- Samoilla linjoilla ollaan. Meillä on ollut veneellä 15 vuotta erinäköisiä paukkuliivejä. Sen verran on oltu ronkeleita, että valittu liivit sen mukaan, että kaikkiin käy samat huolto-osat. Niiden kanssa pelatessa on muodostunut vankka käsitys siitä, että paukkuliivi on henkilököhtaisena turvavälineenä ok. Liivin omistaja/käyttäjä vastaa itse siitä, että liivi on huollettu ja käyttökunnossa. Veneen kalustossa (enemmän tai vähemmän miehistön yhteiskäytössä) paukkuliivi on väärä kapine.
Veneen varustukseen ei paukkuliivit. Henkilökohtaiseen varustukseen oman maun mukaan joko paukku tai tavallinen. - esim tällainen:
http://www.svb24.com/index.php?sid=fcc32d837db41907b819e899d8a8ea63&cl=details&cnid=13304&anid=208 - Tuo kytkentä onnistuu, jos sulla on lataussäädin missä on kahdelle akustolle erilliset ulostulot. Mulla on just sellainen.
- "laturi maksimissaan 120Ah akulle" on enemmän tai vähemmän huuhaata. Ilman muuta pienellä laturilla voi ladata isoa akustoa. Kysymys on nimenomaan vain ja ainoastaan latausajasta.
Laturivalmistaja ilmoittaa lukemat kai sillä ajatuksella, että akusto saataisiin täytettyä järjellisessä ajassa, esim matkaveneilyssä yön yli maasähkössä oltaessa. Toisaalta laturivalmistajalla ja kauppiaalla on suosituslukemia julkaistessaan oma lehmä ojassa, saavat myytyä käyttäjälle isomman ja kalliimman laturin. - Kyllä voit ladata aivan huoletta rinnankytkettyjä akkuja yhdellä laturilla.
- Vene Bremer Lauttasaaressa on sellainen josta kannattaisi kysyä, jos ei halua itse tilata ruotsista.
- Mulle on joskus selitetty, että latauksen säädin ei ole tarpeen, jos latauslähteen teho W:na on alle 10% akuston kapasiteetista AH:na (12V järjestelmä). Jos esimerkiksi akusto on 300 Ah ja aurinkopaneelin teho 20W, säädin ei olisi välttämätön. Aurinkokennon kanssa hyvä säädin ei kuitenkaan huononna hyötysuhdetta, päinvastoin. Tuuligeneraattorin hyötysuhdetta säädin tuskin parantaa missään olosuhteissa. Edellinen kysymys on varsin relevantti. Jos tuuligeneraattorin teho verrattuna akuston kapasiteettiin ei ole liian suuri, säädin kannattanee jättää pois.
- Taitaa painottua kirjoitukset täällä kokemuksiin ja tarpeisiin kotivesiltä (Itämeri), kuten minullakin. En ole koskaan ankkuroinut, enkä luultavasti tulekaan ankkuroimaan yöksi yli 2m aallokkoon. Siksi katson yksiselitteisesti, että ankkurivalo mastonhuipussa on minulle huonompi kuin kannella oleva.
- Täysin samaa mieltä Mika23:n kanssa.
- Mulla on purjehdusvalot LED-mallisia etu- ja takakaiteissa. Tricolor huipussa ei säästäisi sähköä juuri yhtään. Tricolorin ja kaapelin huoltoriesa olisi ilman muuta suurempi kuin siitä saatava hyöty
- Sama koskee ankkurivaloa. Irtovalo puomiin roikkumaan silloin harvoin kun sitä tarvitsee. Ja se onkin todella harvoin, ei edes joka vuosi. Kesällä on valoisaa ja redillä tulee yövyttyä melko harvoin. Samaa irtoankkurivaloa voi käyttää työvalona jolloin se tulee myös luontevasti testattua määräajoin.
- VHF -antenni on tolpassa takakaiteessa sen takia, ettei olisi riesaa mastokaapelista.
- Samasta syystä tuulimittarin anturi on langaton.
Mastonhuippuun ei mene yhtään kaapelia. Moottorivalon kaapeli on jokseenkin välttämätön riesa, mutta luonnollisestikaan ei mene huippuun asti. - Kyllä mä sanoisin myös niin, että katsastusalueen ylityksellä ei sinänsä ole mitään tekemistä vakuutusyhtiön maksamaan korvaukseen vahinkotapauksessa.
Merilaki edellyttää alukselta riittävää miehitystä ja varustusta. Jos voidaan selkeästi todentaa, että veneilijä rikkoi vahingon sattuessa tältä osin merilakia ja se vaikutti olennaisesti vahingon syntymiseen, niin eiköhän vakuutusyhtiökin voi halutessaan kieltäytyä kunniasta. Sitä en osaa sanoa, että pitäsikö siinä tapauksessa olla vakuutusehdoissa tällainen tapaus erikseen määritelty, kuten Joakimin referoimissa Fennian ehdoissa on. Tuskin. - Polaareja en ole nähnyt. LYS luvun 1,31 olivat HP1030:lle antaneet viime kesäksi. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että X-35:lla on 1,33.
- Rohkenen olla eri mieltä. Vetolaite on huomattavan ylimitoitettu purjeveneessä, jolla ajellaan vajaa 100 tuntia vuodessa erittäin maltillisella kuormituksella. Taitaa ainoa konkreettisesti ajossa kuluva osa olla potkuriakseli, ja sekin vain siinä tapauksessa, että stefa päässyt huonoon kuntoon ja/tai sinkkejä ei vaihdettu tarpeen vaatiessa. Olen purkanut ja huoltanut pari 30 vuotiasta VP S-vetolaitetta. Molemmat olivat liikkuvilta osiltaan käytännössä uutta vastaavia. Huollettuna kestää ilman muuta 50 vuotta, miksei jopa 100.
- Pärjää kyllä, mutta erittäin huonosti jos kyseinen puoli moottorista on vielä ahtaasti seinään päin. Mulla on laitettu Sole mini 25 VP 2002:n tilalle veneen edellisen omistajan toimesta. Moottori toimii hyvin, mutta on meidän veneen konehuoneeseen ehdottoman väärä moottori juuri tuon vesipumpun/öljyfiltterin sijainnin takia.
- Juuri näin. Lukihäiriö vaivaa kommentoija-omanimeä.
- Haluat ilmeisesti irroittaa ehjänä:
- Mutteri irti tai rikki, väkivaltaa, kohtuutonta väkivaltaa tai dremeliä käyttäen. Ilmeisesti tässä tapauksessa mutteri ei ole varsinainen harmin aihe.
- Puukolla viillellään kitit auki molemmilta puolilta sen minkä saa ja mahtuu.
- Kierretangosta saa tehtyä helposti ulosvetäjän. Tarvittavat osat: neljä palikkaa, kierretanko, kaksi mutteria ja kaksi prikkaa. Läpiviennin yläpuolelle pikkupalikka johon porataan reikä tangolle, prikka ja mutteri päälle. Alapuolelle iso palikka johon samaten reikä, prikka ja mutteri. Ison palikan ja pohjan väliin, läpiviennin kahta puolen pikkupalikat, jotka pitää ison palikan irti pohjasta ja läpiviennistä. Sitten kiristetään mutteria/muttereita ja läpivienti irtoaa joko ehjänä tai ei riippuen siitä miten kiukkuista kittiä käytetty asennuksessa. - Kyllä se on ihan järkevä aviisi. Pyörii pääasiassa mainosrahalla ja jaetaan kaikille SPV:n jäsenseurojen jäsenille.