Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Mutta lapsen uskonnollista kasvatusta tuskin voidaan erottaa täysin jäsenyydestä? Se, että vanhemmat liitävät lapsen jollakin tavoin uskontonsa yhteisöön osoittaa kyseiselle kiekolle tai seurakunnalle, että vanhemmat haluavat kasvattaa lastaan kyseisten oppien mukaan.

    Sitä paitsi lapsi ei yleensä ole vielä täysivaltainen jäsen, vaan monissa uskonnollisissa yhdyskunnissa lapsesta tulee täysivaltainen jäsen jollain muulla tavoin. Esimerkiksi Lut.kirkossa on rippikoulu ja konfirmaatio, jossa yhteydessä rippioppilaat otetaan virallisesti jäsiksi. Samaa periaatetta noudattavat myös ns. aikuiskastetta korostavat, joiden mielestä sylilapsi ei kykene tunustamaan uskoa.

    En ota kantaa siihen, oliko Jeesuksen tai Buddhan tarkoituksena perustaa omia yhteisöjä seuraajilleen. Se keskustelu kuuluu uskontopalstan muihin osioihin. Tällä osastolla keskustellaan uskonnonvapaudesta. Tosin ateisteilla on myös omia järjestöjä.
  2. Asiaa punnitessa pitää muistaa tilanne: Mitä luultiin tapahtuvan ja mitä hallituksen vaihdolla toivottiin saavuttavan.

    Sodan ensipäivinä ilmapommituksia ja rajalla käytyjä taisteluja luultiin painostukseksi. Sen vuoksi hallituksen vaihdolla haluttiin osoittaa naapurille, että Kannaksella oltiin valmiita suostumaan NL:n esittämiin aluevaihdoksiin. Hallituksen vaihtamiista pidettiin juuri siksi vältämätömänä, koska Cajanderin ja Erkon katsottiin olleen luonteeltaan joustamattomia, jonka vuoksi sopimukseen eiolisi päästy.

    Kesti vähän enemmän kuin yksi päivä ennen kuin ymmärettiin, että kyseessä oli toikea sota, jossa kyseessä oli maan itsenäisyys. Silmien avautumista autoi epäilemättä Kuusisen nukkehallitus, jonka NL sanoi tunnustavansa ainoaksi Suomen lailliseksi hallitukseksi.

    Entä, mitä sitten saavutettiin hallituksen vaihtumisella?

    Ainakin alussa se antoi viholliselle perusteen väittää laillisen hallituksen paeneen Helsingistä "tuntemattomaan paikkaan", joka on tyypillistä vallankumouksen yhteydessä. Toisin sanoen, Cajanderin erottaminen antoi mahdollisuuden antaa sellainen kuva, että Suomessa on todellakin puhjenut vallankumous, jota puna-armeija oli avustamassa.

    Sodan pitkityessä ja uuden hallituksen tultua maailmalla tunnetuksi Neuvostoliiton oli kuitenkin pakko ryhtyä neuvottelemaan rauhasta Suomen laillisen hallituksen kanssa.

    Toinen asia sitten on, antoiko hallituksen vaihdos mitään etuja Suomelle. Rauhan ehdot olivat joka tapauksessa raskaat. Voi olla, että Cajander pääministerinä ja Erkko ulkoministerinä eivät olisi suostuneet niihin ehtoihin, jotka oli lopulta pakko hyväksyä. Cajanderin olisi luutlavasti käynyt samoin kuin presidentti Kalliolle: Terveys pettänyt ja lopulta kuollut. Se oli yleistä Suomen iäkäille valtiomiehille: Terveys petti kun kokivat etteivät onnistuneet neuvotteluissa saamaan siedettäviä ehtoja rauhansopimuksen pohjaksi.
  3. Kuuban ohjus-kriisissä ei ollut kyse siitä, kenellä oli ylivoima ydinaseistuksessa vaan siitä, mikä oli NL:n tarkoitus. Esimerkiksi käydessään vierailulla Yhdysvalloilla Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromygo vakuuti prsidentti Kennedylle ettei NL tekisi mitään vastoin Yhdysvaltojen. Gromygon vakuutelut osoittivat ettei neuvostoliiton sanaan voinut luottaa (amerikkalaiset tiesivät jo Kuubaan asetetuista ohjusten laukaisualustoista), kun puhuivat vastoin sitä mitä tekivät.

    Koska venäläiset osoittivat ettei niiden sanomisiin voinut luottaa, niin USA:lla ei ollut muuta mahdollisuuta kuin panna kova kovaa vastaan: Osoittaa maailmalle, mitä seuraa, jos ohjusten sijoitelu jatkuu.

    Toinen vaihtoehto olisi tietenkin ollut vain alistua "tilanteeseen" ja "uskoa ettei venäläisillä ole pahoja aikomuksia", mutta kun Neuvostoliiton ulkoministeri oli juuri vierailulla käydessään osoitanut ettei niiden puheisiin voinut luottaa, niin tuskin muuta mahdollisuuta.

    Hrustsovin tarkoituksena oli asettaa ohjukset salaa Kuubaan ja sitten jossakin sopivassa tilaisuudessa yllättää amerikkalaiset ties missä tilanteessa. NL olisi voinut kiristää Yhdysvaltoja ohjusten avulla ja rajoittaa siten Amerikkaa liittolaisilleen antamansa sitoumusten täyttämisessä. Siinä tilanteessa, jossa omat kansalaiset olisivat olleet vaarassa, ei olisi ydiniskun ylivoimalla ollut merkitystä.

    Muuten, Otto W. kuusinen suhtautui kriitisesti Hrustsevin tekemään ratkaisuun. Ei uskaltanut avoimesti esittää vasustavaa kantaa, mutta esitti kuitenkin kysymyksen luontoisen huomautuksen siitä, oliko hrustsov ottanut siihen liityvät riskit huomioon.
  4. Hitler petti Staliniä v.1941 kesäkuussa. Vai tiesikö Stalin Hitlerin todella hyökkäävän ja antoi sen tulla " yllätyksenä" omalle kansalle? Miksi?
  5. Nuo Japanin ja Italian tekemät hyökkäykset eri maihin muvasta murensivat Kansainliiton uskottavuuta, joka oli yksi tekijä II maailmansodan syttymisessä. Espanjan kohdalla voidaan myös mainita NL:n antama apu Espanjan kommunisteille.

    " Sodan poliittis-doplomaattisia esinäytöksiä puolestaan olivat läntisten suurvaltojen harjoittama fasismin tyynyttelypolitiikka ja pyrkimys ohjata sen agressio itään,..."

    Kyseessä oli yritys lievittää liennyttä jännitystä saksan ja lännen välisissä suhteissa ja saada Hitler rauhoittumaan. Sitä arvosteltiin heti tuoreeltaan mm. Wilson Churchill kuului lepytyspolittikan kritiikoihin.

    " ...vuoden 1938 Münchenin sopimus, jolla fasismille annettiin idän suunnalla vapaat kädet,..."

    Müncenin sopimus koski Teskkoslovakian kuulunuta Sudettialueita, jonka saksalaisväestö halusi liityä saksaan. Sopimukseen osallistuivat Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Saksa ja se perustui Hitlerin vakuuteluihin ettei muita vaatimuksia tule. Tsekkoslovakian miehitys 1939 kevät-talvella osoitti Hitlerin olevan valapatto.

    Kyseistä sopimusta arvosteltiin heti tuoreelataan Englannissa ja Camberlain "Rauha meidän ajallemme" kohtasi myös arvostelua hyväuskoisuuden vuoksi. Sodan sytyttyä lause sai irvokkaan muodon.

    Mitään etupiirijakoa Münchenin sopimukseen ei liitynyt.
    "... länsivaltojen kieltäytyminen Neuvostoliiton ehdottomasta kollektiivisesta turvallisuussopimuksesta dfasismin patoamiseksi."

    Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului saada länsivalloilta lupa miehittää käytännössä Suomi, Viro, latvi ja Liettua läpikulkuoikeuden varjolla. myös Puola suhtautui historiallisista syistä kielteisesti läpikulkuoikeuden antamiseen puna-armeijalle.

    NL ei tarvinnut Baltian ja Suomen alueita läpikulkuväyläksi Puolan auttamiseksi, sillä punaäarmeija onnistui miehittämään Puolan ilman näiten maiten kauta kulkua, joten Stalinin vaatimuksiin sisältyi vanhojen rajojen palauttaminen Neuvostoliiton yhteyteen.

    On syytä epäillä, että sodan syttyessä Lännen ja NL:n välisen liiton yhteydessä NL olisi käytänyt tuon ajan Puolan auttamisen sijasta Suomen ja Baltian miehittämiseen, kuten tapahtui v.1944 kesäkuussa Normandian maihinnousun yhteydessä.