havana_

Vapaa kuvaus

Aloituksia

14

Kommenttia

1602

  1. "No ei kai se miesten vika ole jos osaavat pyytää pätäkkää hommistaan."

    Ei, mutta se on, jos aliarvostetaan naisten työtä. Muutos lähtee kyllä ihan molemmista osapuolista, ei niin, että naiset yksipuolisesti itse korjaisivat asiansa. Naiset eivät yksin päätä palkoistaan.

    "Kaippa niitä paikkoja on auki mutta ilmeisesti tekijöitäkin riittää kun kerran firmat eivät ole valmiita maksamaan."

    Firmat eivät ole valmiit maksamaan enempää siivoojilleen, koska asiakasyritykset eivät vaadi parempaa siivousjälkeä. Koska siivousta ei työnä arvosteta, ei uskalleta vaatia laatuakaan. Mulkku se joka valittaa pölystä tietokoneen takana.
  2. rikollisuus selvään laskuun.
  3. tuoda senhetkiset faktat lainsäätäjän tietoon kuin ottaa tekeillä olevaan lakiesitykseen kantaa.

    Poliisilta tosin on pyydetty lausuntoa esityksestä, mutta poliisin kanta ei ole eikä sen pidäkään olla mikään ykköskriteeri lakeja säädettäessä. Asioilla on myös puolia, joiden asiantuntija poliisi ei ole. Prostituutio ei ole vain ja ainoastaan poliisin tai prostituoitujen itsensä ammattitaidon alaan kuuluva ongelma vaan paljon monisyisempi ilmiö joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan.
  4. Akavan mukaan 47 % alle 30-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista naisista on määräaikaisessa työsuhteessa. Samanikäisistä korkeakoulutetuista miehistä määräaikaisissa työsuhteissa on 21 %. (2003)
  5. Miksi minun pitäisi alkaa todistamaan, että suurituloiset saavat enemmän tulonsiirtoja kuin pienituloiset, kun asia ei niin ole enkä niin ole väittänyt?

    Suurituloisimpien osalta täytyy tosin huomioida, että heidän tuloistaan merkittävän osan muodostavat pääomatulot, joiden verotus on kevyempää kuin ansiotulojen keskimäärin. Miksi heidän pitäisi tulonsiirtoja saadakaan, kun he eivät osallistu niiden kustantamiseenkaan yhtä suurella volyymilla kuin joku keskituloinen palkansaaja?
  6. "Niin mitä siivoustöistä. Ilmeisesti tekijöitä löytyy koska palkat ovat kokolailla matalat."

    Luulenpa vaan, että avoimia paikkoja saattaa olla enemmän kuin millään muulla alalla. Se ei tunnu heijastuvan kuitenkaan palkkakehitykseen. Eli kysynnän ja tarjonnan laki näyttää olevan voimassa lähinnä miesvaltaisilla aloilla?

    "Lisäksi tietysti se, että kuinka tärkeänä siivoustyötä pidetään."

    Arvostus. Siinä se on. Onko se, kun mies seisoskelee mölyävän lehtipuhaltimen kanssa ojassa, vaativampaa kuin se, että saman yrityksen rappusiivooja luuttuaa portaita? Ilmeisesti näin on - onhan tuollaisessa lehtipuhaltimessa jo paljon enemmän tekniikkaa ja niin komia äänikin.

    Kodeissakin perinteisten miesten töiden arvostus on toista kuin naisten töiden ylläpitävä ja yhteisen mukavuuden lisäämiseen suuntautuva luonne. Kukkien kastelu nyt ei ole mitään. Jos sen unohtaa vaimon matkan aikana ja vaimo siitä suuttuu, on vaimossa vika (nalkuttaja). Sen sijaan auton tankkaaminen on tärkeää, huolimatta siitä, että auto ei kuihdu eikä kuole vaikka tankkia ei olisi piripintaan tankattukaan.
  7. Sanoin, että niistä työssäkäyvistä, jotka eivät tule toimeen palkallaan, on suurin osa naisia. He eivät palkallaan saa esimerkiksi asuntolainaa, siinä kuin hyvätuloisemmat saavat verohelpotusta oman omaisuutensa kartuttamisesta.

    Totta kai mitä pienempi palkka, sen suurempi on tulonsiirtojen osuus kokonaistuloista. Täytyy muistaa, että hyvätuloisetkin saavat kaikenlaista kivaa. Esimerkiksi lapsilisät ja hoitopaikkasubventiot siinä kuin pienempituloisetkin.
  8. eivät saa eniten tukia. Pitkäaikaistyöttömät saavat esimerkiksi enemmän.
  9. "Palkoissakin pätee kysynnän ja tarjonnan laki."

    Siivoustyö?
  10. Alan naisistuessa sen palkkakehitys alkaa yleensä laahata yleisen palkkakehityksen jäljessä.
  11. yksi kymmenestä -otantahan oli juuri suomalaisista miehistä. Eli jos pitäydytään suomipojassa, niin sitten pitää jakaa yksi mies kymmenelle naiselle.
  12. jotka eivät tule toimeen omalla palkallaan, on naisia.
  13. heistä yksi kymmenestä, ja hänen pitääkin riittää sitten kymmenelle naiselle. Itselleen ei saa semmoista aarretta omia.
  14. En kai ole väittänytkään, että johtopaikoille pääsee huilimalla. Tähdensin sitä, että johtotehtävissä pystyy paremmin itse suunnittelemaan tulemisensa ja menemisensä. Esimerkiksi jos pitää mennä tarkistuttamaan eturauhasensa niin sen kun sanoo, että "menen hoitamaan asioita ja mulla menee jonkin aikaa". Sen sijaan joku alempi toimihenkilö voi joutua tekemään hyvinkin tarkkaan selkoa pomolleen siitä että on menossa kukkaroaan näyttämään.

    Kyllähän nykypäivän työelämä vaatii kaikilta paljon osaamista ja taitoja. Ei se ole mitenkään erityisesti johtajuuteen kuuluva vaatimus.
  15. ja se perustuu lakiin.

    Mistäpä meistä kukaan tietää, mihin Halonen palkkionsa käyttää. Mauno Koivisto palautti aikoinaan palkkiostaan 240 000 mk valtiolle. Ahtisaari taas maksoi 9 000 mk/kk työttömien erilaisille yhteisöille.

    Minä en tuollaisten rahojen perään jaksa itkeä, niillä ei ole valtiontaloudessa merkitystä hevonhäivää.
  16. Kyllä vaan huilitaan johtotehtävissä. Sanotaan näin, että työajat ovat siellä joustavammat. Eli pitkä ja raskas edustuspäivällinen kärsitään pois seuraavana aamuna. Jo etukäteen kannattaa suunnitella seuraavaksi aamuksi joku puhelinpalaveri johon voi osallistua kotoa, esimerkiksi. Tai joku katselmus jossa ei oikeasti mene kuin viisitoista minuuttia, mutta jonka takia työpaikalle tullaan vasta iltapäivällä.

    Mikäs tupsukorvalle on tullut kun kaikille tänään tarjottelee kateutta motiiviksi. Mistä sinä tiedät missä tehtävissä minä toimin.
  17. Kokonaistyömäärästä en tainnut mitään puhuakaan.

    Kyllä sitä löysää on vieläkin joissain töissä, olen huomannut. Sen verran kuin pitääkin olla.
  18. olisi sovinistisiivessä noussut, jos Halonen EI olisi suostunut toiselle kaudelle, vaan olisi jättäytynyt oloneuvoksettareksi ja nostanut huikeaa täyttä presidentin eläkettä, tekemättä mitään.
  19. Minusta presidentin palkkio vaikuttaa naurettavan pieneltä presidentin palkkioksi, samoin edustusrahat.

    Tosin asiasta on päättänyt valtioneuvosto eikä Halonen itse.

    On ihan luonnollista, että palkkio nousee kun kokemusta karttuu. Säästyihän Halosen toiselle kaudelle päästessä kuitenkin presidentin eläke, joka olisi langennut "ylimääräisenä" maksettavaksi mikäli Niinistöstä olisi tullut presidentti.
  20. Ei olisi minusta oikein, jos työtön saisi saman elintason kuin töitä tekevä. Tietenkään. Suomessa tällaista tapahtuu, kun meillä on ansiopäivärahajärjestelmä ja toisaalta niin pienipalkkaisia työntekijöitä, että joutuvat hakemaan loput toimeentulostaan sosiaaliluukulta. Ratkaisu tähän ei ole jälleen kerran lisätä "kannustimia" jo muutenkin heikoimmassa asemassa oleville.

    Tuloeroja saa ja täytyy olla, mutta säällisiä rajoja en tässä pysty suoraan määrittelemään. Suotavien erojen suuruus riippuu minimitoimeentulon suuruudesta, valtion ja kuntien budjeteista sekä yleisestä infrastruktuurista. Esimerkiksi ovatko kaikki oikeutettuja laadukkaaseen terveydenhuoltoon vai eivät.

    Köyhyys sairastuttaa, ja sairaus köyhdyttää. Tällaisten kierteiden pahentaminen ja syventäminen on tyhmintä mitä yhteiskunta voi tehdä, ja sen se totisesti on tehnyt.

    Tiettyyn rajaan saakka, jos kaikille taataan samat mahdollisuudet (esim. koulutus ja terveydenhuolto), tuloerot ovat kannustava elementti. Jos tuloerot kuitenkin jatkavat kasvuaan nopeasti ja voimakkaasti, se jo sinänsä kertoo, että ne ovat alkaneet toimimaan ennaltamääräävästi eivätkä enää siis toimi kannustimena. Ehkä jonkinlainen aaltoliike tai tuloerojen pysyminen vakaina kertoisi vapauden ja vastuun tasapainosta.
    21. 17 / 81
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt