- Keskellä on kiviä, mutta kivien itäpuolella mainiosti tilaa. Paljon mieluummin menen tuosta kuin pohjoisen väylän kautta. Väylän mutka on ahdas ja matala - hirvittää kun kaiku näyttää niin pieniä lukemia.
- Spriillä olen joskus tavallisesta dacron -kankaasta poistanut liimatahroja, mutta laminaatin kanssa on luonnollisesti riskinsä.
- Olen kulkenut sinne mieluiten etelästä, Stora Brändön ja Stora Bredskärin välistä. Varovasti siitäkin. Syväys 1,8m.
- Rohkenen sanoa, että olet vallan väärässä. En kehota muuttamaan toimintatapaasi, mutta tuollaisten esittäminen opetusmielessä muille on vähintäänkin arveluttavaa.
Kun lyijyakun lepojännite on 12,25 V on sen varaustila n. 50%. Sitä tyhjemmäksi ei missään nimessä kannattaisi lyijyakustoa päästää. Lyijyakun käyttöikä laskee dramaattisesti jos sitä puretaan toistuvasti puoleen tai alle. - Tässä muutama ehdotus lisää:
Linjett 32
Comfortina 32
Scanmar 33
Seawind 32
Siesta 32 - Jos et itse rekisteröinyt sitä kaupan jälkeen niin ei voi olla rekisterissä, ainakaan oikein. Ostajalla on rekisteröintivelvollisuus. Sakot tulee ratsiassa armotta. Helppo hoitaa kuntoon. Rekisteröintilomake täytettynä ja kauppakirjan kopio maistraattiin.
- Välimatkat on pitkät ja allokko usein ilkeä Väinämerellä ja Riianlahdella. Kuressaareen pitkä matka mennen tullen, ihan sama mistä tulossa ja minne menossa. Kuressaaressa voi käydä myös kätevästi päiväretkellä bussilla Kuivastusta käsin. Kuivastu on Muhun saarella, Saarenmaan lauttarannan yhteydessä ja on hyvä etappisatama matkalla Pärnuun tai takaisin. Kaikkialla on tilaa paitsi jos sattuu Muhu-Väin -regatan reitille.
- 1500nm rannasta ajetaan autopilotilla. Se ihmetyttää enemmän, että miksi siellä sattuu olemaan kamera päällä?
- Tässä näkyy koko ketju olettavan, että puhallinlämmitin on kysyjälle ainoa oikea. Saattaahan näin ollakin.
Joka tapauksessa: Ennen puhallinlämmittimen merkistä keskustelua ja valintaa kannattaa miettiä onko muita vaihtoehtoja. Liputtaisin vesikeskuslämmityksen puolesta. Lämmitys öljykamiinalla, moottorikierrolla ja maasähkövastuksella. Tämä on mielestäni erittäin varteenotettava ratkaisu varsinkin jos kyseessä on sen kokoinen vene, että kamiinan sijoitus ei aiheuta ongelmaa ja varsinkin jos veneessä asutaan pidempiä aikoja. Jos kaipaat purjehduksen jälkeen pikaista kuivatustehoa, niin puhallinlämmitin lienee sopivampi.
Kamiina toimii täysin ilman sähköä ja pieni kiertovesipumppu vie n. 1/10 puhallinlämppärin tarvitsemasta virrasta. Lämmitystä voidaan pitää päällä tarvittaessa päivä/viikkotolkulla yhtämittaa ilman, että tulee sähkön riittävyyden kanssa haastetta. - Tiskivedet taitaa olla ne mitkä veneilijän pesuaineista eniten vesistöä kuormittaa. Meillä pyritään siihen, että astiat tiskataan vadissa ja tiskivesi kannetaan rantaan puun juurelle aina kun mahdollista.
- On hyvä, ellei peräti loistava ainakin verrattuna termoelementeillä toteutettuihin halpamallisiin sähkökylmälaukkuihin. Sama on kokemus kuin Mikalla, käyntiaika 1/4, 1/5 tai jopa alle, riippuen ympäristön lämpötilasta siitä miten paljon tavaraa jäähdyttää.
- "vai et lataa" nimimerkin vastaus oli kohtuullisen raflaava, mutta lähes täyttä asiaa. Mikään akku ei kestä toistuvia syväpurkauksia. Mitä tyhjemmäksi akusto puretaan ja mitä useammin sitä lyhytikäisemmäksi akut jäävät. Latauspuoleen kannattaa todellakin panostaa. Liian agressiivisella akuston tyhjentämisellä saa akkuja vaihtaa parin vuoden välein. Yhden akkujen vaihdon hinnalla saa ison aurinkopaneelin jonka avulla voi parhaimmillaan moninkertaistaa akuston iän.
Akkujen kapasiteettia ja varaustilaa pitää oppia tuntemaan seuraamalla esim napajännitettä. Lyijyakkuja ei kannattaisi koskaan purkaa alle 50% varaustilaan, mielellään pitäisi pysytellä yli 70% varaustasolla. - Jos sekä starttiakun, että hupiakun jännite nousee moottorin ladatessa niin sinulla on joko jakodiodi tai latausrele hoitamassa homman. Keskity lomasuunnitelmaan äläkä murehdi.
- Muhu/Kuivastu: uusi täysin remontoitu satama avattu vuosi sitten. Hyvin tilaa ja siisti.
- Mites jos virransyöttöön laittaisi yksinkertaisen häiriönpoistosuodattimen (kela ja konkka)? Miten se pitäisi mitoittaa?
- Fendarisolmussa, kuten kaikissa hyvissä solmuissa on kaksi pääominaisuutta:
- pysyy kiinni
- saa auki
Riittävästi kun kokeilee eri vaihtoehtoja niin itselle sopivin ja mieluisin löytyy. Minä käytän siansorkkaa yleensä ilman vetolenkkiä, joskus tilapäisessä kiinnityksessä vetolenkin kanssa. - Ihmettelin joskus samaa säädintä.
"Load cut" tarkoittaa sitä, että jos akkujännite on säätimen mielestä liian alhainen niin säädin katkaisee syötön kulutuslaitteille (oikean puoleinen ulostuloliitin). Punainen ledi ei tarkoita sitä, ettei lataa vaan sitä, että kulutuslaitteilta on akkujen syväpurun suojaamiseksi katkaistu virransyöttö. Säädin lataa akkuja siis silti. - Älä välitä vaikka täällä on myös herkkähipiäistä väkeä.
Jos haluat nimenomaan välillä kokonaan tieltä niin tuo on varmaan ihan käyttökelpoinen. Hieman kalliilta kuulostaa.
Mulla on kiinteästi luukkutallin päälle asennettu jäykkärunkoinen paneeli. Ei häiritse purjehtimista ja lataa aina. Ei tietenkään optimaalinen paikka, vähän väliä on joku varjo edessä, mutta aina esim viikon aikana täyttää akut seuraavan viikonlopun seikkailuille. Eikä tarvitse ikinä koskea ja säätää. Mittailujen ja seurannan perusteella lataa lomareissulla melko tasan saman verran kuin kylmäkone kuluttaa. Parantaa siis olennaisesti omavaraisuutta. Voi notkua luonnonsatamissa niin kauan kuin evästä riittää jos huvittaa eikä tarvitse moottoria käyttää pelkkään sähköntuotantoon. - Mulla oli vuosia sitten vastaava vika, hiukan eri moottorimalli. Vesipumpulta lähtevä letku liittyi putkiyhteeseen ja siihen putken päähän oli juuttunut siipipyörän pala ja sen kaveriksi sormustimellinen näkin paloja. Vettä pääsi vain liru läpi. Meinasin jo kantta aukoa, mutta onneksi älysin ensin katsoa helpommat kohteet.
- Kyllä.