Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Kun sisäänvalittavista opiskelijoista 75% tulee olemaan ensikertalaisia ja opiskeluoikeus on rajattu 7 vuoteen, johtaa tämä minusta selkeällä aritmetiikalla tulevien valmistuneiden nuorempaan ikään.

    En tiedä miten yleistä alan vaihtaminen tai toisen tutkinnon opiskelu on yliopisto- ja korkeakoulutasolla ollut. On kuitenkin sanottava, että varsinkin oikeustieteellinen tutkinto on erittäin hyödyllinen toinen tutkinto. Tällöin henkilö voi helposti perehtyä juuri oman alansa oikeudellisiin kysymyksiin ja ymmärtää ne alakohtaisessa kontekstissa.

    Mitä opintojen aloittamiseen tulee, on epäkohtana epäilemättä ollut kilpailu vuosikausia pääsykokeisiin lukeneiden kanssa. Nämä kerta toisensa jälkeen pääsykokeisiin tulevat ovat sinut monien käsitteiden, periaatteiden ja käytäntöjen kanssa, joihin ensikertalaiset ovat vasta törmänneet. Tämä on luonnollisesti antanut heille etua arvostelussa.

    Toinen seikka ovat yhteen kouluun sisäänotetut opiskelijat, jotka käyttävät valtaosan ajastaan valmistautumalla toisen koulun pääsykokeisiin, kerta toisensa jälkeen. Tällöin haaskataan yhteiskunnan ja henkilön omia resursseja.

    Minusta on kohtuullista ja oikeudenmukaista, että ensikertalaisille on vähimmäissisäänpääsykiintiö. Tosin minusta toisen tutkinnon suorittajillekin voisi olla kiintiö. Loput paikat voitaisiin jakaa jo yhden opiskelupaikan vastaanottaneille, mutta vielä valmistumattomille.
  2. Onnellisuus on ainakin nykyään hankalasti määriteltävä asia. Muistaakseni joku kreikkalainen määritteli sen aikoinaan pitävän sisällään tuttavien seurassa leppoisaa oleskelua puutarhassa ja näiden kanssa filosifiaa puhuen. Tätä on vaikea ajatella yleismaailmalliseksi onnellisuuden mitaksi, mutta jotain perää siinä saattaa kuitenkin olla.

    Toisin sanoen ihminen olisi onnellinen kun saa tehdä mitä eniten haluaa, sellaisten ihmisten kanssa ja sellaisessa ympäristössä kuin haluaa. Ihminen ei kuitenkaan välttämättä aina tiedä, mitä hän haluaa. Tämän vuoksi lisäisin onnellisuuden määritelmään myös tarpeenmukaisuuden.

    Tässä ajaudutaankin jo ristiriitaan, halu ja tarve eivät välttämättä kulje käsikädessä. Jos joutuu aina tekemään tarpeellista, muttei koskaan mitä haluaa, ei luultavasti ole onnellinen. Sama koskee myös seuraa ja ympäristöä.

    Mitä tulee älykkyyteen ja onnellisuuteen, on vuosisatoja tai -tuhansia mietitty, onko parempi olla tyhmä ja onnellinen vaiko älykäs ja onneton. Jo Raamatun aikainen sananlasku sanoo, että tieto lisää tuskaa.

    Minulla ei ole asiasta omakohtaista kokemusta, mutta voisin kuvitella älykkäiden ihmisten kokevan jonkinlaista suorituspainetta. He kokisivat tällöin velvollisuudekseen pärjätä paremmin kuin pienemmillä resursseilla varustetut kamarantallaajat. Heidän kykyihinsä on saatettu kiinnittää huomiota jo pienenä ja tällöin sisäistää heihin tiettyjä odotuksia. Varttuessaan älykäs yrittää sitten vastata näihin sisäistettyihin odotuksiin loogisinta väylää pitkin.

    Luonnollisesti älykäs henkilö huomaa itsekin olevansa älykäs. Tällöinkin on mahdollista, että hän kokee pakkoa käyttää älyään siltä odotettavalla tavalla vaikkei kukaan muu häneltä mitään odottaisikaan.

    Pidän siis mahdollisena, etteivät älykkäät henkilöt ole miettineet omaa onnellisuuttaan vaan kykyjään vastaavaa toimintaa. Toki ihminen tarvitsee haasteita ja onnistumisen kokemuksia, mutta aina se ei riitä. Ihminen on onnellinen kun tekee asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi ja iloiseksi.

    Siinä missä tyhmä uskaltaa ja kehtaa kokea elämänsä onnellisimmaksi hetkeksi kuplamuovin puhkipuristelemisen, joutuu älykäs pistämään paremmaksi ja uskottelemaan, että saa saman onnen tunteen vain puristelemalla aivokasvaimia leikkauspöydän äärellä.

    Tosiasiassa ihmiset ovat yhtä onnellisia kuplamuovin poksahtaessa, oli älliä taikka ei.
  3. Aikoinaan seistiin kentän laidalla ja opettajan nimeämät "kapteenit" valitsivat joukkoihinsa sopivat vuoron perään. Muut odottivat kutsua.

    Jossain vaiheessa tuli selväksi, että joukossa oli ainesta, jota kumpikaan kapteeni ei halunnut joukkueensa kuormitukseksi.

    Niinpä kilpailu kääntyi päälaelleen ja kapteenit yrittivät poimia joukosta henkilöt, joista olisi vähiten haittaa joukkueelle.

    Kenestä oli eniten hyötyä ja kenestä oli vähiten hyötyä? Kyseessä oli peli, ei elämä. Kapteenit valitsivat joukkueensa tarpeidensa mukaan. Kaikki eivät voi olla tärkeitä sillä hetkellä.

    Ole oman elämäsi kapteeni ja valitse oman joukkueesi jäsenet.

    Jos kukaan ei lähde kelkkaasi, olet yksin, ja parhaassa seurassa.

    Mitä haluat? Mitä olet valmis tekemään haluamasi eteen?

    Kun teet ja saat aikaiseksi jotain, ihmiset lähestyvät sinua ja sinä valitset ystäväsi.
  4. Minä ajattelin 60v synttäriaamunani herätä sen hetken seksikkäimmäin huippumallin taikka hollywood-näyttelijän vierestä. Kotimaiset halpaversiot eivät missään tapauksessa kelpaa.

    Aamiaista odottaisin vuoteeseen heti norjistettuani aamujäykkyyden huippumallin kanssa. Tarjottimella saa olla kaurapuuron lisäksi kaikkia mahdollisia laillisia ja laittomia päihteitä. Valitsen niistä puuroni sekaan kaikkein parhaiten nupin sekoittavat, mutta nopeimmin haihtuvat napit, jauheet ja aineet.

    Suihkuun mennessä haluan minua kannettavan vähintään kahdeksan isotissisen naisen olkapäillä.

    Suihkussa minua tulee hieroa pesusienellä, kalleimmilla ylellisyysturhakkeilla ja neitsyen käsillä. Suihkuni loputtua käsien ei tarvitse enää kuulua neitsyelle.

    Kun seksuaaliset halut hoidetaan heti aamusta, voidaan jo aamupäivällä keskittyä avaruusmatkailuun. Keskipäivään mennessä haluan jo olla kiertoradalla kokemassa painottomuutta ja näkemässä ufoja.

    Aikatauluni mukaan olen takaisin maanpinnalla vähän ennen kahta ja neuvottelen supervaltojen päämiesten kanssa rauhasta.

    Nyt ajattelette, kukaan ei käy avaruudessa ja neuvottele maailmaa rauhaan pelkästään aamiaisen voimin. Ymmärän tämän, mutta on otettava haasteita. Ottakaa huomioon, että aamiaiseni on ollut hyvin tukeva, enkä ole herännyt aamuviideltä vaan nukkunut pidempään kuin koskaan.

    Haukkaan Usan ja Venäjän välisen rauhan jälkeen sämpylän ja kupin lämmintä teetä.

    Kello kolmen jälkeen aloitan neuvottelut maailman päämiesten kanssa salaisuuksien paljastamisesta. Odotan saavani tyhjentävän vastauksen Kennedyjen murhaan kello 15:15 mennessä, Rosweliin 15:25, Rendleshamiin 15:45, Travis Waltoniin 15:46, Nazcan geoglyfeihin 16:05, peltokuvioihin 16:15. Pumapunkuun/Tiwanakuun 16:25 jaYonaguniin 16:35.

    Kello 16:40 otan hyvin ansaitut päikkärit. Kello viisi otan vastaan paavin. Tulemme sopimaan hänen pyhyytensä kanssa muutamasta uskontoa ravistelevasta seikasta ja vetäydymme omiin oloihimme kuuden aikaan illalla.

    Illalla on ohjelmassa puhua arabien kanssa öljystä, maailman taloudesta, rahasta ja juutalaisista. En epäile pääseväni sovintoon.

    Viimeistään kello 20:00 on palestiinalaiskysymykseen vastattu tyhjentävästi ja kaikkia tyydyttävällä tavalla. Kyyneleet valuvat poskillani, vaikka onkin syntymäpäiväni.

    Jos vain voisin, lopettaisin perusteettoman sosiaaliturvan tarjoamisen.

    Vaikka pystyisin ratkaisemaan kaikki maailman ongelmat puhumalla, tekemällä, vaatimalla, pyytämällä, ei millään ole väliä.

    Minä tulen viettämään 60-vuotispäiväni hyvin erinäköisessä Suomessa, kuin missä olen elänyt, kasvanut, oppinut, työtä tehnyt ja sitä kautta ymmärtänyt.

    Rajat voidaan avata, olkoon kaikki etuudet vapaita kaikille. Minusta tämä kehitys ei kuitenkaan ole tervettä.

    En usko yhdenkään ammattiliiton ajavan vapaita rajoja.

    Mitä kuuskymppisiin tulee, toivon jo olevani siellä.
  5. Koira on melko vaativa kumppani. Sitä täytyy, ainakin kaupunkioloissa, ulkoittaa säännöllisesti. Lisäksi sitä on ruokittava. Sinänsä koirasta ei ole, ainakaan kaupunkioloissa, mitään hyötyä. Pikemminkin siitä on kustannuksia ja vaivaa ilman minkäänlaista vastinetta. Tietysti säännöllinen ulkoilu tekee hyvää ihmisellekin, mutta sen voi tehdä ilman koiraakin.

    Hankkisiko joku koiran, ruokkisi ja ulkoiluttaisi sen, jotta voisi nauttia kehollisesta intimiteetistä sen kanssa? Minusta ajatus kuulostaa melko vaivalloiselta. Ihmiset kuitenkin toteuttavat seksuaalisia halujaan mitä ihmeellisimmin tavoin, joten epäilemättä koiriakin pidetään, minimaalisessa määrin, seksuaalisia tarkoituksia varten.

    Itse näkisin ennemmin naisen hankkimisen olevan etusijalla, jos seksuaaliset halut ovat sietämättömät eikä muuta keinoa niiden toteuttamiseen ole käsillä.

    Asiaa ei kuitenkaan kannata ratkaista pelkän tuntuman perusteella.
    Verratkaamme siis muutamia hyötyjä ja haittoja naisen ja koiran pitämisen välillä.

    Koirat eivät puhu. Suurimmassa osassa tapauksia naiset puolestaan puhuvat, paljon ja mielellään, keskimäärin enemmän kuin kukaan mies jaksaa kuunnella. Lyhytaikaisissa suhteissa puhe voi olla eduksi, mutta varsinkin pidempiaikaisissa suhteissa juuri puhuminen aiheuttaa hankaluuksia.

    Koirat eivät laita ruokaa. Naiset sen sijaan laittavat ja joskus jopa hyvää sellaista. Naisilla on kuitenkin omituinen tapa hurahtaa kaikenlaisiin ruokavalioihin ja näitä joutuu mieskin sitten irvistellen syömään. Jos mies ikinä naiselle ruokaa laittaa, on siinä aina jotain vikaa. Koira sen sijaan on aina tyytyväinen, tarjosipa sille melkein mitä tahansa.

    Koiraa on ulkoilutettava, naista ei. Nainen, oltuaan kotona koko päivän kokkaamassa ja siivoamassa, haluaa yleensä ulos juuri kun mies tulee töistä. Jostain syystä nainen ei halua mennnä kävelemään yksin, vaan miehen on lähdettävä mukaan. Seikalla, että mies on kävellyt koko päivän, ei ole merkitystä.

    Koiraa ulkoilutettaessa on sen ulosteet kerättävä pois hoidetuilta alueilta. Jos nainee yhteisellä lenkillä paskoo pusikkoon, ei miehen tarvitse niitä kerätä. Toisaalta koirat eivät käytä viemäriä, mutta naiset käyttävät niin vessassa kuin keittiössäkin. Luonnollisesti mies aukaisee tukkeutuneet viemärit niin keittiössä kuin vessassakin.

    Koira ei halua seksiä miehen kanssa. Nainen puolestaan haluaa, ainakin suhteen alkuvaiheessa. Jos nainen suhteen myöhemmässä vaiheessa seksiä haluaakin, tapahtuu se miehen kannalta aivan väärään aikaan. Joko mies on juuri lähdössä töihin, palannut sieltä tai haluaisi illalla jo mennä nukkumaan. Kun mies haluaisi seksiä, on naisella päänsärky, lakanat juuri vaihdettu taikka jokin kuunkiertoon liittyvä mystinen este. Koiralla tällaisia esteitä ei olisi, se suostuisi, vaikkei se seksistä nauttisikaan. Toisaalta naisten ja miesten välisissäkin parisuhteissa suostutaan seksiin varsin yleisesti pikemminkin velvollisuudesta kuin nautinnosta.

    Koira elää noin 15 vuotta, nainen noin 80. Kaikki miehet haluavat olla uskollisia kumppanilleen suhteen alkuvaiheessa. Kaikki rakastavat kumppaniaan ja haluavat elää hänen kanssaan ikuisesti. Tällaista ihastumista tapahtuu tosin koirienkin kanssa, ne kun ovat pentuina niin suloisia. Kun parisuhde vääjäämättä viilenee ja eroa ei jostain syystä haluta, on mies viileässä suhteessa lopun ikäänsä, koska nainen elää pidempään kuin mies. Koirasta mies pääsee eroon viimeistään tämän kuollessa. Koira voidaan lisäksi lopettaa ihan laillisesti, mutta nykyisen lainsäädännön valossa, naista ei voi.

    En edes lähde pohdiskelemaan etuja ja haittoja, mitä jälkeläisiin liittyy. Sanottakoon ettei koiran kanssa ole mahdollista saada sellaisia, toisin kuin naisten kanssa.

    Olin alunperin naisen hankkimisen kannalla, mutta saattanen harkita uudelleen.