Sähkökysymys osa n+1

Automaattinen jakorele on parempi kuin nuo diodisysteemit, koska siinä on pienempi jännitehäviö

No ei !

" aturissa on säädin, joka estää sitä ylilataamasta akkua. Säädin voi olla laturissa itsessään, tai sitten laturille tulee paluujännite akulta ohuempaa piuhaa pitkin, ja se säätää laturia."

Laturissa on säädin, itsessään tai erillään, joka tunnistaa vain jännitteen, ylilatauksesta se ei tiedä mitään.
Toimintaan on kaksi periaatetta, ankkurivirran tai kentän maadoituksen heikennys, mitään akulta tulevia paluujännitteitä ei laturille tule, jännite-ero riittää virran kulkusuunnan ohjaamiseen.

e.d.k kirjoitti:

No ei !

" aturissa on säädin, joka estää sitä ylilataamasta akkua. Säädin voi olla laturissa itsessään, tai sitten laturille tulee paluujännite akulta ohuempaa piuhaa pitkin, ja se säätää laturia."

Laturissa on säädin, itsessään tai erillään, joka tunnistaa vain jännitteen, ylilatauksesta se ei tiedä mitään.
Toimintaan on kaksi periaatetta, ankkurivirran tai kentän maadoituksen heikennys, mitään akulta tulevia paluujännitteitä ei laturille tule, jännite-ero riittää virran kulkusuunnan ohjaamiseen.

Lue lisää

Delcon laturissa on kaksi pientä piuhaa, jotka tulevat veneen sähköistä. Toinen on ignition ja toinen on start. Ilman tätä piuhaa laturi ei toimi. Luulen, että toinen noista piuhoista kertoo laturin säätimelle, milloin jännite on nousemassa liian korkeaksi ja toinen siitä, että vempeleen pitää ylipäätään olla päällä tai pois.

Eikö tuo ylilataamisen esto ole sama asia kuin että laturi alentaa lataustehojaan jännitteen noustua riittävän korkealle? Miten se eroaa?

e.d.k kirjoitti:

No ei !

" aturissa on säädin, joka estää sitä ylilataamasta akkua. Säädin voi olla laturissa itsessään, tai sitten laturille tulee paluujännite akulta ohuempaa piuhaa pitkin, ja se säätää laturia."

Laturissa on säädin, itsessään tai erillään, joka tunnistaa vain jännitteen, ylilatauksesta se ei tiedä mitään.
Toimintaan on kaksi periaatetta, ankkurivirran tai kentän maadoituksen heikennys, mitään akulta tulevia paluujännitteitä ei laturille tule, jännite-ero riittää virran kulkusuunnan ohjaamiseen.

Lue lisää

Huomenta,

minulla on hieman samanlainen keissi kuin alkuperäisellä kysyjällä; kaksi akkua ja lataava moottori. Akuille tulee kuitenkin vain yhdet kaapelit, kulkeeko virta kahteen suuntaan vai miten tuo lataus oikein hoituu? Miten tuon tasavirran kulkusuunnan kanssa onkaan....? Ajatuksia?

-Kake

e.d.k kirjoitti:

No ei !

" aturissa on säädin, joka estää sitä ylilataamasta akkua. Säädin voi olla laturissa itsessään, tai sitten laturille tulee paluujännite akulta ohuempaa piuhaa pitkin, ja se säätää laturia."

Laturissa on säädin, itsessään tai erillään, joka tunnistaa vain jännitteen, ylilatauksesta se ei tiedä mitään.
Toimintaan on kaksi periaatetta, ankkurivirran tai kentän maadoituksen heikennys, mitään akulta tulevia paluujännitteitä ei laturille tule, jännite-ero riittää virran kulkusuunnan ohjaamiseen.

Lue lisää

No kyllä.

laturissa on säädin, joka tunnistaa jännitteen. Oikein toimiva säädin pitää lähtöjännitteen alle 14,4 voltin, ja silloin ei nykyakut ylilataudu.

Kaikissa latueissa on erillinen akkujännitteen tunnistus, mutta liian usein se on vaan kytketty suoraan siihen lähtönapaan. Tämä on huono ratkaisi ja pahimmassa tapauksessa akuston latautumiseen menevä aika tuplautuu, jopa moninkertaistuu. Se taas johtuu latauspiuhaan jäävästä jännitehäviöstä. Kun akuston jännite on vasta 13 voltin kieppeillä, on laturin päässä jo 14,4 ja akut latautuu hitaasti.

Jos tuo erillinen jännitteentunnistuspiuha viedään oikeaoppisesti akun napaan asti, antaa laturi paljon enemmän virtaa ulos.

-Mika- kirjoitti:

No kyllä.

laturissa on säädin, joka tunnistaa jännitteen. Oikein toimiva säädin pitää lähtöjännitteen alle 14,4 voltin, ja silloin ei nykyakut ylilataudu.

Kaikissa latueissa on erillinen akkujännitteen tunnistus, mutta liian usein se on vaan kytketty suoraan siihen lähtönapaan. Tämä on huono ratkaisi ja pahimmassa tapauksessa akuston latautumiseen menevä aika tuplautuu, jopa moninkertaistuu. Se taas johtuu latauspiuhaan jäävästä jännitehäviöstä. Kun akuston jännite on vasta 13 voltin kieppeillä, on laturin päässä jo 14,4 ja akut latautuu hitaasti.

Jos tuo erillinen jännitteentunnistuspiuha viedään oikeaoppisesti akun napaan asti, antaa laturi paljon enemmän virtaa ulos.

Lue lisää

Thänks! Kävin koko systeemin läpi, ja näyttää siltä että laturi on kytketty näihin kahteen akkuun (omien pääkytkimiensä takana, kytkimet näyttävät toimivan myös ikäänkuin akkuvalitsimina). Battery 1 on startti, Battery 2 on käyttöakku. Tutkittuani asiaa vain on-kytketty akku latautuu, eli minimissään aina tuo starttiakku on ladattuna.

Eikö tässä olisi paikka laittaa esim rele tuohon akun napojen väliin, niin silloin voisin aina huoletta pitää molemmat "on" asennossa, olen sitten akkuvirran tai maasähkön varassa?

Onko tulkintani edes mahdollinen?

-Kake

-Mika- kirjoitti:

No kyllä.

laturissa on säädin, joka tunnistaa jännitteen. Oikein toimiva säädin pitää lähtöjännitteen alle 14,4 voltin, ja silloin ei nykyakut ylilataudu.

Kaikissa latueissa on erillinen akkujännitteen tunnistus, mutta liian usein se on vaan kytketty suoraan siihen lähtönapaan. Tämä on huono ratkaisi ja pahimmassa tapauksessa akuston latautumiseen menevä aika tuplautuu, jopa moninkertaistuu. Se taas johtuu latauspiuhaan jäävästä jännitehäviöstä. Kun akuston jännite on vasta 13 voltin kieppeillä, on laturin päässä jo 14,4 ja akut latautuu hitaasti.

Jos tuo erillinen jännitteentunnistuspiuha viedään oikeaoppisesti akun napaan asti, antaa laturi paljon enemmän virtaa ulos.

Lue lisää

Selvennykseksi ensin että laturi tässä yhteydessä on kaiketi se moottorin pyörittämä möykky joka työntää virtaa akkuihin, eli ei verkkovirrasta muuntava laite.

Jännitesäätöinen laturi ei ymärrä ylilatauksesta mitään, jos akusta on yksi kenno oikosulussa, sen nimellinen jännite olisi 10 V, mutta laturi lataa sen 14 V ja loput kennot kiehuu.
Jännitteen tunnisteen paikka laturilta tai akusta näyttää olevan samanlaisen harhaluulon varassa.
Akun navasta tai laturin päästä, samasta piuhasta mitattu jännite-ero on vain johdon vastukseen hukkuvan tehon verran erilainen, jos tunniste vedetään eri johdolla virtakaapelin akun navan puoleisesta päästä, jännite pienenisi siinä hyppylangassakin ja mahdolliset liitosten ylimenovastukset vielä lisäksi ?
Yhdessäkään laturissa, jossa säädin on laturissa itsessään, ei ole koskaan ollut mitään jännitteensäätöjohtoa erikseen. Niissä missä säädin on erillinen, jännitetunnistin otetaan akun navalta siksi että se on yleensä lähenpänä säädintä, liekö tästä syntynyt harhakuva että jännite olisi muka järkevämpää mitata piuhan akunpuoleisesta päästä.
Jos asia askarruttaa, mitatkaa se jännite latausvaiheessa sieltä akun navoilta ja laturin päästä ja katsokaa paljonko jännite mahdollisesti laskee siinä johdon matkalla.

Tuosta erillisestä jännitteentunnistimesta vielä, että myös tasavirtalatureissa säädin on kytketty päävirtajohtimeen kelatoimisella releellä (kytkee yhteyden akkuun vain kun latausvirtaa tulee laturilta) ja mitään erillisiä jännitteentunnistinkytkentää akunnavoilta ei ole, koska ei ole tarvetta.

Akkujännitteen tunnistetta ei latureissa ole, vain latausjännitteen rajaus, joko diodikytkennällä tai (aikaisemmin) kela/rele-säädöllä.
(Aikoinaan joissain tasavirtalatureiden säätimissä oli myös virran maksimisäätö, mutta silläkään ei ollut mitään tekemistä akun jännitteen kanssa.)

OHO ! kirjoitti:

Selvennykseksi ensin että laturi tässä yhteydessä on kaiketi se moottorin pyörittämä möykky joka työntää virtaa akkuihin, eli ei verkkovirrasta muuntava laite.

Jännitesäätöinen laturi ei ymärrä ylilatauksesta mitään, jos akusta on yksi kenno oikosulussa, sen nimellinen jännite olisi 10 V, mutta laturi lataa sen 14 V ja loput kennot kiehuu.
Jännitteen tunnisteen paikka laturilta tai akusta näyttää olevan samanlaisen harhaluulon varassa.
Akun navasta tai laturin päästä, samasta piuhasta mitattu jännite-ero on vain johdon vastukseen hukkuvan tehon verran erilainen, jos tunniste vedetään eri johdolla virtakaapelin akun navan puoleisesta päästä, jännite pienenisi siinä hyppylangassakin ja mahdolliset liitosten ylimenovastukset vielä lisäksi ?
Yhdessäkään laturissa, jossa säädin on laturissa itsessään, ei ole koskaan ollut mitään jännitteensäätöjohtoa erikseen. Niissä missä säädin on erillinen, jännitetunnistin otetaan akun navalta siksi että se on yleensä lähenpänä säädintä, liekö tästä syntynyt harhakuva että jännite olisi muka järkevämpää mitata piuhan akunpuoleisesta päästä.
Jos asia askarruttaa, mitatkaa se jännite latausvaiheessa sieltä akun navoilta ja laturin päästä ja katsokaa paljonko jännite mahdollisesti laskee siinä johdon matkalla.

Tuosta erillisestä jännitteentunnistimesta vielä, että myös tasavirtalatureissa säädin on kytketty päävirtajohtimeen kelatoimisella releellä (kytkee yhteyden akkuun vain kun latausvirtaa tulee laturilta) ja mitään erillisiä jännitteentunnistinkytkentää akunnavoilta ei ole, koska ei ole tarvetta.

Akkujännitteen tunnistetta ei latureissa ole, vain latausjännitteen rajaus, joko diodikytkennällä tai (aikaisemmin) kela/rele-säädöllä.
(Aikoinaan joissain tasavirtalatureiden säätimissä oli myös virran maksimisäätö, mutta silläkään ei ollut mitään tekemistä akun jännitteen kanssa.)

Lue lisää

"...Akun navasta tai laturin päästä, samasta piuhasta mitattu jännite-ero on vain johdon vastukseen hukkuvan tehon verran erilainen, jos tunniste vedetään eri johdolla virtakaapelin akun navan puoleisesta päästä, jännite pienenisi siinä hyppylangassakin ja mahdolliset liitosten ylimenovastukset vielä lisäksi ?
Yhdessäkään laturissa, jossa säädin on laturissa itsessään, ei ole koskaan ollut mitään jännitteensäätöjohtoa erikseen..."

No saatoin hieman saivarrella, mutta tarkennetaan: Kaikissa laureissa on laturin diodisillan jälkeen lähtökaapeli akulle. Ja samasta paikasta (usein) otetaan jännitetieto laturin sisäiselle/ulkoiselle säätimelle. Jännitetieto tuodaan aina sille säätimelle. En ole nähnyt sellaista laturia, jossa se olisi tehty sisäisesti, kyllä se on aina tullut ulkokautta. Ja siksi on myös mahdollista ottaa se jännitetieto suoraan akusta, joka on aina järkevämpää.

Useimmin se latauspiuha on vain 2,5 - 4 neliöistä, jossa on jo melkoinen jännitehäviö. Viiden metrin pituisessa piuhassa se on 45 ampereerin latauksella (tyypillinen venelaturin koko) jo 1-1,5 volttia. Sillä on siis merkitystä, että mistä se jännitetieto otetaan. Jännitetieto-piuhassa taas kulkee niin pieni virta, että siihen ei jää merkittävää jännitehäviötä.

"...jännitesäätöinen laturi ei ymärrä ylilatauksesta mitään, jos akusta on yksi kenno oikosulussa, sen nimellinen jännite olisi 10 V, mutta laturi lataa sen 14 V ja loput kennot kiehuu..."

No silloin akku on jo viallinen, eikä sillä ole enää väliä kiehuuko ne loput kennot. Ehjää akustoa ehjä laturi lataa jännitesäätöisenä ihan oikein ja hyvin. Ja vielä paremmin, jos latausjärjestelyt on suunniteltu, mitoitettu ja rakennettu oikein, harmillisen harvoin vaan niin on tehty.

-Mika- kirjoitti:

"...Akun navasta tai laturin päästä, samasta piuhasta mitattu jännite-ero on vain johdon vastukseen hukkuvan tehon verran erilainen, jos tunniste vedetään eri johdolla virtakaapelin akun navan puoleisesta päästä, jännite pienenisi siinä hyppylangassakin ja mahdolliset liitosten ylimenovastukset vielä lisäksi ?
Yhdessäkään laturissa, jossa säädin on laturissa itsessään, ei ole koskaan ollut mitään jännitteensäätöjohtoa erikseen..."

No saatoin hieman saivarrella, mutta tarkennetaan: Kaikissa laureissa on laturin diodisillan jälkeen lähtökaapeli akulle. Ja samasta paikasta (usein) otetaan jännitetieto laturin sisäiselle/ulkoiselle säätimelle. Jännitetieto tuodaan aina sille säätimelle. En ole nähnyt sellaista laturia, jossa se olisi tehty sisäisesti, kyllä se on aina tullut ulkokautta. Ja siksi on myös mahdollista ottaa se jännitetieto suoraan akusta, joka on aina järkevämpää.

Useimmin se latauspiuha on vain 2,5 - 4 neliöistä, jossa on jo melkoinen jännitehäviö. Viiden metrin pituisessa piuhassa se on 45 ampereerin latauksella (tyypillinen venelaturin koko) jo 1-1,5 volttia. Sillä on siis merkitystä, että mistä se jännitetieto otetaan. Jännitetieto-piuhassa taas kulkee niin pieni virta, että siihen ei jää merkittävää jännitehäviötä.

"...jännitesäätöinen laturi ei ymärrä ylilatauksesta mitään, jos akusta on yksi kenno oikosulussa, sen nimellinen jännite olisi 10 V, mutta laturi lataa sen 14 V ja loput kennot kiehuu..."

No silloin akku on jo viallinen, eikä sillä ole enää väliä kiehuuko ne loput kennot. Ehjää akustoa ehjä laturi lataa jännitesäätöisenä ihan oikein ja hyvin. Ja vielä paremmin, jos latausjärjestelyt on suunniteltu, mitoitettu ja rakennettu oikein, harmillisen harvoin vaan niin on tehty.

Lue lisää

Saivareko taas.

Se joka vetää 4mm^2 johdolla latauksen 5 metrien päähän, voisi mainiosti jättää sähkötyöt osaajille.
Lyhin matka laturilta on startin paksuun solenoidipiuhaan, jos lisäliitäntöjä tai useampia akkuja liitetään järjestelmään, käytetään tietysti niihin sopivia johdinpaksuuksia.

" Jännitetieto tuodaan aina sille säätimelle. En ole nähnyt sellaista laturia, jossa se olisi tehty sisäisesti, kyllä se on aina tullut ulkokautta. Ja siksi on myös mahdollista ottaa se jännitetieto suoraan akusta, joka on aina järkevämpää. "

Laturi, jossa on sisäinen säädin ottaa jännitteensäädön suoraan diodisillan jälkeen, ulkoisia liitäntöjä on virran ulostulo, herätysvirta ja mahdolliset kierroslukumittarin ja ylimääräisen maadoituksen piuhat, mitään mahdollisuutta jännitteen kontrolloimiseen muualta ei laturia purkamatta ole.
Erilliselle säätimelle jännite mitataan lähimmästä kohdasta (vrt. edellinen) ja laturille menee/tulee lisäksi ankkurivirran piuha(t).

Kytkentöjä ja muuta tietoa löytyy hakemalla riittävästi, suosittelen lämpimästi tutustumista.

OHO ! kirjoitti:

Saivareko taas.

Se joka vetää 4mm^2 johdolla latauksen 5 metrien päähän, voisi mainiosti jättää sähkötyöt osaajille.
Lyhin matka laturilta on startin paksuun solenoidipiuhaan, jos lisäliitäntöjä tai useampia akkuja liitetään järjestelmään, käytetään tietysti niihin sopivia johdinpaksuuksia.

" Jännitetieto tuodaan aina sille säätimelle. En ole nähnyt sellaista laturia, jossa se olisi tehty sisäisesti, kyllä se on aina tullut ulkokautta. Ja siksi on myös mahdollista ottaa se jännitetieto suoraan akusta, joka on aina järkevämpää. "

Laturi, jossa on sisäinen säädin ottaa jännitteensäädön suoraan diodisillan jälkeen, ulkoisia liitäntöjä on virran ulostulo, herätysvirta ja mahdolliset kierroslukumittarin ja ylimääräisen maadoituksen piuhat, mitään mahdollisuutta jännitteen kontrolloimiseen muualta ei laturia purkamatta ole.
Erilliselle säätimelle jännite mitataan lähimmästä kohdasta (vrt. edellinen) ja laturille menee/tulee lisäksi ankkurivirran piuha(t).

Kytkentöjä ja muuta tietoa löytyy hakemalla riittävästi, suosittelen lämpimästi tutustumista.

Lue lisää

Moottorivenepuolella usein akku (akut) on lähellä moottoria ja piuhat lyhyitä ja jopa tuo solenoidi on looginen liitäntäpaikka. Mutta: Purkkareissa akustot on usein paljon kauempana ja latausjärjestelyissä on mukana muutakin kuin vain moottoi /maasähkö. Silloin se latauspiuha viedään akkujen lähellä olevaan paikkaan, johon muidenkin latauslaitteiden tulot on tuotu.

"..Se joka vetää 4mm^2 johdolla latauksen 5 metrien päähän, voisi mainiosti jättää sähkötyöt osaajille..."

Tuo nyt näyttää kuitenkin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja niitä 2,5 neliöisiäkin näkee jonkin verran. Uudemmissa purkkareissa on sentään yleensä jo veistämöllä vedetty kunnolliset ja riittävät kaapeloinnit moottorin latauksestakin sähkötaluun/akustolle. Vanhemmissa ei ole. Ja aina mahdollisuuksien mukaan olen (ainakin sen 2,5 neliöisen) vaihtanut paksumpaan muiden korjausten/parannusten yhteydessä.

"...Laturi, jossa on sisäinen säädin ottaa jännitteensäädön suoraan diodisillan jälkeen, ulkoisia liitäntöjä on virran ulostulo, herätysvirta ja mahdolliset kierroslukumittarin ja ylimääräisen maadoituksen piuhat, mitään mahdollisuutta jännitteen kontrolloimiseen muualta ei laturia purkamatta ole...."

Yleisin rakenne, joka vastaan tulee on sellainen, jossa siihen samaan diodisillan päähän tulevaan lähtöön, josta latausvirta menee akulle, tulee muutaman sentin mittainen (yleensä keltainen) piuha suoraan säätimeen. Joskus se on pölysuojan alla, toisinaan jopa näkyvissä.

Toisissa latureissa se jännitteen haistelu on otettu laturin sisällä diodisilllasta siihen hiilisillan/jännitteensäätimen toiseen kiinnitysruuviin alle (joka on sitten tietysti eristetty rungosta) ja sen "katkaiseminen" ja erillisen jännitepiuhan vieminen akulle on tietysti hieman haastavampaa, mutta ei laturia sen vuoksi tarvitse purkaa:
Kaksi tapaa: 1. Olen laittanut eristeprikan sen ruuvin kohdalle säätimen ja laturin väliini. 2. Olen raa'asti katkaissutr sen ohuen lipareen, joka diodisillalta tulee siihen ruuvin alle. Ja molemmissa tapauksissa sitten kaapelikengän sen ruuvin alle, johon se sisäinen "piuha" aiemmin meni.
Muitakin rakenteita on tullut vastaan, mutta aina se jännitteenhaistelupiuha on sieltä löytynyt.

Purkkarin sähköjen ollessa kyseessä (miksei moottoriveneenkin) kannattaa ottaa jokaisesta mahdollisesta kohdasta sekin lisähyöty, joka siitä on saatavissa. Jos se 5 metrinen latausjohto on jo "järeää" 10 neliöistä (jota se todella harvoin edes on), niin silloinkin siihen jää puolisen volttia jännitehäviötä 60 ampeerin laturin ladatessa tyhjää akkua. SIlläkin on jo merkitystä latausajassa juuri sen vuoksi, että laturi luulee akun olevan jo täydempi kuin se onkaan, kun laturi "näkee 14,2 volttia ja akun päässä on vasta 13,7 volttia.

Miksi niin voimakkaasti vastustat jännitetiedon ottamista akulta? Akun jännitettähän siinä on tarkoituskin sen jännitesäätimen mitata.

OHO ! kirjoitti:

Saivareko taas.

Se joka vetää 4mm^2 johdolla latauksen 5 metrien päähän, voisi mainiosti jättää sähkötyöt osaajille.
Lyhin matka laturilta on startin paksuun solenoidipiuhaan, jos lisäliitäntöjä tai useampia akkuja liitetään järjestelmään, käytetään tietysti niihin sopivia johdinpaksuuksia.

" Jännitetieto tuodaan aina sille säätimelle. En ole nähnyt sellaista laturia, jossa se olisi tehty sisäisesti, kyllä se on aina tullut ulkokautta. Ja siksi on myös mahdollista ottaa se jännitetieto suoraan akusta, joka on aina järkevämpää. "

Laturi, jossa on sisäinen säädin ottaa jännitteensäädön suoraan diodisillan jälkeen, ulkoisia liitäntöjä on virran ulostulo, herätysvirta ja mahdolliset kierroslukumittarin ja ylimääräisen maadoituksen piuhat, mitään mahdollisuutta jännitteen kontrolloimiseen muualta ei laturia purkamatta ole.
Erilliselle säätimelle jännite mitataan lähimmästä kohdasta (vrt. edellinen) ja laturille menee/tulee lisäksi ankkurivirran piuha(t).

Kytkentöjä ja muuta tietoa löytyy hakemalla riittävästi, suosittelen lämpimästi tutustumista.

Lue lisää

Tällaisen ajatusvirheen voisit kyllä korjata:

"Jännitteen tunnisteen paikka laturilta tai akusta näyttää olevan samanlaisen harhaluulon varassa.
Akun navasta tai laturin päästä, samasta piuhasta mitattu jännite-ero on vain johdon vastukseen hukkuvan tehon verran erilainen, jos tunniste vedetään eri johdolla virtakaapelin akun navan puoleisesta päästä, jännite pienenisi siinä hyppylangassakin ja mahdolliset liitosten ylimenovastukset vielä lisäksi ? "

Mieti, montako ampeeria virtaa yrität kuljettaa laturilta akulle, kun laturi lataa akkuja? No montako ampeeria tarvitsee kuljettaa akulta laturin säätimelle?

Aivan: laturille riittää, että se haistelee akuilta tulevaa veneen käyttöjännitettä. Sinne ei ole tarpeen kuljettaa suurta ampeerimäärää. Jännitehäviö hyppylangassa akulta takaisinpäin on silloin olematon.

Jsk12341 kirjoitti:

Tällaisen ajatusvirheen voisit kyllä korjata:

"Jännitteen tunnisteen paikka laturilta tai akusta näyttää olevan samanlaisen harhaluulon varassa.
Akun navasta tai laturin päästä, samasta piuhasta mitattu jännite-ero on vain johdon vastukseen hukkuvan tehon verran erilainen, jos tunniste vedetään eri johdolla virtakaapelin akun navan puoleisesta päästä, jännite pienenisi siinä hyppylangassakin ja mahdolliset liitosten ylimenovastukset vielä lisäksi ? "

Mieti, montako ampeeria virtaa yrität kuljettaa laturilta akulle, kun laturi lataa akkuja? No montako ampeeria tarvitsee kuljettaa akulta laturin säätimelle?

Aivan: laturille riittää, että se haistelee akuilta tulevaa veneen käyttöjännitettä. Sinne ei ole tarpeen kuljettaa suurta ampeerimäärää. Jännitehäviö hyppylangassa akulta takaisinpäin on silloin olematon.

Lue lisää

Mites se sitten kun akun jännite on yli 13 V, ei muuta kuormaa ja ladataan niitä viimeisiä rippeitä, niin paljos nyt kulkee virtaa joka pudottas jännitettä.
Tunnisteelle tuleva jännite-ero on suhteessa nollaan (maahan) ja vaikka vastus on pienenpi, niin kerro sinä kummassa on suurempi jännitehäviö. ?

Silloin kun laturilla on kuormaa, ei ole juurikaan merkitystä pienellä jännite-erolla säätimen max-rajana, ja silloin kun erolla olisi merkitystä (vain akun lopputäyttö), virta on niin pieni että eroa ei juuri synny.

Tässä suunnilleen syyt, miksi jännite säätimelle tunnistetaan heti diodisillan jälkeen, toisena syynä mahd.kontaktihäiriö johtimessa ei heti tuhoa paikkoja.
Uskoisin että valmistajilla olisi sen verran tietoa että osaisivat laittaa nämä hyppylangat jo valmiiksi, jos niistä olisi jotain hyötyä.

annas ku miekii kirjoitti:

Mites se sitten kun akun jännite on yli 13 V, ei muuta kuormaa ja ladataan niitä viimeisiä rippeitä, niin paljos nyt kulkee virtaa joka pudottas jännitettä.
Tunnisteelle tuleva jännite-ero on suhteessa nollaan (maahan) ja vaikka vastus on pienenpi, niin kerro sinä kummassa on suurempi jännitehäviö. ?

Silloin kun laturilla on kuormaa, ei ole juurikaan merkitystä pienellä jännite-erolla säätimen max-rajana, ja silloin kun erolla olisi merkitystä (vain akun lopputäyttö), virta on niin pieni että eroa ei juuri synny.

Tässä suunnilleen syyt, miksi jännite säätimelle tunnistetaan heti diodisillan jälkeen, toisena syynä mahd.kontaktihäiriö johtimessa ei heti tuhoa paikkoja.
Uskoisin että valmistajilla olisi sen verran tietoa että osaisivat laittaa nämä hyppylangat jo valmiiksi, jos niistä olisi jotain hyötyä.

Lue lisää

No tuota... jännite-erolla on suurin merkitys latauksen alussa. Näin siksi, että laturi antaa latausvirtaa sen mukaan, kuinka suureksi se luulee jännite-eron.
Jos jännitehäviö on suuri (luokkaa voltin) ei edes 60 ampeerin latu lataa kuin hetken (minuutteja) maksimivirralla vaan pudottaa latausvirtaa hyvin nopeasti. Minulle sillä on suuri merkitys, että lataako laturi tyhjään akkuun elkan tunnin ajan (siis kokoajan) täydellä latausvirralla vai vaan puolella siitä.

Siksi tuon esiin tuon asian merkityksen juuri purkkarikäytössä. Eihän moottorimiehellä ole sillä aisalla merkitystä, että lataako se laturi "täysillä" koko sen 6-8 tunnin päivämatkan. Mutta purkkarimies kun käyttää konetta sen pävämatkan aikana vaan alle tunnin, niin siinä tilanteessa on suuri merkitys sillä, että kuinka tehokkaasti se tunti ladataan niitä akkuja.

Kiitos! Eli ei kannata laittaa startti- ja hupuolelin välille relettä? onko siitä haittaa, jos sen siihen heitän? Ensi talvena puran koko kompleksin ja pistän ns "käsikirjan mukaiseksi"...

Mitenkäs tällaisen voisi tarkistaa? Ts Mistä löydän mahdollisen diodin tai releen?

Alkup.kysyjä kirjoitti:

Mitenkäs tällaisen voisi tarkistaa? Ts Mistä löydän mahdollisen diodin tai releen?

Lisäksi: voisiko pääkytkin toimia ns akunvalintakytkimenä....eli valitaan akku lataukselle ja purulle? Jos akut ovat laturin kautta rinnankytkettyjä ilman diodia tahi relettä, auttaako jakoreleen heittäminen plusnapojen väliin?

Alkup.kysyjä kirjoitti:

Mitenkäs tällaisen voisi tarkistaa? Ts Mistä löydän mahdollisen diodin tai releen?

On helppo tarkistaa. Laita starttiakku off asentoon ja hupiakku off asentoon. mittaa jännitteet. Laita hupiakku on asentoon. ota kaikki sähköä kuluttavat laitteet pois päältä. mittaa jännitteet. Laita jääkaappi päälle, ja käy mittaamassa akuilta jännitteet. Jos jääkaapin käyttö alentaa myös starttiakun jännitettä, akut ovat rinnan kytkettyjä jotain kautta.

11+11 kirjoitti:

On helppo tarkistaa. Laita starttiakku off asentoon ja hupiakku off asentoon. mittaa jännitteet. Laita hupiakku on asentoon. ota kaikki sähköä kuluttavat laitteet pois päältä. mittaa jännitteet. Laita jääkaappi päälle, ja käy mittaamassa akuilta jännitteet. Jos jääkaapin käyttö alentaa myös starttiakun jännitettä, akut ovat rinnan kytkettyjä jotain kautta.

Lue lisää

Täytyypä kokeilla! Millainen kytkentä on silloin, jos kumpikin latautuu koneen käydessä, mutta vain hupiakku purkautuu esim jääkaappia käyttäessä? Onko silloin systeemissä jossain pakko olla jakorele tai -diodi? Jos molemmat purkautuvat, ei mitään relettä tms piirien välillä ole? Ajattelenko nyt oikein? Silloin ymmärtääkseni voin akut erottaa toisistaa hankkimalla jakoreleen...

Moottorien latureissa lienee vain yksi lähtö lataukselle?

Alkup.kysyjä kirjoitti:

Täytyypä kokeilla! Millainen kytkentä on silloin, jos kumpikin latautuu koneen käydessä, mutta vain hupiakku purkautuu esim jääkaappia käyttäessä? Onko silloin systeemissä jossain pakko olla jakorele tai -diodi? Jos molemmat purkautuvat, ei mitään relettä tms piirien välillä ole? Ajattelenko nyt oikein? Silloin ymmärtääkseni voin akut erottaa toisistaa hankkimalla jakoreleen...

Moottorien latureissa lienee vain yksi lähtö lataukselle?

Lue lisää

Periaatteessa silloin kytkentä olisi hyvinkin toimiva. Mutta et pysty todentamaan sitä, koska laturin tehdessä työtään, akkujen jännitteet nousevat ylös, eikä siitä pysty silloin näkemään jääkaapin aiheuttaman kuorman jännitteen alenemaa. Se on kuitenkin vain muutaman voltin kymmennyksen verran. Muista, että moottorin ja laturin käydessä ei voi laittaa molempia kytkimiä off asentoon.

Laturissa on vain yksi latauslähtö. Seuraa siitä lähtevää latausjohtoa ja piirrä sähkökaavio. Siitä se selviää.