suomalainen2

Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Mutta lapsen uskonnollista kasvatusta tuskin voidaan erottaa täysin jäsenyydestä? Se, että vanhemmat liitävät lapsen jollakin tavoin uskontonsa yhteisöön osoittaa kyseiselle kiekolle tai seurakunnalle, että vanhemmat haluavat kasvattaa lastaan kyseisten oppien mukaan.

    Sitä paitsi lapsi ei yleensä ole vielä täysivaltainen jäsen, vaan monissa uskonnollisissa yhdyskunnissa lapsesta tulee täysivaltainen jäsen jollain muulla tavoin. Esimerkiksi Lut.kirkossa on rippikoulu ja konfirmaatio, jossa yhteydessä rippioppilaat otetaan virallisesti jäsiksi. Samaa periaatetta noudattavat myös ns. aikuiskastetta korostavat, joiden mielestä sylilapsi ei kykene tunustamaan uskoa.

    En ota kantaa siihen, oliko Jeesuksen tai Buddhan tarkoituksena perustaa omia yhteisöjä seuraajilleen. Se keskustelu kuuluu uskontopalstan muihin osioihin. Tällä osastolla keskustellaan uskonnonvapaudesta. Tosin ateisteilla on myös omia järjestöjä.
  2. Oletko mietinyt mahdollista syytä kyseiselle uudistukselle? Kaksi valtionuskontoa ja et opetusaineensa kolmen oppilaan voimin?
  3. Lapsen uskonnon määräytyminen vanhempien uskonnon perusteella on yhtä perusteltu kuin kansalaisuuskin. Samoin kuin lapsi perii jonkin maan kansalaisuuden vanhemmiltaan syntymähetkenä, yhtä luonnollista on myös lapsen uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydenkin määräytyminen.

    Jos halutaan estää lapsen kasvattaminen vanhempien uskonnollisen vakaumuksen mukaan, niin silloin ei ole uskonnonvapauta. Neuvostoliitossa oli kiellettyä opetaa lapselle uskontoa, samoin kuin Tsekkoslovakiassa.

    Ainoastaan siinä asiassa voin olla samaa mieltä, että lasta ei pitäisi väestörekisterin yhteydessä merkitä minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. Mutta minusta ihmisen vakaumus ei pitäisi olla merkitty yleensäkään väestörekisterissä. Siihen päästään kirkon ja valtion erolla.
  4. Tämä sivusto käy yhä mielenkiintoisemmaksi:

    "ensin Stalingrad,Kurski,Moskova ja Leningrad,viimeisenä Suomi antautui..."

    Nyt kun tuot esille tiedon, että Moskova ja Leningrad antautuivat puna-armeijalle ennen Suomea, niin voisitko myös tuoda esille seuraavat tiedot:

    1) Miten kauan taistelua käytiin moskovalaisten, Leningradilaisten ja puna-armeijan kesken?

    2) Tappiot: Kuinka monta leningradilaista ja moskovalaista kaatui ja haavoitui ennen antautumista? Mitkä olivat puna-armeijan vastaavat tappiot niiden taistellessä kyseisten kaupunkilaisten kanssa?

    Mitkä seikat johtivat puna-armeijan sotaan Leningradia ja Moskovaa vastaan?

    Entä Stalingradin kohdalla: Miksi stalingradilaiset ryhtyivät sotimaan puna-armeijaa vastaan? Minkälaisia tappioita osapuolet kärsivät ennen Stalingradin antautumista?

    Mitä Suomen antautumiseen tulee, niin naapuri tosin esitti sellaisen vaatimuksen kesäkuussa -44 Karjalan Kannaksen murruttua, mutta sen jälkeen kun puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty saksalais-suomalaisensa yhteistyönä, vastapuoli luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja suostui neuvottelemaan rauhasta.
  5. Onhan kirkon julkisoikeudellinen asema peruste, jolla kahta uskontoa suositaan. Ikävä asia, mutta niin vain on.

    Sen sijaan oikea ratkaisu olisi kirkon ja valtion erotaminen toisistaan, jolloin uskonnonopetus koulussa lakkaisi. Silloin ei olisi mainitsemaasi eriarvoisuuta eri uskonnollisten yhteisöjen välillä. Minusta katolilaisten ja muiten kannataa satsata uskonnon opetamiseen kirkkonsa piirissä. Se osoitaisi luterilaisille, että uskonnollinen kasvatus on mahdollista ilman koulua.
  6. Helsingissä ja muissa kaupungeissä oli ilmapuolustus valmiustilassa, jolloin saatiin ammutuksi muutamia koneita alas. Sen sijaan väestösuojelun tilanne yllätti täysin seuraavista syistä:

    1. Helsingin yläpuolella oli pilivä, joiden suojissa venäläiset lentäjät ilmestyivät taivaalle. Ei ollut myöskään uuden ajan tutkia, joiden avulla olisi tehty havaintoja.

    2. Tilanteen luultiin rauhoituneen, jonka vuoksi hälytyssireenit alkoivat monissa paikakunnissa soida vasta pommien pudotessa maahan.

    3. Siiviväestöä ohjatiin hyväuskoisesti näkyville paikoille, josta oli seurauksena vihollihävittäjien tulitus kokoontunuta väestöä vastaan. Näin ainakin Helsingissä.

    Siinä syyt Helsingin yllätämiseen ensimmäisenä sotapäivänä.
  7. Lenin oli pelimiehiä ja taktikko. Sotavastaisuus oli ainoa keppohevonen, jolla oli mahdollisuus yrittää saada kansa ja armeija puolelleen, kun eivät ymmärtäneet mitään marxilaisuudesta.

    Toinen keppihevonen oli lupaus talonpojille jakaa maata kaikille. Siten saatiin talonpojat vallankumouksen puolelle.

    Ei siinä sen kummemasta ollut kyse, kuin taktiikasta, jota jokainen politiiko noudattaa vaalien alla lupaamaalla kaikea mahdollista ja vastustaa mahdollisimman paljon hallitusta erilaisin tekosyin.
  8. Asiaa punnitessa pitää muistaa tilanne: Mitä luultiin tapahtuvan ja mitä hallituksen vaihdolla toivottiin saavuttavan.

    Sodan ensipäivinä ilmapommituksia ja rajalla käytyjä taisteluja luultiin painostukseksi. Sen vuoksi hallituksen vaihdolla haluttiin osoittaa naapurille, että Kannaksella oltiin valmiita suostumaan NL:n esittämiin aluevaihdoksiin. Hallituksen vaihtamiista pidettiin juuri siksi vältämätömänä, koska Cajanderin ja Erkon katsottiin olleen luonteeltaan joustamattomia, jonka vuoksi sopimukseen eiolisi päästy.

    Kesti vähän enemmän kuin yksi päivä ennen kuin ymmärettiin, että kyseessä oli toikea sota, jossa kyseessä oli maan itsenäisyys. Silmien avautumista autoi epäilemättä Kuusisen nukkehallitus, jonka NL sanoi tunnustavansa ainoaksi Suomen lailliseksi hallitukseksi.

    Entä, mitä sitten saavutettiin hallituksen vaihtumisella?

    Ainakin alussa se antoi viholliselle perusteen väittää laillisen hallituksen paeneen Helsingistä "tuntemattomaan paikkaan", joka on tyypillistä vallankumouksen yhteydessä. Toisin sanoen, Cajanderin erottaminen antoi mahdollisuuden antaa sellainen kuva, että Suomessa on todellakin puhjenut vallankumous, jota puna-armeija oli avustamassa.

    Sodan pitkityessä ja uuden hallituksen tultua maailmalla tunnetuksi Neuvostoliiton oli kuitenkin pakko ryhtyä neuvottelemaan rauhasta Suomen laillisen hallituksen kanssa.

    Toinen asia sitten on, antoiko hallituksen vaihdos mitään etuja Suomelle. Rauhan ehdot olivat joka tapauksessa raskaat. Voi olla, että Cajander pääministerinä ja Erkko ulkoministerinä eivät olisi suostuneet niihin ehtoihin, jotka oli lopulta pakko hyväksyä. Cajanderin olisi luutlavasti käynyt samoin kuin presidentti Kalliolle: Terveys pettänyt ja lopulta kuollut. Se oli yleistä Suomen iäkäille valtiomiehille: Terveys petti kun kokivat etteivät onnistuneet neuvotteluissa saamaan siedettäviä ehtoja rauhansopimuksen pohjaksi.
  9. Vaikutaa siltä, että Roosevelt ei tuntenut Suomen oloja ja että Churchill ei erityisemmin välitänyt Suomesta. Ikävätodeta herrojen puuteliset tiedot ja ymmärtämättömyys Suomen tekemien ratkaisujen suhteen.
  10. Erikoinen teksti vasemmalta.

    " Eli Suomi ei ollut enää mikään puolueeton maa, kun Suomen alueella oli suurvallan sotilastukikohta."

    Ja tämän vuoksi Suomi ei suostunut ennen talvisotaa luovuttamaan aluetaan sotilastukikohdaksi.

    " Kuitenkin Suomen olisi porvarien mielestä pitänyt pysyä vuonna 1941 puolueettomana Saksan ja NL:n sodasta sivussa."

    Väärää tietoa. V.1941 SDP:n viitoset vastustivat sotaan liitymistä tai ainakin Karjalan takaisin valtausta. Sodan jälkeen juuri vasemistolaiset ovat esittäneet väiteen, jonka mukaan Saksa olisi antanut Suomen pysyä puolueettomana. Näitä ovat Anni huttula, Korljov ym.

    " Vain paasikvi vastusti syksyllä 1939 Hangon luovuttamista NL:n tukikohdaksi, koska se vetäisi hänen mielestä Suomen automaattisesti mukaan suursotaan."

    Tuollaista mielipidetä Paasikivi ei esittänyt syksyllä 1939. Sitä paitsi kukaan hallituksessa ei halunut luovuttaa sen enempää Hankoa kuin mitään muutakaan aluetta vieraan vallan tukikohdaksi. Jos sinulla on paremmat tiedot, niin anna lähteet.

    " Suomi olisi ehkä voinut pysyä puolueettomana sodasta sivussa 1941 ,jos NL:lla ei olisi ollut tukikohtaa Hangossa."

    Nyt kun olet tuota ieltä, niin sanopa, mitä mieltä olet Neuvostoliiton noudatamasta Suomen-linjasta v.1938-41? Miksi Stalin ei ajatellut tuota asiaa v.1939?

    Mitkä tekijät johtivat Suomen sotaan v.1941 Saksan rinnalle?
  11. Kuuban ohjus-kriisissä ei ollut kyse siitä, kenellä oli ylivoima ydinaseistuksessa vaan siitä, mikä oli NL:n tarkoitus. Esimerkiksi käydessään vierailulla Yhdysvalloilla Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromygo vakuuti prsidentti Kennedylle ettei NL tekisi mitään vastoin Yhdysvaltojen. Gromygon vakuutelut osoittivat ettei neuvostoliiton sanaan voinut luottaa (amerikkalaiset tiesivät jo Kuubaan asetetuista ohjusten laukaisualustoista), kun puhuivat vastoin sitä mitä tekivät.

    Koska venäläiset osoittivat ettei niiden sanomisiin voinut luottaa, niin USA:lla ei ollut muuta mahdollisuuta kuin panna kova kovaa vastaan: Osoittaa maailmalle, mitä seuraa, jos ohjusten sijoitelu jatkuu.

    Toinen vaihtoehto olisi tietenkin ollut vain alistua "tilanteeseen" ja "uskoa ettei venäläisillä ole pahoja aikomuksia", mutta kun Neuvostoliiton ulkoministeri oli juuri vierailulla käydessään osoitanut ettei niiden puheisiin voinut luottaa, niin tuskin muuta mahdollisuuta.

    Hrustsovin tarkoituksena oli asettaa ohjukset salaa Kuubaan ja sitten jossakin sopivassa tilaisuudessa yllättää amerikkalaiset ties missä tilanteessa. NL olisi voinut kiristää Yhdysvaltoja ohjusten avulla ja rajoittaa siten Amerikkaa liittolaisilleen antamansa sitoumusten täyttämisessä. Siinä tilanteessa, jossa omat kansalaiset olisivat olleet vaarassa, ei olisi ydiniskun ylivoimalla ollut merkitystä.

    Muuten, Otto W. kuusinen suhtautui kriitisesti Hrustsevin tekemään ratkaisuun. Ei uskaltanut avoimesti esittää vasustavaa kantaa, mutta esitti kuitenkin kysymyksen luontoisen huomautuksen siitä, oliko hrustsov ottanut siihen liityvät riskit huomioon.
  12. Oli Kennedy ainakin siinä mielessä hyvä presidentti että kykeni vältämään ydinsodan kiristyneessä tilanteessa, samalla kun huolehti siitä, että venäläiset poistivat ydinohjukset Kuubasta.

    Sen sijaan en sanoisi hyväksi ihmiseksi, kun petti vaimoaan. Toki John noudatti isänsä opetuksia, mutta olisi voinut kuitenkin ajatella omilla aivoilla, eikä tehdä kaikessa kuten isuki opetti.

    Sitä en tiedä, mitkä asiat vaikutavat historian tuomiossa. Vaikutaako siinä hukenteleva luonne mitään. Minusta pitäisi, mutta kun huikentelvaisuuta pidetään yksityisasiana.
  13. En ottanut kantaa siihen, onko kyseinen "suuntautuminen" rikollista, vaan otin sen esimerkiksi ongelmasta, jonka yhteiskunnan muutuva luonne aiheuttaa uskonnonvapauden suhteen. Miten siis pitäisi määritellä uskonnonvapauteen oikeutettu uskonto?

    Halusiain huomauttaa, että maailmassa on uskontoja, joiden normit kieltävät jäseniä käytämästä alkoholia, tupakkaa ja kahvia, vaikka ne ovat sallituja yhteiskunnassa. Kysymys kuuluukin: Miten paljon uskontojen arvot voivat poiketa yhteiskunnan arvoista ja laeista?

    En ole muuten luterilainen, joten menit vikaan...
  14. Hitler petti Staliniä v.1941 kesäkuussa. Vai tiesikö Stalin Hitlerin todella hyökkäävän ja antoi sen tulla " yllätyksenä" omalle kansalle? Miksi?
  15. Kuravaltioita tai ei niin siitä huolimata sotivat keskenään marxilaisina valtioina. Muistelen jopa Bravdan huolestuneen asiasta.
  16. Mitä tarkoitat "käytännön ilmapiirillä"?
  17. Historia ainakin aloitetaan kreikkalaisilla jumala-taruilla. Nimitäin joissakin kouluissa....
  18. Aselepo sotivien maiten välillä ei tee niistä liittolaisia, kuten osoitautui v.1944.
  19. Nuo Japanin ja Italian tekemät hyökkäykset eri maihin muvasta murensivat Kansainliiton uskottavuuta, joka oli yksi tekijä II maailmansodan syttymisessä. Espanjan kohdalla voidaan myös mainita NL:n antama apu Espanjan kommunisteille.

    " Sodan poliittis-doplomaattisia esinäytöksiä puolestaan olivat läntisten suurvaltojen harjoittama fasismin tyynyttelypolitiikka ja pyrkimys ohjata sen agressio itään,..."

    Kyseessä oli yritys lievittää liennyttä jännitystä saksan ja lännen välisissä suhteissa ja saada Hitler rauhoittumaan. Sitä arvosteltiin heti tuoreeltaan mm. Wilson Churchill kuului lepytyspolittikan kritiikoihin.

    " ...vuoden 1938 Münchenin sopimus, jolla fasismille annettiin idän suunnalla vapaat kädet,..."

    Müncenin sopimus koski Teskkoslovakian kuulunuta Sudettialueita, jonka saksalaisväestö halusi liityä saksaan. Sopimukseen osallistuivat Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Saksa ja se perustui Hitlerin vakuuteluihin ettei muita vaatimuksia tule. Tsekkoslovakian miehitys 1939 kevät-talvella osoitti Hitlerin olevan valapatto.

    Kyseistä sopimusta arvosteltiin heti tuoreelataan Englannissa ja Camberlain "Rauha meidän ajallemme" kohtasi myös arvostelua hyväuskoisuuden vuoksi. Sodan sytyttyä lause sai irvokkaan muodon.

    Mitään etupiirijakoa Münchenin sopimukseen ei liitynyt.
    "... länsivaltojen kieltäytyminen Neuvostoliiton ehdottomasta kollektiivisesta turvallisuussopimuksesta dfasismin patoamiseksi."

    Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului saada länsivalloilta lupa miehittää käytännössä Suomi, Viro, latvi ja Liettua läpikulkuoikeuden varjolla. myös Puola suhtautui historiallisista syistä kielteisesti läpikulkuoikeuden antamiseen puna-armeijalle.

    NL ei tarvinnut Baltian ja Suomen alueita läpikulkuväyläksi Puolan auttamiseksi, sillä punaäarmeija onnistui miehittämään Puolan ilman näiten maiten kauta kulkua, joten Stalinin vaatimuksiin sisältyi vanhojen rajojen palauttaminen Neuvostoliiton yhteyteen.

    On syytä epäillä, että sodan syttyessä Lännen ja NL:n välisen liiton yhteydessä NL olisi käytänyt tuon ajan Puolan auttamisen sijasta Suomen ja Baltian miehittämiseen, kuten tapahtui v.1944 kesäkuussa Normandian maihinnousun yhteydessä.
  20. Kyllä olisi. Siitähän meillä on näytöä 1970-luvun Indokiinasta: Vietnamin hyökkäys Kambodzaan ja Kiinan ja Vietnamin välinen rajakahaka. Myös NL ja Kiina kävivät jonkinlaisen rajakahakan 1960-luvun lopussa.

    Joku ranskalainen intkuelli totesikin aikoinaan, että maailma olisi täynnä sotivia kommunistimaita jos kommunismista tulisi maalimanlaajuinen järjestelmä.

    I maailmansodan sytkeeksi olisi riitänyt marxilaisuuden pohjalta syntyneet oppiriidat ja sitten päälle kansallisuusasiat ja rajakiistat kuten 1960- ja 70luvuilla.
    21. 24 / 38
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt