yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Virallisesti nynorsk ja bokmål ovat saman kielen eri muotoja (standardeja). Norjan kielilaki alkaa:
    ”Bokmål og nynorsk er likeverdige målformer og skal vere jamstelte skriftspråk i alle organ for stat, fylkeskommune og kommune. Når privat rettssubjekt gjer vedtak eller gjev føresegn på vegner av stat, fylkeskommune eller kommune, skal det i denne samanhangen reknast for slikt organ.”
    http://www.lovdata.no/all/tl-19800411-005-0.html
  2. Ei kirjoiteta. Eikä kirjoiteta lainkaan, koska ”entiset ajankuluttajat” on suomea eikä englantia. Jos tarkoituksesi oli kysyä kääntämisestä, niin oikea vakiovastaushan on: Jos kuvittelit, että irrallisen sanan tai sanaparin voisi kääntää vieläpä ilman mitään tietoa teksti- tai asiayhteydestä, niin sinulle on ihan turha antaa neuvoja kääntämisestä, ennen kuin itse opettelet kääntämisen alkeiden yleiset perusteet.
  3. ”Sexual/Textual” on silkkaa sekavuutta, jossa jätetään sisältö lukijan vastuulle. Toinen sekoilun aste on sitten tuon sekoilun selittäminen syvällisyydeksi.

    Minulta ottavat kyllä tyylivinkkejä monetkin.

    Sinulla on täysi vapaus kirjoittaa niin huonosti kuin haluat, ja se on suotavaakin, jos juttujesi sisältö on huono.
  4. Suomen yleiskieli luotiin kyllä merkittävältä osin Turun seudun kielimuodon pohjalta, mutta jo Agricola otti huomioon muitakin kielimuotoja. Myöhemmin yleiskieltä tietoisesti muokattiin ottamalla aineksia – ei vain sanoja vaan myös muotoja ja rakenteita – itäisistä kielimuodoista, ns. itämurteisuuksia.

    Sen sijaan esimerkiksi italian kieli perustuu paljolti siihen, että Toscanan alueella puhuttu romaaninen kielimuoto nostettiin kirjallisuuden kieleksi ja myöhemmin muutenkin kulttuuri- ja virkakieleksi, ja Italian monet muut romaaniset kielimuodot jäivät vain puhekieliksi.
  5. Ei kyse ole oikeista nimityksistä vaan käsitteiden ja nimien politisoinnista. Serbia, kroatia jne. eivät kielellisesti olleet edes murteita vaan saman kielen hiukan eri muotojen nimityksiä. – Makedonia ei kuulu tähän yhteyteen, vaan se on bulgarian lähisukukieli ja siis kaukaisempaa sukua serbokroaatille.

    Tunnetuista syistä ruvettiin sitten kutsumaan näitä muotoja eri kieliksi. Tässä toteutui aika konkreettisesti vanha ironinen lausuma, että kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto, paitsi että kyse ei siis ollut edes murteista. Sittemmin niitä on pyritty tietoisesti eriyttämään toisistaan eli nimityksillä tehdystä erosta pyritään tekemään todellinen.

    ”Tšekkoslovakian kielessä” oli kyse vastakkaisesta poliittisesta ilmiöstä. Tšekki ja slovakki ovat erillisiä joskin lähisukuisia kieliä, joskin melko hyvä keskinäinen ymmärrettävyys on johtunut enemmänkin naapurikielen jonkinasteisesta osaamisesta kuin kielen samanlaisuudesta. Maailmansotien välisen ajan Tšekkoslovakiassa kuitenkin valtioideologiaan kuului oppi ”tšekkoslovakian kielestä” kansallisen yhtenäisyyden takia. Ajatus ja nimitys oli kuitenkin yhtä perusteeton kuin vaikkapa ”tanskaruotsi” tai ”suomiviro”.

    Vrt. http://www.lausti.com/articles/languages/tshekki.html

    Eri asia on, että poliittiset mullistukset eivät olisi ensin pilkkoneet Tšekkoslovakiaa ja sitten johtaneet kommunistien vallankaappaukseen, olisi määrätietoinen politiikka hyvinkin saattanut johtaa tšekin ja slovakin kirjakielten erojen vähenemiseen. Ovathan kaikki ns. kansalliskielet enemmän tai vähemmän keinotekoisia luomuksia, jotka on tehty osittain nostamalla yksi kielimuoto (”murre”) viralliseksi kieleksi, osittain sovittamalla eri kielimuotoja yhteen.
  6. Noinhan se menee. (Tosin kuvauksesi a:n ääntämyksestä oli sekava; lyhyesti sanottuna unkarin á on suunnilleen kuten suomen pitkä a, siis aa, kun taas aksentiton eli lyhyt a on osittain o:n tapainen, labiaalinen. Mutta tämä ei kuulu Siófok-nimen ääntämykseen.)

    Koska erisnimissä saattaa olla poikkeuksia kielen yleisistä ääntämissäännöistä (niissä on saattanut säilyä vanha ortografia), tarkistin vielä nimen ääntämyksen tietosanakirjasta. Itse asiassa ulkomaisten nimien ääntämisohjeita kannattaakin etsiä ensin hyvästä tietosanakirjasta, joskin niihinkin kannattaa suhtautua hiukan kriittisesti.

    Tällaisissa asioissa jopa Wikipedia saattaa olla hyödyllinen, ks.
    http://de.wikipedia.org/wiki/Siófok
    (jossa on ääntämys merkittynä IPA-merkein).
    Tietysti Wikipedian luotettavuus yleisesti on vessanseinäkirjoitusten tasoa, mutta kenelläkään ei luulisi olevan erityistä intoa kirjoittaa tällaisesta asiasta väärää tietoa eikä myöskään pelkkiä luuloja.
  7. Eipä näytä Lewisin ja Shortin sanakirjakaan
    http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/resolveform?lang=Latin
    mainitsevan perfektimuotoja. Siinä on kuitenkin ”clutus”, ja – kuten Strengin sanakirjakin mainitsee – ”inclitus” on kehittynyt vanhemmasta muodosta ”inclutus”, jossa on cluere-verbin partisiippi ja in-etuliite.

    Perfekti taas voisi kai luontevimmin olla ”clui” tai ”cluvi”, mutta ilmeisesti tästä verbistä ei ole käytetty perfektimuotoja, suurelta osin varmaankin sen merkityksen takia.
  8. Tyhmyytensä voi ilmaista monella tavalla. Älytön suunsoitto on sinänsä tehokas tapa, mutta jos samalla tekee karkeita kielivirheitä, saa samalla aikaan hyvät naurut. Arvatkaa kenelle nauretaan.
  9. Ensinnäkin merkin ”/” oikea nimi on ”vinoviiva”.

    Toiseksi se on lähes aina turha.

    Jos sanon, että olet inttäjä tai tietämätön, niin kyllä tähän sisältyy se mahdollisuus, että olet tietämätön inttäjä. Kieli on tullut vuosituhansien ajan toimeen ilman sellaisia teennäisiä paperi-ilmauksia kuin ”ja/tai” ja tulee edelleen toimeen ilman niitä.

    Lisätietoja: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ja-tai
  10. Jos tiedostot siirtää erillisellä FTP-ohjelmalla, niin sitten pitää siirtäjän itse huolehtia jokaisen tiedoston siirtämisestä ja kaikkien HTML-koodissa esiintyvien URLien tarkistamisesta. FrontPage nimittäin generoi usein file:-URLeja, jotka se itse osaa fiksata siirron yhteydessä, mutta joille FTP-ohjelma ei tietenkään tee mitään.

    Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, pitäisi kai kysyjän kertoa, mitä FP:n asetuksissa on nyt. Mitä näkyy Etäsivuston ominaisuudet -ikkunassa? Siellä _pitäisi_ olla valinta kohdassa "FTP". Ja kohdassa "Etäsivuston sijainti" pitäisi olla palvelimen ftp-alkuinen osoite, jonka oma palveluntarjoaja on ilmoittanut. Lisäksi tietysti pitää "nimen" ja salasanan kyselyssä antaa palveluntarjoajan ilmoittama käyttäjätunnus (ei nimeä!) salasana.
  11. Et ilmeisesti kiistä sitä, että
    a) suomessa ei ole have-verbiä
    b) indoeurooppalaisissa kielissä on have-verbi.

    Joten miksi sitä ei saisi mainita? Spekulaatiot siitä, miten alkuperäinen have-verbi on, eivät kuulu nykykielten erojen kuvailuun. Se, että indoeurooppalaisten kielten have-verbit ovat osittain eri alkuperää, ei osoita, ettei näissä kielissä alkujaan ollut tällaista verbiä. Päinvastoin on todennäköisempää, että tällainen verbi tulee kieleen vanhemman, samaa tarkoittavan verbin tilalle, kuin että sellainen kehittyy ”tyhjästä”.
  12. Verbejä, joilla on eri rektiot, ei voi käyttää predikaatteina samassa lauseessa. Kielessä on rajoituksia, ja tämä on yksi niistä.

    Jos halutaan tai-konjunktiolla yhdistää lauseet ”hän ei kykene tekemään” ja ”hän ei halua tehdä”, on joko käytettävä pitkää ilmausta ”hän ei kykene tekemään tai ei halua tehdä” tai vaihdettava toinen verbeistä, esimerkiksi ”hän ei voi tai ei halua tehdä”.
  13. Nykysuomen sanakirjaa ei ole verkossa. Tämä muuten on huomattavasti suomalaisempi ilmaus kuin "ei löydy verkossa". ("Ei löydy verkosta" olisi mahdollinen mutta tarkoittaisi muuta kuin "ei ole verkossa".)

    Nykysuomen sanakirjaa myydään edelleen, joten miksi sen kustantaja panisi sen verkkoon ja siten pienentäisi menekkiä? Sama koskee uudempia sanakirjoja. (Nykysuomen sanakirjahan kuvaa lähinnä 1920- ja 1930-luvun kieltä.)

    Miksi valtion rahoittama laitos - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus - sitten ei tee verkkoon sanakirjaa valtion varoilla? Koska sille ei ole annettu sellaista tehtävää. Nykysuomen sanakirjan tekemiseen ryhdyttiin eduskunta-aloitteen ja eduskunnan toivomuksen pohjalta. Mistä löytyisi kansanedustajia, jotka uisivat vastavirtaan ja vaatisivat valtiota tekemään yleishyödyllistä työtä eikä ulkoistamaan, yksityistämään, liiketaloudellistamaan ja saneeraamaan?
  14. Sinä et näköjään malta olla lässyttämättä.

    Hiljaistahan on, kun ei ole mitään luotettavaa viitettä näkynyt.

    Jos joku sanoo sanomalehteä luotettavaksi lähteeksi, nauran itseni tärviölle. Aku Ankka olisi luotettavampi kuin keskivertosanomalehti.

    (Tiedän jotain siitä, millaisilla aikatauluilla ja tyyleillä sanomalehtiä tehdään ja miten usein jutuissa on pieniä ja isoja virheitä. Tiennetkö sinä?)
  15. Tee animoitu GIF.

    Luonnollisestikin kävijät kaikkoavat jos heitä olikaan, mutta sehän ei ole vahinko, koska sivuilla ei varmaankaan ole mitään sisältöä, koskapa tuollaista haluat.
  16. Ensinnäkin kannattaa jättää nuo kusi-, paska- yms. jutut jonnekin muualle, kun kirjoittaa julkisuuteen ja vielä pyytää muilta ilmaista apua.

    Toiseksi kannattaa kertoa sivun osoite, jos kysyy apua jonkin sivun korjaamiseen, paitsi tietysti jos haluaa pelkkää lässytystä ja arvailua.

    Kolmanneksi kannattaisi yhdistää ne kuvat kuvankäsittelyohjelmassa yhdeksi kuvaksi. Paitsi jos ne ovat linkkejä, jolloin kannattaa lakata leikkimästä ja tehdä linkit teksteillä.

    Neljänneksi kannattaisi tehdä uudet sivut niin, että ne toimivat standards-tilassa. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/quirks-mode

    Jos et halua korjata sivua vaan vain poistaa sinua itseäsi häiritsevän yksityiskohdan, lisää img-tägeihin hspace="0". Jos tämä arvaus ei osunut oikeaan, palaa kohtaan 1.
  17. Jos lainaat jotain, niin kerro edes lähde. Ja jos et tiedä mitään sivuston luotettavuudesta, miksi lainaat sitä, kun kysyttiin näyttöä?
  18. Taidat sekoittaa Nicolas Sarkozyn sukunimen hänen isänsä sukunimeen. Vai onko sinulla jotain näyttöä siitä, että Nicolas’n nimi olisi ”virallisissa asiakirjoissa saanut muodon Sarközy de Nagy-Bocsa”? Ehkä tarkoitit vain hänen isänsä nimeä, mutta siinä tapauksessa annoit väärän vaikutelman.

    Tilannehan on vastaava kuin jos vaikkapa herra Möttönen saisi lapsen ranskalaisen naisen kanssa ja lapsen sukunimeksi kirjattaisiin Mottonen. Silloin olisi aivan oikein suomenkielisessäkin tekstissä kirjoittaa ”Mottonen”.
  19. Mikähän neronleimaus oli kirjoittaa viestisi otsikoksi ”Tornado tuhosi”, kun tornadolla ei ole kysymyksesi kanssa yhtään mitään tekemistä?

    Miksi lainaat Tilastokeskuksen määritelmää tilastotekniselle käsitteelle ”kaupunkimainen kunta”, kun ongelmanasi on, että et tunne suomen yleiskielen sanaa ”kaupunki”? Ja lähdettä et tietenkään voinut ilmoittaa. Tuon käsitteen alaan eivät muuten mahdu monet Suomen kunnat, jotka ovat virallisesti kaupunkeja.

    Alkujaan kaupungeiksi kutsuttiin sellaisia, joille kuningas oli antanut kaupunkioikeudet. Kaupungilla ja sen asukkailla oli joukko erioikeuksia, privilegioita, ja toisaalta joitakin erityisiä velvollisuuksia. Tyypillisellä kaupungilla oli ruutuasemakaava, tori, satama ja 1800-luvulta alkaen rautatieasema.

    Tosin mahdollista on, että kaupunki-sana oli käytössä jo ennen Ruotsin vallan aikaa; silloin sillä epäilemättä tarkoitettiin kauppapaikkaa, joka saattoi olla varsin pienikin.

    Myöhemmin kaupunki-sanan merkitys väljeni monin tavoin, ja nykyisin kaupunkeja ovat ne kunnat, jotka haluavat kutsua itseään kaupungeiksi. Sekaannusta on lisännyt kuntien yhdistely, jossa useinkin syntyy alueeltaan hyvin iso kunta, jossa on kirkonkylä tai jopa kaupunkimainen keskusta ja sen ympärillä laaja maaseutu.

    Ulkomaista puhuttaessa on kaupunki-sanan merkitys yleensä varsin väljä. Emme kovin herkästi rupea kutsumaan ulkomaiden asutuskeskuksia esimerkiksi kirkonkyliksi (emmekä kauppaloiksi silloinkaan, kun Suomessa oli kauppala kuntamuotona), joten kaupunki-sana kattaa oikeastaan kaikki asutustihentymät, joita ei ole sopivaa kutsua kyläksi.

    Kylän ja kaupungin ero on suhteellinen, ja esimerkiksi historiassa tai sosiologiassa se voidaan määritellä toisin kuin yleiskielessä. Lisäksi sen enempää termikäytössä kuin yleiskielessäkään ei välttämättä kiinnitetä huomiota muodolliseen hallinnolliseen jaotukseen, joka taas tilastoinnissa on usein olennainen.

    Preerialla sijaitsevaa asutuskeskittymää voi kutsua kyläksi tai kaupungiksi. Kovin luontevia muita vaihtoehtoja ei taida olla. Jos asukaslukua ei mainita, niin ”kylä” toisi ainakin minun mieleeni pienehkön, ehkä jopa vain muutaman talon muodostaman yhteisön. Jos taas asukasluku mainitaan, onko mitään väliä sillä, kumpaa sanaa käytetään?
  20. ... on typerämpää, urlahtelu vai jonkin keskustelufoorumin mainostaminen toisella foorumilla?

    (Tämä oli retorinen kysymys. Ne, jotka tuputtavat jollain foorumilla jotain toista foorumia muka parempana vaihtoehtona, voisivat yleensä parhaiten antaa panoksensa kummankin foorumin tason nostamiseen siirtymällä jollekin kolmannelle.)
    21. 92 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt