Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

2736

  1. Sinulla ja ytmillä minustakin aika hyvää analyysiä.

    Ap:n teksti vaikuttaa jotenkin elämään kyllästyneen ja masentuneen ihmisen kirjoittamalta, ja se jos mikä on no-go parisuhdemielessä. Ei kukaan normaali ihminen jaksa katsella noin elämäntuskaista ihmistä, joka ei kykene kohtelemaan muita ihmisenä, vaan kiinnittää huomionsa kokonaisuuden sijaan pieniin yksityiskohtiin ja valittaa niistä.

    Ekaksi nuppilekurille hoitamaan masennus pois, ja sen jälkeen vasta sitä parisuhdetta miettimään.
  2. ”onko sinulla mielestäsi ollut hyvää kemiaa jonkun kanssa, vaikka ei ole ollut mitään sanottavaa”
    “olet päässyt juttelemaan jonkun kanssa lempiaiheistasi hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta kohtaaminen ei ole ollut miellyttävä eli kemiat eivät ole kohdanneet”

    No on kyllä tapahtunut molempia. Jos omasta mielestäni mielenkiintoisen oloinen mies vain istuu tuppisuuna eikä edes yritä jutella kanssani, niin päättelen luonnollisesti että se tuntemani kemia jäi tällä kertaa yksipuoliseksi, eikä silloin jutulla tietenkään ole mitään mahdollisuuksia jatkua pitemmälle. Toisaalta joskus on voinut netissä sujua juttu jonkun kanssa oikein hyvin, mutta sitten tavatessa onkin ollut vastassa jotain todella luotaantyöntävää, kuten ala-arvoinen hygienia tai muuten vain olemuksessa jotain pahasti pielessä.

    Minusta tuo kemiaksi kutsuttu on nimenomaan yhdistelmä siitä ulkoisesta olemuksesta ja ominaistuoksusta, joita kokonaisuudessaan on hieman hankala etätuttavuudessa päätellä (ulkonäöstä saa toki kuvasta osviittaa, mutta ei sekään koskaan kaikkea kerro, ja yököttävä ominaishaju nyt vain on jotakin mitä ei voi seurustelukumppanilla sietää vaikka kuinka juttua riittäisi).

    Kyllähän sillä henkiselläkin tutustumisella on suuri merkitys, ja varmasti juttujensa puolesta kanssani yhteensopiva mies saa paljon anteeksi sitten esim. sillä ulkonäköpuolella. Mutta tarkoitan vain sitä, että ei se henkinen yhteys vain mitenkään voi kaikkea yhteensopivuutta ratkaista, vaan osansa on myös tuolla kemialla, mikä btw ei ainakaan minusta ole millään tavoin mystistä, vaan ihan vain luonnontiedettä.
  3. No kyllä kai 30+ naisellakin on tiedossa se, että monet liitot päättyvät eroon, eikä todellakaan ole itsetarkoitus tehdä niitä lapsia kenen tahansa kanssa. Minusta eroon päättyvä liitto tuntuisi pahemman luokan epäonnistumiselta, ja siksi olenkin vähän nirso enkä lähde suhteeseen kenen tahansa kanssa.

    Mutta kun välillä tuntuu että itseni ikäisille miehille nimenomainen dealbreaker on se, että tunnustan vielä toivovani saada joskus lapsia, ja tähän loppuu se kaikki tutustumisenhalu, ilman mitään tiedustelua siitä minkälaisella aikataululla olisi tarkoitus edetä. Reilusti vanhemmat miehet kyllä olisivat kiinnostuneita siitä lapsenteosta, ja nuoremmatkin ainakin osoittavat kiinnostusta tutustumiseen, mutta juuri oman ikäisillä muuten sopivan oloisilla miehillä tuntuu olevan tämä irrationaalinen pelko siitä että aion hankkiutua raskaaksi heti kunhan vain saan miehen sänkyyni.

    Eli jos kuitenkin haluaisin suunnilleen itseni ikäisen miehen, niin mitäs tässä nyt sitten olisi tehtävissä muuta kuin valehdella etten missään tapauksessa halua koskaan lapsia?

    Ja mikä sitten onkaan edessä näillä 30+miehillä jotka eivät kelpuuta itsensä ikästä, ehkä vielä lapsia haluavaa naista, mutta joilla ei myöskään rahkeet riitä niiden nuorempien naisten koukuttamiseen pysyvään parisuhteeseen? Voipi hyvinkin olla että nuo netissä minua lapsentekoon ruinaavat 5kybäset äijät ovat juuri näitä samoja kavereita 10 vuotta vanhempina, eivätkä vieläkään ole tajunneet että ovat minulle edelleenkin liian vanhoja ja sellaisina tulevat pysymään.