suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Salolaisen huolestuminen sen vuoksi, että Suomi on ollut Venäjän osa pitemmän ajan kuin itsenäisenä valtiona sai minut tekemään pienen laskutoimituksen.

    Aloitan Suomen Venäjän vallan ajan laskemisen v.1809 (Porvoon valtiopäivät ja Haminan rauha) jolloin Suomi liitettiin virallisesti Venäjään. Laskutoimitus on seuraava: 1917-1809=108. Suomi oli siis Venäjään liitettynä 108v.

    Sitten Suomen itsenäisyysvuodet: 1917+108=2027. Tämän laskuopin mukaan Suomi saavuttaisi tasapainon v.2025. Silloin nimitäin Suomi on ollut itsenäinen maa 108v.

    V. 2027 Suomi on ollut itsenäinen 110v. jolloin vaaka painuu voittopuolisesti meidän eduksi.

    Lisätään tähän vielä Ruotsin vallan aika (n.700v.) + sitä edeltänyt aika, niin 108 vuotta on siihen suhtautettuna lyhyt aika.

    Voidaan jopa sanoa, että olemme eläneet vapaina paljon pitempään, kuin mitä olimme Venäjän keisarin alamaisina.
  2. Hyväksyn jutusta vain sen, että Krim ei ollut lahja Ukrainalle. Muut jutussa mainitut asiat voi sitten jättää omaan arvoonsa.

    Minä nimitäin lähden siitä oletuksesta, että Krimin alueliitoksella Ukrainaan tarkoituksena oli istuttaa siemen aluekiistasta siinä tapauksessa, että Ukraina haluaisi erota Neuvostoliitosta. Toisin sanoen, alueliitoksen tarkoituksena oli asettaa pidäkkeet Ukrainan itsenäistymishaluille.

    Tämän vuoksi kansainvälisen yhteisön ei pidä tunnustaa Ukrainan Venäjään liitämistä. Jos se tunnustettaisiin, niin silloin hyväksyttäisiin myös muiten alueiten ja itsenäisten valtioitten pakkoliitokset.
  3. Kansanäänestyksen laillisuudesta

    Jos kysyt Krimin kansanäänestyksen laillisuudesta, niin mietitään asiaa oikein syvältä.

    Aikoinaan joku ehdotti Venäjän puolelta Karjalan Kannaksen liitämistä Suomeen. asiaosainen tuomittiin oikopäätä väkivaltaan yllyttämisestä, vaikka mitään sodanuhkaa ei Suomen ja Venäjän välillä ollut. Siltä pohjalta tarkasteltuna Krimin päätöstä Venäjään liittymisestä + kansanäänestyksestä sen tukena ei voida pitää muuna kuin väkivaltaan yllyttämisenä.

    Jos taas Krimin päätös kansanäänestyksestä on laillinen, niin silloin myös Karjalan tasavallalla täytyy olla samanlainen oikeus päättää Suomeen liittymisestä. Joten ei muuta kuin että kansanäänestys pystyyn Viipurin alueella ja enemmistön päätöksellä liitettään alue Suomeen. Eduskunnalla on varmaankin valmius hyväksyä alueliitos nopeasti.

    Toinen asia on sitten, miten vapaa kansanäänestys Krimillä olisi. Esimerkiksi Krimin 100 paikkaisessa parlamentissa 78 hyväksyi Venäjään liittymisen. Kukaan ei äänestänyt vastaan, joten joutuu kysymään, missä 22 edustajaa oli?

    Jos parlamentissa kenelläkään ei ollut vapauta äänestää vastaan, niin miten voitaisiin odottaa sitä olevan kansanäänestyksessä?
  4. Jos pystyt osoittamaan, että Nixon on tapattanut omia kansalaisiaan Amerikassa, niin silloin voidaan sanoa verta olleen miehen käsissä. Sodankäynti Vietnamissa ei kelpaa.

    Demokratiassa maassa valtion päämies ei voi muutenkaan toimia miten sattuu tai tekee mieli, koska sellainen menettäisi heti viran.
  5. Muista että isojaon mainitsi ruotsalainen historian kirjoittaja, ei suomalainen. Minä itse kaipaisin vahvistuksen ruotsalaiselle väitteelle. Jos se pitää paikkansa, niin miksi siitä on vaiettu suomalaisessa historiankirjoituksessa? Siksikö, koska se paransi maatalouden tuottavuutta?

    Toisena tekijänä tämä ruotsalainen mainitsi 1700-luvun nälänhätä, joka oli ainakin Ruotsissa todellisuutta, mutta minun tiedossani ei ole, että sitä olisi esiintynyt Suomessa. 1600-luvun nälänhädästä tuskin oli kyseessä. Tuskin 100-vuoden takaisella nälänhätäkokemuksella oli vaikutusta suomalaisten mieliin 1700-luvulla?
  6. Open Skies-sopimus liittyy ETYK:n luottamusta herättäviin toimiin. Sopimusosapuolilla on oikeus aika ajoin tehdä mm. tarkistus-lentoja toistensa ilmatilassa ja varmistaa siten ettei vastapuolella ole valmisteilla mitään hyökkäystoimintaa toista vastaan. Nato-kumppanuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
  7. Ei tarvitse ihmetellä, jos ajattelee sen hetken tilannetta.

    " Jos jonkin puolueen ohjelmassa on sanottu, että tarkoitus on säilyttää vallitseva tilanne niin kuinka se eroaa siitä, että ei ole mitään mainintaa."

    Se eroaa tällä tavalla: SDP piti tärkeämpänä sosialismia kuin Suomen sisäisen itsenäisyyden säilyttämistä. Se merkitsi sitä, että sosialismiin oltiin valmiita jopa Venäjän yhteydessä maakuntana kuin että oltaisi säilytetty itsenäinen päätösvalta omissa asioissa.

    Nuorsuomalaiset pitivät tärkeänä säilyttää päätösvalta sisäisissä asioissa Suomen kansalla, jolla ei ilmeisesti ollut SDP:lle yhtä suuri merkitys.

    muistutan myös, että "vallitseva tilanne" (so. autonomia) ei ollut mikään itsestään selvä asia. Päin vastoin, 1906 eduskuntavaalien jälkeen alkoi toinen sortokausi, jossa yhteydessä Suomi menetti autonomian. Ensimmäinen sortokausi oli vv. 1899-1905 päätyen suurlakkoon.

    Jos jonkun puolueen ohjelmassa ei mainita edes vallitsevan tilanteen säilyttäminen, niin silloin siitä on tehtävissä se johtopäätös, että maan asemalla emämaan suhteen ei ole kyseiselle puolueelle merkitystä.
  8. Ainakin Nuorsuomalaisten puolueen ohjelmassa otettiin kantaa Suomen valtiolliseen asemaan:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorsuomalainen_Puolue

    Tässä lyhyesti seuraavaa:

    - perustuslakien loukaamattomuutta ja Suomen sisäisen itsenäisyyden puolustamista

    - keisari lakien alainen suuriruhtinas

    - suomen kieli johtava asema ruotsin kieltä sortamatta.

    Myös vanhasuomalaiset olivat periaatteessa autonomisen aseman säilyttämisen kannalla.

    SDP:n Forssan ohjelma:

    http://www,sdp.fi/fi/component/article/30-si

    http://www.fsd.uda.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=sdpo

    Nuorsuomalaisten puolueohjemaan kuului Suomen autonomian puolustaminen ja säilyttäminen, joka puutui SDP:n Forssassa laaditussa ohjelmasta. Olihan Suomen autonomian maininta kannanotto maan valtiolliseen asemaan.

    Lisäksi minulla on punakantinen kirja Suurlakkovuosi 1905, jossa joku kirjoittajista nimenomaan mainitsee, että kannanotto Suomen valtiolliseen asemaan ei ollut ensimmäisellä sijalla.

    Ei tässä muuten kuin että puheet siitä, että Suomen Työväen Puolue olisi ensimmäisenä asettanut maan itsenäisyyden tavoitteeksi menettää pohjan. Sellaiselle puheelle ei ole perusteita ainakaan 1903 puolueohjelman perusteella.
  9. Minusta uskonnonvapaus ei pitäisi olla riippuvainen kansan uskonkäsityksistä. Ennemminkin uskonnonvapaus yhteiskunnallisella tasolla pitäisi olla samanlainen siitä riippumatta, mikä uskontokunta kulloinkin sattuu olemaan suurin.
  10. Vastaus avauksen otsikkoon on selvä:

    Tiedetään, että Venäjän ensisijaisena tavoitteena oli saada Ruotsi osallistumaan Napoleonin julistamaan mannernaan sulkemukseen Englantia vastaan. Venäjän tavoitteeseen ei missään vaiheessa kuulunut Ruotsin valloitus ja Venäjään liitäminen.

    Sen sijaan Neuvostoliiton tavoitteena 1939-40 ja 1944 oli selkeästi Suomen liitäminen takaisin Neuvostoliittoon, vaikka pyrkimykseksi esitettiin Leningradin turvallisuuden lisääminen.

    Näin ollen voidaan sanoa Suomen käymiä sotia torjuntavoitoksi aluemenetyksistä huolimatta, koska sodan ensisijainen tavoite - maan valloitus - epäonnistui.

    Kun ottaa huomioon nämä erot, niin silloin historiankirjoitusten erilaisuudenkin ymmärtää.
  11. Nikita oli silloin lomalla, kun päätös miehen syrjäyttämisestä tehtiin. Vähän samaan malliin kuin Garbatsov yritettiin syrjäyttää miehen vietäessä lomaa huvilassa.
  12. 300v. Isovihasta, jolloin Venäjä miehitti Suomen ja kohteli sen asukaita kaltoin polttaen maan tasalle kaiken näkyvän. Se jätti suomalaisten sydämiin syvän vihan naapuria kohtaan.

    Opeista: "Ensinnäkin, että Venäjän karhu lyö tarvittaessa lujaa eikä Venäjä ole enää pikkuvaltio, jota Ruotsin kuninkaat pyörittävät mielin määrin."

    Tuollaista tuskin kukaan oli ajatellut 1700-luvulla. Päin vastoin, Venäjä avautui suomalaisille vaarallisena vihollisena, jonka vuoksi oli parasta pysyä tiivimmin Ruotsin yhteydessä.

    " Toinen oppi oli se, että Suomen maa ja kansa ovat eri asioita kuin Ruotsin maa ja kansa ja että me olemme Ruotsin kuninkaalle vain kulutustavaraa sodissa..."


    Oikeastaan tavallinen kansa ei osannut ajatella mitään tuon kaltaista. Ihmiset elivät Suomessa omaa kieltä puhuen ja tuskin olivat tietoisia ruotsin erilaisuudesta muuten kuin ne, jotka osallistuivat Tukholman valtiopäivillä tai asuivat lähellä ruotsin kielistä seutua.

    Kyseinen sotatapahtuma ei saanut suomalaisia ajattelemaan suomalaisten ja ruotsalaisten erilaisuutta.

    " Tämä jälkimmäinen toteamus jäi itämään ihmisten mieliin ja ero Ruotsista saatiin vajaan 100 v kuluttua ilman, että se aiheutti lopultakaan suurta itkun tyrskettä maassamme."

    Todellisuudessa sen ajan ihmiset olivat hämmästyttävän mukautumiskykyisiä uuden hallitsijan hyväksymisessä. Tavallinen kansa ei erityisemmin miettinyt sitä, että keisari Suomen hallitsijana oli itse asiassa valloittaja ja alistaja, ollen siten vihollinen.

    Toisena tekijänä kanasan mukautumisessa uuteen tilanteeseen oli se, että elämä jatkui entiseen malliin, jonka vuoksi mitään uudesta tilanteesta syntyneestä muutoksesta ei ollut näkyviä merkkejä.

    Valtiopäiviä ei tosin kutsuttu koolle 50 vuoteen, mutta tavallista kansaa se ei erityisemmin koskettanut. Nykyisin tilanne olisi toinen, jos miehittäjä estäisi eduskunnan toiminnan yhtä pitkäksi ajaksi. Ihmisten tietoisuus nykyaikana on toisella tasolla kuin 1800-luvun alussa.

    " Lopullinen itsenäisyys nousi järjestäytyneen työväen tavoitteeksi ja huipentui sitten heinäkuussa 1917 annettuun julistukseen,..."

    Todellisuudessa SDP:n 1903 laaditussa puolueohjelmassa ei otettu kantaa Suomen valtiolliseen asemaan, vaan piti etusijalla työläisten aseman edistämistä.

    Kesäkuussa 1917 ei annettu mitään itsenäisyysjulistusta, vaan Puolue sääti enemmistön turvin ns. valtalain, jossa eduskunta otti korkeimman vallan paikan. Valtalaki itsessään ei katkaisut Suomen vältöllistä yhteyttä Venäjään.

    Toiseksi, SDP toimi Lenin ohjauksessa, jolta myös oli lähtöisin kyseinen "julistus". Lenin tarkoitus oli saattaa Suomen ja Venäjän suhteet kärjistymään sodan partaalle, joka olisi suonut Leninille tilaisuuden vallankumoukseen Venäjällä.

    Todellinen itsenäisyysjulistus annettiin eduskunnalle 6.12.1917, jonka eduskunta - sosialidemokraattien vastustaessa - hyväksyi.
  13. Mutta onko aivan pakko järjestää "tunnukseton eettinen ohjelma" sellaisille, jotka eivät halua osallistua luterilaisiin tilaisuuksiin. Armeijan käy muitakin kuin luterilaiset ja ateistit. Ainakin rauhan aikana armeija pitäisi rauhoittaa kaikenlaiselta uskonnolliselta tai elämänkatsomukselliselta kasvatukselta.

    Kun sanoin, että jumalanpalvelukseen osallistuminen pitäisi ajoittaa vapaa-aikaan, niin tarkoitin viikkoloppulomaa.

    Miten asia sitten järjestettäisiin sota-aikana, onkin toinen kysymys.

    1860-luvulla syntyi keskustelu kirkon erottamisesta valtiosta ehtoollispakon johdosta, joka halutiin poistaa laista. Myös herätysliikkeet vaati kouluopetuksen erottamisen seurakunnista. Näyttää siltä, että kuntien ja kouluopetuksen erottaminen seurakunnista oli tarkoitettu ensiaskeleiksi kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan. V.1869 astui voimaan kirkkolaki, jossa kirkon hallinto erotettiin Suomen valtiollisesta hallinnosta, niin että sillä oli enemmän tai vähemmän itsenäinen tai erillinen asema valtioon nähden.

    Asiaa ei jostain syystä kuitenkaan viety loppuun asti, jonka vuoksi esimerkiksi ehtoollispakko poistettiin SDP:n painostuksesta vasta v.1910.
  14. Kyseessä oli halu vallata Viipuri ennen sodan loppumista, jotta sotilaskunnia olisi voitu palauttaa. Suomen armeijalle. Mannerheim kuitenkin kielsi, koska piti sitä turhana. Ei siinä sen kummemmasta ollut kyse.
  15. Stalinin joukot seisoivat vanhalla rajalla 3v. Leningradin saarto oli purettu jo tammikuussa ja NL olisi voinut keskittää joukkonsa hyökkäykset Baltiaan ja muualle Keski-Eurooppaan jolloin Saksa olisi lyöty ja Suomi vapautunut saksalaisten joukkojen uhasta.

    Kun tilanne oli tämä, niin mitä ihmeen saksalais-suomalaista hyökkäystä naapurilla olisi odotettavaissa. Ei Mannerheim olisi siinä tilanteessa lähtenyt hyökkäämään kun ei ollut tehnyt sitä kolmena aikaisempana vuotena.

    " Ei vihollista vain ajeta hieman alueelta pois! Se joko lannistettaan rauhaan, tai tuhotaan ja ajetaan pesäänsä saakka antautumaan, kuten Berliini.

    No, ainakin tässä suhteessa olet rehellinen naapurin tavoitteista: NL vaati Kannaksen hyökkäyksen aikana Suomelta ehdotonta antautumista, mutta ei onnistunut.

    Ei onnistunut myöskään "pesäänsä ajaminen", eikä "rauhaan lannistaminen". joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi rauhasta neuvotteleminen.

    NL olisi kuitenkin tehnyt viisaammin, jos ei olisi tuhlannut voimiaan Suomen valloitusyritykseen, vaan keskittänyt kaikki voimat Saksaa vastaan, kuten oli sopinut Lännen kanssa. Baltian puhdistaminen saksalaisista ja kohtuulliset rauhanehdot olisivat saaneet Suomen solmimaan rauhan ilman turhaa verenvuodatusta, joksi puna-armeijan hyökkäys Kannaksella osoittautui.
  16. Tietenkin toteamuksesi (samoin kuin esittämäni kysymys) perustui arvioon oletetusta tilanteesta. Vastauksesi antaa kuitenkin selkeän viestin riskistä, jonka Suomen hallitus olisi ottanut suostuessaan NL:n esittämiin sopimuksiin. Sellaista riskiä ei mikään vastuutuntoinen hallitus ota, kun kansan turvallisuudesta on kyse.

    Joten voidaan antamasi vastauksesi pohjalta ottaa oletuspohjaksi sen, että puna-armeija olisi Suomen alueella muodostanut selvän uhan maan turvallisuudelle. Tulevia keskusteluja pitäisikin käydä siltä pohjalta.
  17. mummomuori 9.2.2014 08:08

    mummomuori: "Miksi kirkon pitää alistaa päätöksensä eduskunnalle?"

    Sitä minäkin ihmettelen.

    mummomuori: "Enemmän se antaisi valtaa, jos kirkko saisi päättää ilman eduskunnan lakeja asioistaan."

    Olen samaa mieltä ja siitä voidaan käyttää myös ilmaisua "itsenäisyys", jota olen tässä ajamassa. minusta kirkon pitäisikin päättää omista asioistaan ilman eduskunnan säätämiä lakeja.

    muistat varmaan, että apostolien aikoina kristillinen kirkko oli sellaisessa asemassa, että sen ei tarvinnut hakea keisarilta vahvistusta omille päätöksille. Esimerkkinä mainitsen apostolien Jerusalemin kokous, josta kerrotaan Apostolien tekojen 15 luvussa. Minusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi tehdä omia asioita koskevat päätökset yhtä itsenäisesti.

    Minua ei tässä yhteydessä kiinnosta kysymys, miksi eduskunta hyväksyy kirkon esittämät lait tai pitäisikö eduskunnan joskus äänestää kirkolliskokouksen esitystä vastaan. Ehkä uskottavuuden kannalta se voisi olla hyväksi, mutta ristiriidan syntyminen näiden kahden instituution kesken ei asian kannalta ole merkitystä.

    Eduskunnan hyväksynnän saanut kirkon eläkelaista: " uusi laki vastaa vuoden 2007 alusta voimaan tulleiden yksityisten alojen palkansaajien eläkelainsäädännön ja valtion eläkelainsäädännön uudistusten rakenneta."

    Eläketurvan sisältö määräytyy edelleen pääosin valtion eläkelain mukaan."

    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/tietoarkisto.htx?templateld=1.htx.id=14678&titlernro=3/2008&sort=32008

    Tässä asiassa kantani on se, että kirkon eläketurvan pitäisi määräytyä yksityisten työntekijöiden eläkelain mukaan. minusta kirkon eläkeasiat pitäisi liitää yksityisten alojen työntekijöiden lainsäädäntöön. Niin kauan kun kirkon työntekijöiden eläke määräytyy valtion eläkelain mukaan, meillä on valtionkirkko.

    Uskonnon opetusta en käsitele tässä yhteydessä. Mitä Räsäsen soveltuvuuteen vastaamaan kirkollisista asioista, niin asia sinänsä ei kuulu kirkon valtiosta erottamista koskevaan keskusteluun. Sen sijaan voitaisiin säätää yksinkertainen laki, joka määrittelisi selkeästi uskonnollisista asioista vastaavasta ministeriöstä ja ministeristä, jotta ei olisi niin paljon vaihtelua tässä asiassa.

    mummumuori: " Jos meillä on erotettu kirkko ja valtio lainsäädännössä 1870, niin eikö kysymys siis ole enemmän siitä, kuinka kuntien ja kansanedustajien mielipiteet voitaisiin muuttaa? Vain sitä kautta käytännöt voivat muuttua."

    Tämä pätee niiltä osin kuin kunnilla ja eduskunnalla on itsenäistä päätäntövaltaa. Mutta niiltä osin kuin laki vaatii kirkolliskokouksen aloitteen, meidän pitäisi saada muutettua myös kirkon papiston mielipiteet asioitten muuttamiseksi.

    Sinun mielestäsi sellainen kansalaisaloite menisi kaiketi läpi, joka on "tosiasioiden mukainen ja käyttää oikeita termejä". Ehdotan että laatisit sellaisen aloitteen, niin olen valmis kannattamaan sitä.

    Minkälainen sinun aloitteesi olisi? Mitä olisit valmis muuttamaan?
  18. Kiitän selkeästä vastauksesta. Nyt ainakin on olemassa yhteinen pohja, josta jatkaa keskustelua. Voimme näin ollen todeta, että Suomen hallitus menetteli valtioviisaasti, kun ei tehnyt mitään sopimuksia valtion kansa, jota sitoi enemmän "velvollisuus auttaa toisten maiden proletariaatteja" kuin tehdyt sopimukset laillisten hallitusten kanssa.

    Joten kiitos yksiseliteisestä vastauksesta.
  19. Kirkkolaki toimi mallina Ahvenanmaan itsehallinnon luomisessa. Voiko joku sanoa, että Ahvenanmaa on erotettu Suomen valtiosta ja on itsenäinen? Onko Ahvenanmaan maakunnan suhde valtioon "yhteistyö-suhde"?
  20. Minua kiinnostaisi tietää minkälainen olisi pätevä kansalaisaloite tasa-arvoisesta Suomesta, eli kirkon erottamisesta valtiosta.
    21. 21 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt