ptjp

Vapaa kuvaus

Aloituksia

28

Kommenttia

371

  1. Tuo sallittu äkkiseltään ihan reippaalta näyttävä voittoprosentti ei kuitenkaan selitä ASO-yhtiöiden useimmiten sangen korkeita vastikkeita, sillä yhtiöiden SIJOITETUT OMAT PÄÄOMAT - joille vain voittoa saa siis maksaa - ovat naurettavan pieniä. Tämän ASO-kuvion jujuhan on juuri siinä, että aso-kiinteistöihinhän yhtiöiden omistajien ei ole tarvinnut sijoittaa itse lainkaan pääomaa - kun korkotukilainojen lisäksi tarvitut omarahoitusosuudet on kerätty kokonaan asukkailta aso-maksuina. Kääntöpuoli on sitten se, että nyt tähän päivään mennessä kertyneistä valtavista omaisuusmassoista ei saa omistajille irrottaa voittoina latin latia (siis näkyvänä voitonjakona - konsernien omien huolto- ja isännöintiyhtiöiden kautta taiten piilotetusti tapahtuva mahdollinen tuottojen herutus on sitten asia erikseen...).

    Ks esim: https://www.asokodit.fi/attachements/2014-06-19T11-23-3261.pdf - Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2013 - ... Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä - Emoyhtiön tilikauden voitto on 1 926 106,87 € (921 360,37 €). Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 965 335,24 € (94 185,24 €). Osinkona jaetaan 13,45 € (13,45 €) / osake eli yhteensä 94 185,24 € (94 185,24 €) ja jätetään omaan pääomaan 1 831 921,63 € (827 175,13 €)... (kun taseen loppusumma 31.12.2013 oli puolestaan 1 164 M€)
  2. No nytpä tämä jo näkyy täällä: http://www.att.hel.fi/fi/asumisoikeusasunnot/helsingin-asumisoikeus-oy-sandis
  3. Tuo Pihlajanmarja näkyykin olevan jo haettavissakin - 30.6 klo 12 - asti, ks: http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&id=86

    Ja samoin 30.6. klo 12 asti haettavissa näkyy olevan myös tämä uusi Pukinmäen kohde Eskolantie: http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&id=87

    (Näitä kohteita en ollutkaan tuossa aiemmin Asuntotuotantoimiston hankepäätöksistä sattunutkaan löytämään.)
  4. Etelä-Myllypuron puutaloalueelle HASO Ratasmylly, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/3e/3ecd6dfb0f6a1aa1e63a50dbf060edae821298bb.pdf

    Laajasaloon Kruunuvuorenrantaan HASO Gunilla, ks: http://www.hel.fi/static/public/hela/Asuntotuotantotoimikunta/Suomi/Paatos/2013/Att_2013-04-17_Asuntk_5_Pk/42591C2E-EF7E-4E66-8004-5622F6514DD7/Liite.pdf

    Mellunkylään Viitankruununtielle HASO Linnanpelto, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/3f/3f21ceb8fa3f832036881375fbe796d82b57dc65.pdf

    Tapulikaupunkiin HASO Tuulaakipuisto, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/02/0229ec9cc78a626be74eb65a9723b89aaf95cef4.pdf

    + myös Tapulikaupunkiin (em. viereen) HASO Syökärinpuisto, ks: http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/f0/f062d2e78381825540f09238ac6a877c108c4bbc.pdf

    (nuo nyt löytyivät äkkiseltään googlaamalla)
  5. Fortumin osakkuus Fennovoimassa kieltämättä voisi "sumealla logiikalla" ehkä jopa TEM:n energiaosaston juristien - ja oikeuskanslerinkin - silmissä vaikuttaa siten, että AES-2006-hankkeen ei enää katsottaisi rikkovan Fennovoiman PAP:n "henkeä".

    Myös poliittisille päättäjille ja suurelle yleisöllekin em. tulkinta olisi itse asiassa aika helppoakin perustella siten, että koska Fennovoima tosiaan oli tyhjästä aloitteleva ydinvoimayhtiöaspirantti, niin se oli PAP-hakemuksessaan ymmärtänyt sen, että sen on parasta rajata toimittaja- ja laitostyyppivaihtoehtonsa vain sellaisiin, joista yhtiön silloisella ydinvoimayhtiöosakkaalla E.ON:llä oli yhtäältä kotimaastaan Saksasta (KWU&Siemens=> Framatome=> Areva / mm. Isar 2 & Gundremmingen B+C) ja toisaalta Ruotsista (Asea/ABB-ATOM=> Westinghouse=> Toshiba-Westinghouse / Oskarshamn 1-3) hyvinkin vankkaa kokemusta. Niinpä jos poistuneen E.ON:n tilalle Fennovoima saisi jotenkin houkuteltua Fortumin, niin voitaisiin - ehkä juridisestikin - katsoa mahdolliseksi tuokin, että Fennovoima päätyisikin AES-2006-vaihtoehtoon - koska nyt tässä uudessa tilanteessa myöskin sen toimittajasta ja teknologiasta olisi nyt puolestaan tosiaankin Fortumilla runsaastikin ja hyvin monipuolista kokemusta.

    Mutta miten ihmeessä yhtäältä TVO:n OL4:sessa isolla osuudella mukana jo oleva - ja toisaalta omalle Loviisa 3:llekin yhä lupaa kärkkyvä - Fortum voitaisiin houkutella mukaan Fennovoiman osakkaaksi? Ainoa kuvio, jolla kuvittelisin sen voivan olla mahdollista, olisi sellainen, jossa Hanhikivi 1 ja Loviisa 3 - hankkeet koplattaisiinkin siten yhteen, että a) Fennovoimasta tehtäisiinkin Fortumin tytäryhtiö siten, että Fortumille tulisi siihen 51%:n osuus - ja Voimaosakeyhtiö SF:lle jäisi 49% - mutta samalla toisaalta b) Fortum perustaisi Loviisa 3 -hanketta varten erillisen tytäryhtiön - johon siihenkin VSF tulisi 49%:n vähemmistöosakkaaksi! Tällainen kuvio voisi nähdäkseni parhaiten varmistaa sekä HK1:sen toteuttamisen, että sen perään myös sitten LO3:senkin toteuttamisen - koska LO3:sta tulisikin nyt niin osakkuuskuvioltaan kuin teknis-taloudellisena hankkeenakin niin kiinteästi Fennovoiman hankkeeseen kytkeytyvä, että jo olisi ihme, jos ensi vaalien jälkeen "yhteiskunnan kokonaisedun" ei katsottaisi nyt sitten jo vihdoinkin puoltavan jatkoksi myös LO3:sen hyväksymistä.
  6. Fennovoiman PAP:ssä (- toisin kuin muuten TVO:n PAP:ssä -) nimenomaan ON rajattu ne laitosvaihtoehdot, joiden joukosta yhtiö hakemuksessaan muitta mutkitta vakuutti laitosvalintansa aikovansa tehdä, ks:

    http://www.tem.fi/files/26805/PAP_FV_040510_final.pdf#page=9

    "...Yhtiö on valinnut hankkeeseen kolme vaihtoehtoa ydinvoimalaitosyksiköksi:
    ranskalais-saksalaisen Arevan EPR:n (European Pressurized Water Reactor) ja
    Kerenan (aiemmin SWR 1000, Siederwasserreaktor) sekä japanilaisen Toshiban
    ABWR:n (Advanced Boiling Water Reactor)..."

    (Eikä siis niin minkäänlaista mainintaa siitä, että yhtiö saattaisi tuonnempana ottaa harkittavakseen vielä jotain ihan muitakin toimittaja- ja/tai laitostyyppivaihtoehtoja.

    Koska poliittisessa päätöksenteossa periaatepäätöshakemuksia arvioidaan mitä vain hakemuksessa ilmi tuotuja seikkoja huomioon ottavalla kokonaisharkinnalla, niin ei ole suinkaan merkityksetön seikka tuo, että untuvikkoyhtiö Fennovoima sitoutui valitsemaan laitostyyppinsä juuri nimenomaan ilmoittamiensa vaihtoehtojen joukosta - yhtiöhän kun hehkutti joka käänteessä sitä, että se harkitsee vain näitä kolmea vaihtoehtoa siksi, että a) ne perustuvat kaikki koeteltuun tekniikkaan - ja b) mikään niistä ei vaatisi enää ainakaan kovin mittavia muutoksia täyttääkseen kaikki STUKin turvallisuusvaatimukset.

    Vetoaminen siihen, että Fortumin periaatepäätöstä vartenhan STUK teki alustavan turvallisuusarvioin myös tuosta venäläisten AES-2006 -laitoksestakin - eikä nähnyt mahdottomaksi sitä, että siitäkin voitaisiin suomalaisia vaatimuksia vastaava laitos muokata - ei siis pitäisi Fennovoimaa auttaa. Poliittisen harkinnan kannalta on ihan eri asia se, että vanha ydinvoima- ja vieläpä nimenomaan venäläislaitososaaja - Fortum ilmoitti harkitsevansa vanhojen VVER-yksikköjensä korvaamista uudella isommalla VVER-tekniikkaan pohjautuvalla yksiköllä - ja sitten taas se, että tosiaan ihan tyhjästä liikkelle lähtenyt Fennovoima olisi moista - hyvinkin mittavia muutoksia vaativaa - harjoitusta ilmoittanut aikovansa harkita. Niinpä vaikka Fennovoimalla oli kyllä alustavissa selvittelyissä silläkin mukana tuo venäläisten AES-2006, niin se ei kuitenkaan uskaltanut laittaa sitä enää itse PAP-hakemukseensa mukaan. Ja kun Fennovoiman kohdalla jäi se poliittinen harkinta tekemättä, että olisiko ylipäätään heidän koko PAP-hakemuksensa mennyt edes läpikin, jos yhtiö kokemattomuudesta huolimatta olisi ilmoittanut haluvansa pitää vaihtoehtojensa joukossa myös tämän tosiaan paljon ja erittäinkin mittavia muutoksia vielä vaativan venäläislaitostyypin, niin eihän tämä nyt käy, että Fennovoima nyt jälkeenpäin kuitenkin tällaiseen erittäin "haasteelliseen" laitosvaihtoehtoon voisi PAP:stään poiketen sittenkin voida päätyä.)
  7. Fennovoiman periaatepäätöksessä ei ole mukana venäläistä vaihtoehtoa - eikä mainintaa siitä, että jokin muukin laitostyyppi saattaisi tulla kyseeseen, kuin PAP:ssä mainitut Arevan EPR ja Kerena sekä Toshiban ABWR. Ja niinpä jo syksyllä näin:

    http://hbl.fi/nyheter/2012-11-28/ot-och-vbl-fennovoima-overvager-bantat-kraftverk

    "...På Arbets- och näringsministeriet, som övervakar Fennovoimas tillstånd, är man inte helt avvisande. Överingenjör Jorma Aurela säger till ÖT och Vbl att bolaget måste följa miljötillståndet och statsrådets beslut från 2010.

    – Fennovoima kan inte byta leverantör eller typ av kraftverk..."

    (Näin nähtiin TEM:ssä siis vielä viime syksynä. Mutta ehkäpä ministeritasolla "hyvät veljet" joustavat tässäkin asiassa taas kerran Fennovoiman hyväksi - kuten jo itse PAP:ssäkin "joustettiin" yhtiöltä tyystiin puuttuneen ydinjäteratkaisun kohdallakin...)
  8. Vastikkeenmaksuvelvollisuus loppuu ennen kolmen kuukauden irtisanomisajan loppuun kulumista vain siinä tapauksessa, että ko. aso-asunnolle löytyy sangen nopeasti uusi asukas ja aso-oikeuden haltija, jolla on mahdollisuus ja halukkuus lunastaa aso-osuus, ottaa asunto hallintaansa ja alkaa puolestaan hän maksaa siitä vastiketta jo ennen em. edellisen asukkaan kolmen kuukauden irtisanomisajan päättymistä. Mutta siis mitään velvollisuutta ei nopeastikaan löytyneellä uudella asukkaalla ole ottaa hänelle tarjottua aso-asuntoa vastaan ennen em. kolmen kuukauden edellisen asukkaan irtisanomisajan loppuun kulumista.

    Eli parasta vaan varautua siihen, että hyvinkin todennäköisesti tuon kolme kuukautta (tai ainakin hyvin lähelle sitä) joutuu vastiketta irtisanomastaan aso-asunnosta vielä maksamaan - riippumatta siitä, kuinka nopeasti on asunnosta itse pois muuttanut.
  9. Hitachin Britannian (kuin myös Liettuan) kuviot perustuvat juuri tuohon GE:n ABWR:n "pienitehoiseen" perusversioon - mutta Toshiba puolestaan tarjoaa Fennovoimalle (kuin myös TVO:llekin) tehokkaammaksi viriteltyä omaa EU-ABWR-varianttiaan, ks:

    http://www.fennovoima.fi/rakentaminen/laitostoimittaja/toshiban-abwr

    (Ja Fennovoiman periaatepäätöskinhän mahdollistaa vain yhden (ison) reaktorin - kun Mauri Pekkarinenhan jo aikoinaan elinkeinoministerinä veti henkselit Fennovoiman hakemuksessa olleen kahden pienemmän (Arevan BWR-)yksikön vaihtoehdon yli.)
  10. Maailmalta tuli juuri varmistus sille, että Hitachi on ostanut E.ON:n (+ RWE:n) Britanniassa myynnissä olleen ydinvoimahankeyhtiön (ks: http://goo.gl/3CKdD ) - aikomuksenaan suunnata ko. hankkeen omaan ABWR-teknologiaansa pohjaavaksi. Tässä tilanteessa kilpailevaa ABWR-variaatiota tarjoavan Toshiban voisi hyvinkin kuvitella kiinnostuvan puolestaan E.ON:n Fennovoima-osuudesta - jos ja kun tietty samalla sovittaisiin Fennovoimalle laitossopimus Toshiban ABWR:stä. Tällähän jo aiemmin spekuloinkin, samalla aprikoiden kuitenkin sitäkin, että mahtaisiko TVO tehdä kuitenkin tyhjäksi em. kuvion tekemällä ensin itse OL4-diilin juuri Toshiban kanssa?
  11. Fortumin (kuten PVO/TVO:n) intressejä palvelisi parhaiten se, että Fennovoiman hanke kaatuisi - joten E.ON:in Fennovoiman osakkeita Fortum huolisi tuskin edes ilmaiseksikaan. Myöskään jo ennen E.ON:ia Suomesta kokonaan vetäytyneen Vattanfallin kannalta Fennovoiman hanke ei ole kiinnostava - koska myös Vattenfall valmistelee sekin jo omaa uutta ydinvoimalahankettaan (Ringhalsiin - josta, ja vain josta, Ruotsin kantaverkkoyhtiö voi "langoittaa" uuden suuren ydinvoimalayksikön).

    Fennovoiman viimeinen oljenkorsi lieneekin se, että Fukushiman jälkimainingeissa kilpailevia ABWR-ydinvoimalaversioita valmistaville Toshiballe ja Hitachille näyttää kehkeytyneen suorastaan jonkinmoinen kilpajuoksu Eurooppaan. Ja ihan tuoreiden uutistietojen mukaan tässä kisassa Hitachi olisi viemässä ison erävoiton nappamalla E.ON-RWE -duon Britanniassa myyntiin laittaman Horizon -hankeyhtiön itselleen (ks: http://goo.gl/xsHu4 ) - ja juuri Toshiban Westinghouse -tytäryhtiön nenän edestä. Tässä tilanteessa voisi hyvinkin kuvitella mahdolliseksi sellaisen kuvion, jossa Fennovoiman nykyomistajat Voimaosakeyhtiö SF ja E.ON voisivat ehkä onnistua sellaisessa kolmikantakuviossa, jossa ne samassa pöydässä sopisivat Toshiban kanssa laitossopimuksesta ja E.ON:n Fennovoima -potin siirtymisestä Toshiballe.

    Tosin kun peli on täällä Suomessakin todella kovaa, niin enpä kyllä hämmästyisi sellaisestakaan käänteestä, jos kävisikin niinpäin, että TVO tekisikin jo pikapuolin nimenomaan Toshiban kanssa sopimuksen OL4:sen laitostoimituksesta - sellaisella "kolluusiolla", että Toshiba ei lähde osakkaaksi Fennovoimaan - johon sillä ei toki olisi enää suurta hinkuakaan sen jälkeen, kun sille OL4:n sopimus olisi varmistunut.

    Eli veikkaukseni on siis, että lähikuukausina jompi kumpi em. skenaarioista toteutuu. Ja jos vetoa pitäisi lyödä, niin laittaisin rahani kyllä tuolle vaihtoehdolle, että TVO lyö kaksi kärpästä yhdellä iskulla tekemällä OL4:sesta nopeasti diilin Toshiban kanssa - jolla siirrolla Fennovoimakin siis todennäköisesti samalla tulisi jo lopullisesti lyötyä.
    12. 19 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt