- Mitä hedelmiä mahdat tarkoittaa, kun vihjaat jotakin minun hedelmistäni? Minä tiedän ne paremmin kuin sinä ja vielä luotettavampia lähteitä ovat vaimoni ja lapseni.
Minusta sinä näytät ihan grandioosiharhaiselta, pohjattoman omahyväiseltä ja muita perusteettomasti tuomitsevalta sekopäältä. Tuon kirjoittelusi hedelmät ovat lähinnä sitä, että teet itsestäsi pellen ja samalla huononnat kristinuskon mainetta yleisemminkin.
Mutta totuus kirpaisee. En odota, että ottaisit palautetta vastaan. Se vaatisi nöyryyttä, jota ei taida olla tässä tapauksessa käytettävissä. - Ei siitä tarvitse mitään uskoa, koska karttapalvelu kertoo.
https://www.google.fi/maps/search/Helvetti/ - «No tietenkin se kaikilta osin Raamatun UT mukainen / mukaisin. ("hedelmistään puun tunnistaa") sanoi / opetti Herra, Kristus Jeesus.»
Syksyllä tuo sitten nähdään. En ole ihan varma yhdestä lähellä kasvavasta puusta. Vaikuttaisi kuuluvan Prunus-sukuun. Kunhan lehdetkin kohta puhkeavat, tulee jo heti hiukan lisää tietoa.
Mutta minkälaisia hedelmiä / vaikutuksia tuottaa / aiheuttaa tämä GD mukainen "herättelevä"? - «Jos et tiedä, mikä tulkinta Raamatusta on oikea, niin etkö kysy sitä hyvämaineiselta ja luotettavalta asiantuntijalta, Adventtikirkon opettajilta ja seurakuntayhtymän johtajilta, jopa Elleniltä?»
Tämä oli ehkä ironiaa, mutta otan sen silti vakavissaan esitettynä väitteenä.
Adventtikirkon opettajat eivät ole hyvämaineisia saati luotettavia asiantuntijoita Raamatun tulkitsemisen kysymyksissä. Ei sinne päinkään.
Ellen White jäi kiinni plagioinnista ja hyvin monet hänen “minulle näytettiin”-ennustuksistaan ovat jo osoittautunee virheellisiksi tai ainakin havaittujen trendien valossa erittäin epätodennäköisiksi. Ei siis ole hyvää mainetta eikä luotettavuutta hänelläkään.
Ja muistettakoon, että puolitotuudet ovat vaarallisimpia valheita. - Minä olen kirjoittanut eläissäni koko joukon tietokoneohjelmia ja kehitellyt algoritmeja myös. Olen myös yllättänyt itseni monta kertaa virheellisestä päättelystä tai perusteettomasta mielipiteestä. Näillä kahdella en ole huomannut keskinäistä syy-seuraus-suhdetta.
Muilta osin en tajunnut tuosta viestistä mitään. Miten voi suoltaa tekstiä noinkin paljon ilman mitään ajatuksen tynkää? Ehkä se edustaa taiteenlajia nimeltä dadaismi? - Saduilla on oma paikkansa ja merkityksensä.
Esimerkiksi Andersenin “Ruma ankanpoikanen” ja “Keisarin uudet vaatteet” ovat ihan hyviä ajattelun herättäjiä, vaikka kukaan tuskin väittää, että ne olisivat tosikertomuksia tai että niiden arvo olisi riippuvainen tapahtumien todenperäisyydestä. - Pelipojuke kuule, ehkä kannattaisi nukkua ensin. Sitten voisi yrittää uudestaan tuottaa edes yhden järjellisen lauseen.
- Heh. Oikeastaan ihan hauskaa “tavata” taas pitkästä aikaa.
Mikä aikavyöhyke? Suomessa useimmat nukkuvat tuohon aikaan.
Perinteinen selitys tuolle rukoilun mielettömyydelle on se, ettei Jumala sitä tarvitse, vaan ihminen. Yleensä tähän liittyvä keskustelu jää kesken.
Ehkä jatketussa keskustelussa päätyisi yksimielisyyteen siitä, että jonkin toivotun asian tai tapahtuman rukoileminen ei oikeasti lisää sen toteutumisen todennäköisyyttä muuten kuin vahvistamalla rukoilijan itsensä motivaatiota toimia tavoitteensa hyväksi. On mahdollista, että siinä merkityksessä rukoilu ainakin joskus “toimii”.
Evankeliumin mallirukous sisältää hyvin vähän pyyntöjä. Enemmän se on luonteeltaan Jumalan tahtoon alistumisen meditaatiota. Jokapäiväinen leipä tarkoittaa vähimmäisedellytyksiä elämälle ja se on aika vähän verrattuna moniin Jumalalle lähetettyihin anomuksiin. Anteeksi pyytäminen siinä määrin kuin rukoilija itse antaa muille anteeksi on varsin nöyrä pyyntö, joka on omiaan ohjaamaan armolliseen suhtautumiseen muita kohtaan. Ja pyyntö välttyä kiusauksista ja päästä pahasta on sekin paljolti rukoilijan oman moraalin kohottamista eikä niinkään jonkin asian pyytämistä itselle.
Jotkin herätysliikkeet ja julistajat korostavat kiitosrukouksen merkitystä. Hyvähän on silloin tällöin muistaa kaikki se, mikä on hyvin ja kiitollisuuden aihetta.
Mielenkiintoista näissä jutuissa on se, että kun rukous toimii, se on täysin riippumatonta siitä, onko sitä Jumalaa ollenkaan olemassa.
Jostakin luin kauan sitten, että ateistin ongelmat alkavat siitä, kun hän tuntee kiitollisuutta eikä tiedä, kenelle sen osoittaisi. No, sehän nyt on ihan kukkua se. Ihan hyvin voi suunnata kiitollisuutensa vaikkapa olemassaololle ja elämälle, ystävilleen ja yhteiskunnalle. - Melko sujuvasti tuo veitikka näyttäisi pärjäilleen vetisessä elementissä. On vaikea perustella, miksi se olisi lajina tuhoutunut vedenpaisumuksessa.
Ainoa tuollaisen käsityksen puoltamisen keino taitaa olla se vihoviimeinen oljenkorsi: “Jumalalle on kaikki mahdollista” ja varmuuden vuoksi vielä “Tutkimattomia ovat Herran tiet”. - Minkähän takia näissä luomiskeskusteluissa on aina vain puhetta eläimistä?
Miksei kasvilajien luomista kontra evoluutiota ikinä tarkastella Raamatun, tieteen tai otsalampun valossa?
1 Moos 11–13
«Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui.
Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä.
Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.»
No, oikeastaan siinä ei sanota mitään sellaista, mikä sulkisi pois kasvilajien evoluution. Ja aika lailla jää tulkinnan varaa siihenkin, mitä niillä luomispäivillä oikeasti tarkoitettiin. Kirjaimelliset 24 tunnin vuorokaudet ovat vain yksi tulkintatapa. Mikään ei estä vertauskuvallisempaa tulkintaa, jota kuitenkin myös literalistit harrastavat joissakin muissa Raamatun paikoissa.
Ai niin. Sama kyllä koskee myös eläimiä. Nuoren maan kreationismi ja lajievoluution kieltäminen lepäävät tyhjän päällä. - Runsaudenpula taitaa olla suurin vaikeus tähän vastaamisessa.
Otetaan ensin vaikkapa Joos 10:12–14
«Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten käsiin, Joosua puhui Herralle israelilaisten kuullen ja sanoi: "Aurinko, pysy paikallasi Gibeonissa! Kuu, ole liikkumatta Aijalonin laakson yllä!"
Ja niin aurinko pysyi paikallaan ja kuu oli liikkumatta, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Näin on kirjoitettuna Oikeamielisen kirjassa. Aurinko seisahtui taivaan laelle kokonaiseksi päiväksi eikä kiirehtinyt laskemaan.
Sellaista päivää, jona Herra tällä tavalla myöntyi ihmisen pyyntöön, ei ole ollut koskaan aikaisemmin eikä myöhemmin. Herra kävi sotaa Israelin puolesta.»
Tämä on monesta syystä fysikaalinen mahdottomuus.
Voisi tietysti tarkastella sitä, minkälaisia jälkiä tuollaisesta tapauksesta olisi pitänyt olla. Ihan ensiksi, koko ihmiskunta olisi tuhoutunut. Ehkä se riittääkin eikä tarvitse mennä geologiaan ollenkaan. - Kiroilun ja rukoilun yhdistävänä siltana toimii kielessämme “Jumalauta”.
Itse asiassa kaikki huomion muualle suuntaaminen ja muun kuin suoranaisesti kipuun liittyvän tunnekuohun tuottaminen lievittää kipua. - Millä tavalla ihminen tulee viisaammaksi tai hengellisesti ravitummaksi sillä, että saa selville sen, kuinka monta minuuttia evankeliumitekstin aikamääre kolme päivää ja kolme yötä tismalleen tarkoittaa?
Eikö se ole aika lailla yhdentekevä asia?
Vai liittyykö tämä jotenkin siihen, minä viikonpäivänä kuuluu käydä kirkossa? - Valheen verkossa eläminen ei ole helppoa, ainakaan minun kaltaiselleni ihmiselle.
Psykopaatit kuulemma eivät kärsi valheittensa aiheuttamasta elämän sotkuisuudesta. - Niinpä niin, vaikka oikeasti muistisairaudessa ei ole mitään hauskaa.
Mutta niinhän se on, että yleensä vitsit ovat hyviä vain kerran ja monet ihmisetkin ovat seurana kiinnostavimmillaan ensitapaamisella. Täälläkin joitakin itseään kovin paljon toistavia keskustelijoita oli ihan hauska lukea ensimmäisen kerran.
Muistin menettäneellä on uusia alkuja aina vain. - Sitä suolan mauttomaksi menemistä on selitetty sillä, että enimmäkseen Kuolleen meren seudulta hankittu suola sisälsi koko joukon muitakin yhdisteitä kuin natriumkloridia, joka oli niistä eniten veteen liukeneva. Sen vuoksi pitkään säilytetty suola menetti makuaan ja arvoaan säilöntäaineena.
Pitää myös ottaa huomioon, että suola oli siihen aikaan hyvin arvostettua ja joissakin maissa sitä käytettiin vaihtovälineenä ja palkkana rahan tapaan. Siitä on kotoisin palkkaa tarkoittava sana monissa kielissä: salary, salario, salaire, salaris. - Niinhän se on, että hyvä historiallinen fiktio poimii rungokseen joukon tiedettyjä historiallisia faktoja.
Esimerkiksi Mika Waltari teki tätä ja olikin oikein taitava siinä. - Kas mokomaa, miten voikin sattua näin jännästi! Tuolla toisessa ketjussa joku aivan eri nimimerkki lainasi tuota samaa ortodoksien kertomusta sana sanalta täsmälleen samalla tavalla!
Tämä ei voi olla sattumaa, vaan ehkäpä hyvinkin korkeimman kaitselmusta ja johdatusta!
Lisäksi tässä on yllättävän samanlaisena piirteenä myös se, että kommentilla ei ole mitään kytkentää kommentoitavaan viestiin.
Yliluonnollista! Vapiskaamme! - Yritetäänpä kuitenkin analysoida pala palalta tuota sekopäistä kommenttia.
«Jaa,a. Siis väite, että raamatun sana on kyseenalainen ja tiede tuuliviirinä jumala - koska se hyväntiedonpuun hedelmänä tuo uutta hedelmää nautittavaksi, mikä olisi sangen hyvää.»
Päälauseesta puuttuu verbi ja siksi se ei oikeastaan sano yhtään mitään.
Katsotaan sitten sivulauseita. Haluatko sanoa, että Raamatun sana on kyseenalainen? Vai väittääkö joku muu mielestäsi sellaista? Tarkoitatko tässä nyt Raamatun sisältämää tekstiä vai tuon nimistä säännöllisesti ilmestyvää adventistien tutkisteluvihkoa?
Onko joku mielestäsi väittänyt, että tiede on tuuliviiri, edes vertauskuvallisesti? Vai väitätkö itse sellaista? Mitä käyttäisit tuon väitteen perusteluna?
Onko joku mielestäsi väittänyt, että tiede on jumala, edes vertauskuvallisesti? Vai väitätkö itse sellaista? Mitä käyttäisit tuon väitteen perusteluna? Tai mitä luulisit jonkun muun käyttävän?
Onko tiede sinun mielestäsi jossakin mielessä hyväntiedon puun hedelmä? Mitä se tarkoittaa? Mitä ihmettä siinä tarkoittaa tuo “sangen hyvää”? Onko se oma mielipiteesi, jonkun muun kuviteltu mielipide, sarkasmia vai jotakin muuta?
«Siis kysehän on valtajakkaran asettamista Jumalanrinnalle. Näin sen tulkitsen.»
Oletan, että tarkoitit sanoa “asettamisesta” ja sanavälin puuttuminen Jumalanrinnasta on vain näppäilyvirhe. Oletan näin siksi, että olen erittäin hyväntahtoinen.
Mikä on valtajakkara? Mitä tarkoittaa sellaisen asettaminen Jumalan rinnalle? Missä on kyse sellaisesta?
Sitten lainaat ortodoksien perinteestä löytynyttä kertomusta, jossa askeetti päihittää väittelyssä saatanan, joka ei pysty katumaan, rakastamaan ja niin edelleen.
Minkälainen aasinsilta yhdistää tämän kertomuksen käsiteltävään aiheeseen? Kuka siinä vertautuu askeettiin ja kuka saatanaan?
Toivon, että yrität hiukan valottaa näitä asioita, jotta viestillesi syntyisi edes jotakin merkitystä. Mutta jos et osaa tuottaa muuta kuin hevonpaskaripulia, jätä mieluummin kokonaan vastaamatta. - Mitä ihmettä oikein yritit sanoa? Käytätkö jotakin netistä löytynyttä puppugeneraattoria?
Kommenteissa olisi kovin ystävällistä yrittää sanoa jotakin, mikä liittyy tavalla tai toisella kommentoitavaan viestiin ja mieluusti myös jollakin kytkennällä ketjun avaukseen.
Tällä kertaa avauksen aiheena oli Ellen Whiten nauttima arvostus profeettana ja hänen erehtymättömyytensä tai erehtyvyytensä. Minun kommenttini laajensi sitä ajatusta, ettei kukaan profeetta ole ollut erehtymätön. Tässä siis se aihepiiri. Yrittäisit edes.