Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Katsotaan miten "aivopesunkestävä" kirjoituksesi on:
    A: Suomi oli silloin täysin neukkujen vallan alla, ja he sanelivat ketkä saivat istua Suomen hallituksessa. Esim. Kokoomus ei saanut hallitusvastuuta ennenkuin neukkula romahti."

    Katsotaanpa tosiasioita:

    Holkerin hallitus nimitetiin v.1987. Pääministeri Kokoomuksesta + SDP.

    Esko Ahon hallitus maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen 1991. Kesk.+ Kok.

    Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991.

    Voimme näin ollen todeta, että Kokoomus ehti olla 4v. hallitusvastuussa ennen kuin NL lakkasi olemasta.

    A: " Säädettiin erityisiä lakeja neuvostovastaisuudesta. Jos vierasta valtiota halvennettiin - siis käytännössä neukkulaa - siitä saatoi saada jopa kaksi vuotta vankeuta."

    Kyseinen laki koski "valtiollisten suhteiden vahingoitamisesta" (tai jotain sinne päin) ja teoriassa se saatoi yhtä hyvin koskea valtiollisten suhteiden vahingoitamisesta mihin suuntaan tahansa, esim. USA:ta.

    Tietääkseni ketään ei ole tuomittu vankilaan kyseisen lain nojalla, mutta 1940-50-luvun vaihteessa joku nainen tuomittiin maksamaan sakkoa Stalinin halventamisesta julkisessa paikassa (raitiovaunussa). Jos kyseinen nainen olisi sanonut mielipiteensä kotona neljän seinän sisällä, niin mitään ei olisi tapahtunut, mutta kun se haukui neuvostojohtajaa raitiovaunussa, niin silloin rapsahti sakkoa.

    Muuten, tuolla lailla voisi olla käytöä tänäpäivänäkin erään henkilön kohdalla.

    Länsi-Saksassa "suomettumisella" (todellisuudessa "suomisointi") tarkoitettiin ilman Naton antamaa turvaa olevaa maata Neuvostoliiton naapurina. Saksan liittotasavallassa käytiin jonkinlaista keskustelua Yhdistyneen Saksan puolueettomsana valtiona (Liittotasavalta olisi eronut Natosta ja DDR Varsovan liitosta), jossa yhteydessä Suomen asemalla osoitettiin, että Saksa olisi joutunut samaanlaiseen tilanteeseen kuin Suomi. Kyseessä ei ollut suomalaisiin kohdistuneesta kritikiistä, vaan "varoitus" ryhtyä puolueettomalsi maaksi.

    Minä en ainakaan tunne koulujen oppikirjaa, jossa Baltian maiten olisi sanotu liityneen NL:n vapaaehtoisesti. Olet luultavasti lukenut läksyt huonosti tai sitten aika on synkistänyt muistojasi. Myös talvisodan tausta kerrottiin ainakin minun historiakirjassani oikein ja viitatiin Saksan ja NL:n etupiirisopimukseen.
  2. Se, ketä 1918 sisällissota kiinostaa, ketä ei, riipuu kylläkin ihmisestä itsestään. On muistettava, että televisiossa esitetään aika ajoin v.1918 draamoja, joka ainakin pitää kansan muistissa.

    Minä itse sain ensimmäisen kosketuksen aiheeseen 1960-luvun lopulla esitetyn Täällä Pohjan tähden alla-elokuvan kauta. Äitini seliti, että kyseessä oli suomalaisten käymä sisällissota jne. Äitini selityksen mukaan oli hyvä että punaiset eivät voittaneet, mutta toisaalta niiden asema ei olisi Suomessa parempi elleivät ne olisi jotakin yrittäneet. Äitini isä taisteli valkoisten puolella.

    Isäni sanoi oman isänsä olleen valkoisten puolella kuljetamassa aseita, mutta isäni itse kuului kuitenkin SKDL:llään. En tiedä sitten, mikä oli totuus.

    Olen itse yhdessä ketjussa yritänyt aloitaa keskustelu puolueiten historian tulkinnasta nimenomaan v.1918 sodasta, mutta jostain syystä se epäonnistui. Luetelin niiden puolueiten tulkinnat, joiden syntytausta liityi v.1918 tapahtumiin tai jotka perustettiin ennen sitä.

    On huomatava, että Amerikassa puoluekannatus ei näytä kytkeytyneen samalla tavalla 1861-65 sisällissotaan kuten Suomessa.
    Esimerkiksi Barac Obama on demokraatti, mutta tuskin se merkitsee, että Obama pitäisi sotaa orjuuden lakkautamiseksi vääränä. Näin siitä huolimata, että Demokraattinen puolue perustettiin tukemaan orjuuden ja osavaltioiten itsemäärämisoikeuden puolustamiseksi.

    Toisaalta taas Republikaaninen puolue perustettiin aluperin ajamaan orjuuden lakkautamista, mutta tuskin sen Etelässä nautiva kannatus merkitsee, että Etelän osavaltioissa pidetäisiin Pohjoisen käymää sotaa orjuuden lopetamiseksi oikeutettuna.

    Suomessa sen sijaan puolueiten kannatus tai jäsenyys näyttää oleva kytköksissä omaan mielipiteeseen sisällisssodasta. Syyt ovat seuraavat:

    Vasemistotoliitto on SKP:n jatkaja, jonka taas perustivat aluperin Venäjälle paeneet punaiset. Kun HS aloiti v.208 keskustelun SDP:n vastuusta 1918 tehdystä päätöksestä, niin Kansan Uutiset kirjoitti omassa artikelissa, että sota syttyikoska "työläisten kimppuun oli hyökäty".

    SDP oli perustettu v.1899 ja sen johto teki kohtalokaan päätöksen, joka sitten päätyi puolueen tappiolsi. Vaika puolueen johto tuomitsi sisällissodan, niin puolueesta tuli kuitenkin hävineen osapuolen edustaja.

    Maalaisliitto perustettiin jo 1900-luvun alkpuolella eduskuntauudistuksen jälkeen. Käsitykseni mukaan talonpojat muodostivat puolueen peruskannattajajoukon, joka oli valkoisten puolella v.1918. Suomen Keskusta on puolueen jatkaja.

    Pesrussuomalaisten puolue on aluperin Maalaisliitto-Keskustapuolueesta syntyenne Suomen maaseutupuolueen jatkaja, joten oletettavasti sen tulkinta on sama kuin muitenkin ei-sosialististen puolueitenkin.

    Suomen Kokoomus perustettiin v.1918 välitömästi sisällissodan jälkeen. Se muodostui aluperin kuninkaan kannattajista.

    Vihreästä liitosta en tiedä, koska se on syntyminen ei ollut yhteydessä 1918 tapahtumien kanssa.

    Mutta kuten sanoin, kyseisetä ajasta kirjotellaan jatkuvasti romaaneja (punaisetn näkökulmalta) ja niiden pohjalta tehdään sitten samanlaisia elokuvia. Joten ei ole ihme jos punaviha (siis punaisten viha valkoisia ohtaan) elää.

    Toki 1918 sotaa pitää käsitellä osana Suomen historiaa, jotta se ei täysin unohtuisi, mutta siten, että se ei loisi uutta pohjaa kapinalle. Sanotaan, että kansakunta, joka ei tunne omaa historiaa, on tuomittu toistamaan samat virheet.
  3. Venäjä näyttää lähteneen "levitä huhuja"-tielle lyödäkseen kiilan Euroopan ja USA:n välisille suhteille. Se voi tosin kääntyä tekijäänsä vastaan.
  4. Taas oikaisuja Koroljovin tekstiin:

    Koroljov: " Suomen itsenäisyyteen ei v.1918 uskonut kukaan - kenties kenraali Mannerheimia lukuunottamatta."

    Suomen itsenäisyyteen uskoi melko moni: Jääkärit Saksassa, eduskunnan itsenäisyysmiehet ja suojeluskuntiin kuuluvat. Itse asiassa suojeluskuntien järjestäytymisen yhtenä tarkoituksena oli ajaa venäläiset miehittäjät maasta.

    Koroljov: " Saksasta etsittiin vahvaa suojeluvaltiota ja sen alusmaan asemaa."

    Saksasta pyritiin saamaan Suomeen vahvasti sitoutuneen liittolaisen (siksi saksalainen prinssi kuninkaaksi).

    Koroljov: " Suomen sisällissota oli ensimmäisen maailmansodan laajempaan kokonaisuuteen liitynyt episodi, jossa Suomi siirtyi Venäjän etupiiristä Saksan keisarikunnan haltuun, minkä molemmat osapuolet Saksa ja Neuvosto-venäjä Brest-Litovskin neuvottelujensa yhteydessä vahvistivat."

    Siitä riipumatta, liityivätkö Suomen tapahtumat johonkin laajempaan kokonaisuuteen tai ei, niin suomalaisten kohdalla kyse oli kansallisesti keskeinen tapahtuma, niin sisällissota/vapaussota kuin muukin.

    Saksa tuli Suomeen vasta Brest-Litvoskin rauhansopimuksen jälkeen, joten Suomen "siirtyminen" Saksan "etupiiriin" tapahtui Brest-Litovskin sopimusten seurauksena eikä päinvastoin.

    On myös muistettava, että B-L-sopimuksella oli tavallaan Suomen laillisen hallituksen suostumus, koska sopimus Saksan avusta oli solmitu sitä ennen. Sitä vastoin Leninin johtama bolsevikkihallitus petti punaisen Suomen.

    Mitä tulee maan venäläisväestön kohtaloon, niin se oli johdonmukainen seuraus Venäjän harjoitamasta sorrosta Suomea kohtaan. venäläinen väestö joutui Suomessa luonnollisesti samanlaisen vihan kohteeksi, johon Itä-Euroopan saksalaisväestö joutui II maailman sodan jälkeen. Hienoisena erona on vain se, että saksalaiset joutuivat v.1945 jälkeen jättämään kotiseutunsa.

    Vielä kysymys: Onko suomalainen venäläiselle ihminen?

    Toinen kysymys: Minkä puolueen historiantulkinta on sinulle läheisin? Mitä puolueta äänestät? Kenties Vasemistoliittoa tai jotakin kommunistipuolueta?

    Muista että ketjun aiheena on puolueiten historiatulkinta v.1918 tapahtumista, johon puolueeseen liityvä sitoutuu samalla kun hyväksyy puolueen ohjelmankin.