Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Adventistien sapattisäännöstön kirjoittamattomat, mutta käytännössä noudatettavat poikkeuspykälät ovat olleet kiintoisia.

    Lääkärit ja sairaanhoitajat ja muukin sairaaloiden henkilökunta on vapautettu sapatin sitovuudesta kokonaan. Jännä juttu muuten, että Adventtikirkon alkutaipaleella johdossa oli aika paljon lääkäreitä.

    Jostakin syystä adventistien laitoksissa tehdään työt myös lauantaisin. Aivan samoja töitä muualla tehtynä pidetään kuitenkin sapatin rikkomisena.

    Se, että jollakin kirjanpidollisella kikkailulla yritetään osoittaa lauantaityö palkattomaksi, on silkkaa itsepetosta.

    Minun mielestäni ravintolakokki ja tarjoilija tekevät hyvää. Samoin tekee hyvää linja-auton kuljettaja.

    Prosessiteollisuudessa on tavallista, että prosessia ei voi pysäyttää noin vain päiväksi. Ja myös työntekijöitä tarvitaan jatkuvasti. Minusta ne adventistit, jotka tuomitsevat prosessiteollisuuden lauantaityöt, mutta käyttävät kuitenkin terästä ja lasia, ovat joko tekopyhiä tai vakavasti tietämättömiä.

    Aika monet kulkevat sapattikirkkoon bussilla. Minusta se on ristiriitaista, jos bussikuskin työ lauantaina tulkitaan lepopäiväkäskyn rikkomiseksi.
  2. Alex: «Jumala On olemassa ihmisistä riippumatta - jumalia taas ihmiset luovat mielikuvituksissaan ... Näe ero ..»

    Jätetään sitten ihmisten höpinät arvoonsa ja hiljennytään kaikkivaltiaan mysteerin äärellä, erittäin tasa-arvoisina.

    Aina, kun Jumalasta kerrotaan, että hän teki sitä ja tätä tai on semmoinen tai tämmöinen, kannattaa pitää vahvana optiona mielessään sitä, että kyseessä on silkka höpinä, aivan riippumatta siitä, minkä väristen kansien välissä tuo juttu on.

    Todellisuus kohdataan itse. Tietenkin voi kokeilla noudattaa kunnioittamiensa opastajien ohjeita. Mutta ei pidä kuvitella, että pelkästään karttaa töllöttämällä pääsee perille.

    Ristiriidat eri uskontokuntien opeissa saattavat olla erinomaisen epäolennaisia tai vain näennäisiä. Lillukanvarsissa kompastelu hidastaa olennaiseen pääsemistä. Se olennainen on aina käytäntöä — ei mitään pelkkää uskomista johonkin, jolla ei ole kosketuspintaa todellisuuteen.