Vapaa kuvaus

Aloituksia

96

Kommenttia

5326

  1. Nimimerkille "Jeesuksen nimessä..."

    Et vastannut kysymykseeni, pyritkö itse täydellisyyteen kaikessa Raamatun Uuden testamentin ohjeiden mukaisesti.

    Oletan, että pyrit siihen.

    Taidanpa uskoa myös sen, että yrität ilmaista itseäsi selvästi ja ymmärrettävästi. Se ei vain onnistu kovin hyvin.

    Ehkä voisit pyytää avuksesi jonkun luotetun ystävän, jolla kirjallinen ilmaisu on paremmin hallussa. Meillä on jokaisella vahvuutemme ja heikkoutemme.

    Ystävällisesti ehdotan. Kunnioitan nöyrää pyyntöäsi.

    Minusta ei valitettavasti ole selventämään sanomaasi, koska en oikein ymmärrä sitä. Ja olen varmaankin uskon ja näkemyksen puolesta kovin erilainen kuin sinä.

    Vanhassa testamentissa kerrotaan, että Mooses oli ainakin omasta mielestään hidas ja kömpelö sanallisessa ilmaisussa ja siksi hän sai avuksi kansanjohtajan tehtäväänsä sujuvasanaisemman veljensä Aaronin.
  2. Oikeastaan pitäisi palata alkukielisiin teksteihin. Se tietenkin edellyttäisi kreikan, heprean ja aramean opiskelua.

    Tai toisaalta, eihän se, ettei ymmärrä lukemaansa ole ennenkään uskomista haitannut. Siitä vain antaa katseen liukua kummallisten koukeroitten yli ja huokaisee hiljaa mielessään: Aamen, uskon kaiken.

    Yksi juttu näissä kuitenkin jää kaihertamaan. Koko isosta Raamatusta ei ole tallella yhden yhtäkään alkuperäiskäsikirjoitusta. Kaikki ovat kopioita ja hyvin luultavasti muuttuneita.

    Varminta olisi tietenkin kysyä henkilökohtaisesti Jumalalta itseltään, mitä sanottavaa hänellä on eikä yrittää kaivella sitä asiaa esiin moneen kertaan pilatuista kirjoituksista.

    Tiesittekö, että lestadiolaiset nimittävät itse käyttämäänsä käännöstä "alkuperäiseksi Raamatuksi"? Aika hauska ilmaisu. Biblia, Se on Coco Pyhä Raamattu Suomexi…
  3. Alex,

    kirjoitit niin pitkästi ja rönsyilevästi, että siihen on hiukan työlästä vastata. Yritän kuitenkin poimia olennaiset kysymykset esiin.

    Väärän todistuksen antaminen on väärin kaikissa kulttuureissa. Epärehellisyyden tuomitseminen on syvällä ihmisen myötäsyntyisessä moraalissa. Ei siihen mitään Raamattua tarvita.

    Ymmärsin, että pidät väärää todistusta tuomittavana silloinkin, kun sen antaa hyvässä uskossa, tietämättä, että se on väärä. Tämä poikkeaa useimpien oikeustajusta. Jos vilpittömästi uskot asian olevan jollakin tavalla niin ei sen sanominen ole epärehellistä. Sen takana voi kyllä olla laiskuutta ja huolimattomuutta asioiden tarkistamisen suhteen.

    Ja joillakin meistä on sellainen mielen rakenne ja toiminta, että ihan selvät todisteetkaan eivät muuta virheellistä käsitystä miksikään. Silloin henkilöä on pidettävä syyntakeettomana väärästä käsityksestään ja siitä seuraavista vääristä todistuksista.

    Sitten kerroit Raamatun sanovan, että synnin seuraus on kuolema. Minun havaintoni mukaan kuolema on syntymän seuraus. En ole vielä kuolemattomuuteen törmännyt. Ainoa keino välttyä kuolemalta on olla syntymättä.

    Niinpä tuo Raamatun opetus vaikuttaa minusta varsin tyhjältä.

    Sen sijaan ymmärrän ja uskon, että teoilla on seurauksensa. Moraalittomilla teoilla on usein ikäviä seurauksia. Esimerkiksi valehtelusta tai varastamisesta seuraa äkkiä luottamuksen menetys, joka tekee sosiaalisesta elämästä hankalaa.

    Hyllyssäni Raamatun vieressä oleva Dostojevskin teos ei ole Rikos ja rangaistus vaan Idiootti. On siellä sitten muitakin kirjoja, mutta en mene nyt enempää aiheesta ulos. Ruhtinas Myškinin seikkailut ja sekoilut sisältävät monikerroksista ihmisyyden tarkastelua, jota ei voi tiivistää muutamaan lauseeseen eikä myöskään voi kuitata kirjan "sanomaa" todeksi tai valheeksi. Ja juuri siksi se on ihan hyvä kirja.

    Ja tuollaisessa merkityksessä näen monet Raamatunkin kertomukset arvokkaina.

    Sukuluettelojen, samoin kuin yksipuolisen ihannoivasti kirjoitetun sotahistorian merkitystä pidän aika vähäisenä.