CSS > css. Minkäs sille mahtaa, paitsi perustamalla oman kustantamon. :-)

    Kuitenkin esimerkiksi hiljattain ilmestynyt ”Uuden kielioppaan” uusi, tarkistettu painos sanoo, että sellaiset lyhenteet kuin ”tv”, ”atk” ja ”lvi" voidaan ”yleisyytensä vuoksi hyväksyä vastaavien isokirjainlyhenteiden rinnalle, mutta tyyppiä ei pidä kartuttaa”. Asiatekstissä siis ”MRSA” on varmempi valinta kuin ”mrsa”. Sen sijaan ”aids” voidaan tulkita lyhennesanaksi (luetaan yksitavuisena sanana, ei kirjaimittain ”aa ii dee äs”) ja siksi kirjoittaa tavallisen sanan tavoin.

    Gemenan käyttö johtaa hankaluuksiin sikälikin, että näin jotkin erisnimen luonteiset lyhenteet saavat yleisnimen kaltaisen asun, koska ensimmäinenkin kirjain on gemenalla. Tällöin ne eroavat niihin rinnastettavista erisnimistä. Jos esimerkiksi lyhenne ”HTML” muutetaan kirjoitusasuun ”html”, niin miksi kuitenkin niin monen tietokonekielen (ei-lyhenneperäinen) nimi kirjoitetaan erisnimien normaaliin tapaan: ”Java”, ”C”, ”Perl” jne. (eikä ”java”, ”c”, ”perl”)?
  16. Asia tuli ilmeisesti selväksi. Jos sinä haluat lausua vieraita nimiä ”suomeksi”, niin kukapa sinua voisi estää? Voit siis lausua esimerkiksi nimen ”Schröder” ihan suomalaisittain s-k-h-r-ö-d-e-r ja nimen ”Charles” suomalaisittain k-h-a-r-l-e-s (vaikka silloin yksikään äänne ei ole sellainen kuin nimen englantilaisessa ääntämyksessä, paitsi ehkä [l] melkein) jos osaat ja haluat. Jos kuitenkin haluat väittää jotain sen oikeasta ääntämyksestä, olet vähän tyhmä, jos et tarkista asioita ennen kuin rupeat julkisesti vaahtoamaan muiden ääntämistavoista,
  17. Osaat ehkä lausua "drogba", mutta osaatko lausua oikein? Ääntämys "drogba", kun tällä merkinnällä tarkoitetaan että kukin kirjain ja sana kokonaisuutena luetaan suomen sääntöjen mukaan, on varmasti väärin. Loppuäänne ei ainakaan ole suomen "a" eikä r-kirjaimella merkitty äänne suomen "r".

    Joten onko sinulla kanttia sättiä, jopa solvata muita, ennen kuin selvität itsellesi nimen _oikean_ ääntämyksen nimen kantajan omassa ympäristössä. Selvitäpä ensin, onko oikein ääntää sana ranskan vai brittienglannin mukaan ja pyrkivätkö britit ehkä jäljittelemään ranskan ääntämystä.
  18. No, tällaisiin pyyntöihinhän pitäisi vastata kiltisti kysymällä, mikä on _alkuteksti_ ja mistä yhteydestä (kielen saamme kyllä selville) ja mitä latinan muotoa puhuville ihmisille se pitäisi kääntää. Tämähän on varsin olennaista, koska esimerkiksi Ciceron ajan latinassa tuskin oli kovin suoraa vastinetta myöhäiskeskiajan kristillisen ympäristön helvettikäsitteelle.
  19. Kielilautakunta on kyllä ottanut sellaisen kannan, että hallitsijannimiäkään ei enää suomenneta, ks.
    http://www.kotus.fi/index.phtml?i=401&s=2015#faq_401
    Kannanotto toisaalta poikkeaa aiemmasta kannasta ja sitä on kritisoitu hyvin perustein. Olisihan aika hullua, että Britannian kuninkaiden luettelossa on Kaarle I, Kaarle II ja Charles III. Suomalaiset (etunenässä toki toimittajat) lopulta päättävät, kuinka käy.

    Historiotsijat näyttävät melko laajasti siirtyneen johdonmukaiseen mutta järjettömään linjaan, jossa ei lainkaan suomalaisteta vieraita henkilönnimiä - niitäkään, joille on täysin vakiintuneet vastineet. Luin juuri Suomen keskiaikaa käsittelevän tuoreehkon kirjan, jossa esiintyivät mm. Ivan IV ja Gustaf Eriksson. Kuten arvata saattaa, osa "alkuperäisistä" nimistä oli vääriä, ja mukaan oli luikerrellut ainakin yksi Kaarle
  20. Miksi kirjoitat otsikkoon jotain ihan muuta kuin sisältöön ja vielä jatkat otsikkoa nimimerkkiin? Jos sellainen on yleistä Suomi24.fi:ssä, se ei tee menettelyä yhtään vähemmän typeräksi.

    Helpoimmin voi hattu-s:n ja hattu-z:n kirjoittaa yhdistelmillä AltGr-' s ja AltrGr-' z, kunhan ensin asentaa uuden suomalaisen näppäimistöasettelun, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/uusinappis.html
    21. 91 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt