Tämän osaston eräässä ketjussa valitetaan sitä, että "lahkojen" annetaan toimiavapaasti vaika niiden toiminta ei ole "eetisesti kestävä". Siksi kysyisinkin, minkälainen uskonto on eetisesti kestävä oppiensa ja toimintansa suhteen?
Suomen laissa mainitaan ehtona lakien noudatamine ja ettei se ole vastoin hyviä tapoja.
Muuten hyviä määritelmiä, mutta usein maan laitkin muutuvat ja samoin käsitys hyvistä tavoista. Esimerkkinä voisi käydä nykyisin puheena oleva homoliitot- ja suhteet. 50 vuotta sitten sellaista uskontoa ei olisi rekisteröity, jonka oppiin olisi kuulunut vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja "avioliittoon". Nykyisin sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ainakin Lut.kirkkoon, kunhan maan lakeihin saataaisiin sitä koskeva muutos.
Vaikka emme voikaan tietää tulevasta mitään varmaa, niin pidän kuitenkin mahdollisena, että 50v. eteenpäin ollaan taas päinvastaista mieltä ja silloin ihmetellään nykyistä menoa.
Lakien noudatamisesta voidaan sanoa, että kaikki eivät nykyisinkään noudata maan lakeja, jonka vuoksi on jouduttu säätämään erityislakeja jotakin ryhmää varten. Esim. tässä Jehovan todistajat ja asevelvollisuus.
Siksi olisi syytä kysyä seuraavaa: Keille kuuluu lainsäädäntövalta ja millaisin ehtoin? Ateistille vai uskoville?
Mllä kriteekeilla määritellään "lahkot", jotta niiden toiminnat voitaisiin kieltää? Sillä jokaisen oikeaoppisen uskonnon mielestä sen opeista poikeavat ryhmät ja liikeet ovat "lahkoja".
Sitä ei voida pitää lahkoon kuuluvana erityispiirteenä, että pitää muita uskomuksia väärinä tai harhaoppeina, koska myös yhteiskuntakin pitää joitakin ajatelutapoja väärinä (esim.nazismi). Joten on ilmeistä, että valtiovalta ei voi määritellä sitä, mikä uskonto kuuluu lahko-luokkaan, mikä taas on oikeaa uskontoa.
Näin ollen on mahdotonta määritellä sellaista uskontoa tai uskomusta, jolle ei kuuluisi uskonnonvapauden piiriin.
Suomen laissa mainitaan ehtona lakien noudatamine ja ettei se ole vastoin hyviä tapoja.
Muuten hyviä määritelmiä, mutta usein maan laitkin muutuvat ja samoin käsitys hyvistä tavoista. Esimerkkinä voisi käydä nykyisin puheena oleva homoliitot- ja suhteet. 50 vuotta sitten sellaista uskontoa ei olisi rekisteröity, jonka oppiin olisi kuulunut vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja "avioliittoon". Nykyisin sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn ainakin Lut.kirkkoon, kunhan maan lakeihin saataaisiin sitä koskeva muutos.
Vaikka emme voikaan tietää tulevasta mitään varmaa, niin pidän kuitenkin mahdollisena, että 50v. eteenpäin ollaan taas päinvastaista mieltä ja silloin ihmetellään nykyistä menoa.
Lakien noudatamisesta voidaan sanoa, että kaikki eivät nykyisinkään noudata maan lakeja, jonka vuoksi on jouduttu säätämään erityislakeja jotakin ryhmää varten. Esim. tässä Jehovan todistajat ja asevelvollisuus.
Siksi olisi syytä kysyä seuraavaa: Keille kuuluu lainsäädäntövalta ja millaisin ehtoin? Ateistille vai uskoville?
Mllä kriteekeilla määritellään "lahkot", jotta niiden toiminnat voitaisiin kieltää? Sillä jokaisen oikeaoppisen uskonnon mielestä sen opeista poikeavat ryhmät ja liikeet ovat "lahkoja".
Sitä ei voida pitää lahkoon kuuluvana erityispiirteenä, että pitää muita uskomuksia väärinä tai harhaoppeina, koska myös yhteiskuntakin pitää joitakin ajatelutapoja väärinä (esim.nazismi). Joten on ilmeistä, että valtiovalta ei voi määritellä sitä, mikä uskonto kuuluu lahko-luokkaan, mikä taas on oikeaa uskontoa.
Näin ollen on mahdotonta määritellä sellaista uskontoa tai uskomusta, jolle ei kuuluisi uskonnonvapauden piiriin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vain yksi kohta aloituksessasi ontuu: homoseksuaalinen suuntautuminen ei ole rikollista. Se on synnynnäistä, ei vahingoita ketään, ja kuuluu normaaliin ihmisten piirteiden kirjoon. Joten millä perusteella tämä ihmisryhmä pitäisi mieltää rikollisiksi? Kenties mentaliteetti on nyt tässä sama, kuin vuosikymmeniä sitten värillisyyskysymyksessä, jossa valkoinen ihminen nähtiin ainoana luontaisena, "puhtaana" kristittynä?!
Toisaalta myös toivon, ettei kirkko "taipuisi" näihin uusiin, eettisiin lakiehdotuksiin. Saataisiin vanhakantainen laitos nopeammin vaille kannattajia ja sen laillistama rasismi lopetettua...
En ottanut kantaa siihen, onko kyseinen "suuntautuminen" rikollista, vaan otin sen esimerkiksi ongelmasta, jonka yhteiskunnan muutuva luonne aiheuttaa uskonnonvapauden suhteen. Miten siis pitäisi määritellä uskonnonvapauteen oikeutettu uskonto?
Halusiain huomauttaa, että maailmassa on uskontoja, joiden normit kieltävät jäseniä käytämästä alkoholia, tupakkaa ja kahvia, vaikka ne ovat sallituja yhteiskunnassa. Kysymys kuuluukin: Miten paljon uskontojen arvot voivat poiketa yhteiskunnan arvoista ja laeista?
En ole muuten luterilainen, joten menit vikaan...