rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

133

Kommenttia

4798

  1. Minä en oikeasti haluaisi olla parikymppinen uudelleen. Elämä kulkee vaiheittain, aikansa kutakin. Olen piakkoin nelikymppinen ja tämän hetkiset saavutukset tuntuvat kovin vähäisiltä. Mitä oikeastaan haluan kokea ja nähdä, kuulla, koskettaa ja ymmärtää? Mihin haluan vaikuttaa, saada aikaiseksi ja jättää jälkeeni?

    Pitääkö elämää katsoa vierestä ja kysyä? Mikset olisi vastaus omiin kysymyksiisi?

    Katso maailmaa joka päivä uudella tavalla, opettele kieliä vanhojen jatkoksi, kierrä, koe ja katso. Äläkä unohda läheisiäsi. He ovat ainoat, jotka muistavat sinua, kun et enää itse siihen kykene.

    Emme elä itsemme tähden. Emme ole omia halujamme varten. Päivät vähenevät. Kenelle kellot soivat ja kenelle aikasi annat?
  2. Jos todistajan uskottavuudesta lähdetään liikkeelle Halt lienee uskottavimpia mahdollisia. Hän oli kylmän sodan kuumimpaan aikaan yhden suurimman lentotukikohdan sen hetkinen toimeenpaneva johtaja. Korostan vielä, että tukikohdassa, jossa oli ydinasevalmius.

    Havaintoja on yritetty selittää joulunpyhien hiljaisuudella ja ties millä majakoilla. Ajatellaanpa nyt hetkinen. Majakan valo on pyörinyt vuosia. Saattaisiko se aiheuttaa hysterian miehistössä ja upseeristossa. En usko lähikontakteihin ja binaarikoodin telepaattiseen välittämiseen. Mielikuvitus alkaa laukata, se kuuluu ihmisluontoon. En myöskään suostu uskomaan, että ydinasetukikohdan virkaatekevä komentaja juoksisi lähimetsissä jahtaamassa tunnetun majakan valoa ja raportoisi kaikesta eteenpäin. Toki majakan valo olisi nähtäväsissä samanlaisena myös jälkeenpäin.

    Nämä miehet ovat eläneet jatkuvassa epävarmuudessa mahdollisen idästä päin tulevan hyökkäyksen varalta. Älkäämme nyt antako jonkun majakan viedä uskottavuutta yhdeltä kenties aikamme parhaimmalta havainnolta tunnistamattomasta lentävästä esineestä. Nämä miehet ovat olleet tehtäviensä tasalla ja varsinkin komentaja parhaimpana heidän joukossaan. Kylähullut eivät pääse isoon taloon töihin, eivät edes NATOssa.
  3. Painovoima on toki voitettavissa. Satelliitit vähintääkin todistavat sen.

    Ilmeisesti nimimerkkisi "mielen hallintaa" tarkoittaa tässä yhteydessä, että tarkoitit kysyä, että voisiko painovoima olla voitettavissa meditoimalla tai muulla vastaavalla "mielenhallintakeinolla".

    Aiheesta on olemassa mielenkiintoinen dokkarileffa: http://www.youtube.com/watch?v=Fw8BV4VFOwM.

    Mutta mitä kysymykseesi tulee ja näyttäisit minulle keinon leijua menemään niin tottakai ajattelin kykysi kaupallisia mahdollisuuksia. Paikallaan leijuminen ei hyötyä juuri toisi, mutta jos kykenisit liikkumaan leijumalla, säästäisit omaisuuksia jo lentolippujen hinnoissa.

    Siis esiintyisit leijujana pitkin maailmaa ja matkustaisit omatoimisesti leijumalla. Jos agenttia tarvitset niin...
  4. Panspermian ongelma on, että jos elämä ei ole alkanut itsestään maapallolla, sen on täytynyt alkaa itsenäisesti jossain muualla. Panspermia-selityksellä yritetään ikäänkuin selittää, että lähtökohdat elämän syntymiseen maapallolla olisivat huonommat kuin jossain muualla, ja sieltä muualta elämä olisi sitten levinnyt tänne.

    Tiedämme elämän olevan erittäin joka paikkaan levinnyttä maapallolla. Emme ole saaneet siitä mitään havaintoa Marsista tai mistään muualtakaan. Yritykset elämän havaitsemiseen aurinkokunnnan ulkopuolelta toki rajoittuvat vain radiotaajuuksien havaitsemiseen.

    Kaikessa tässä panspermia-ufo-mystiikassa on havaittavissa uskomus maapallon ulkoisten tai oikeastaan ihmisen kykyjen saavuttamattomissa olevien voimien vaikutus elämään täällä maapallolla. Olisiko kaikkein lohduttomin vastaus kaikkeen, että näillä näkymin olemme aivan yksin maailmankaikkeudessa, kukaan ei kuule huutojamme avaruudessa, ei voisi niin tehdä edes halutessaan, ja miksi edes haluaisi.
  5. Jos itse kokisin jotain outoa ja selittämätöntä, olisi tämä foorumi ensimmäisten joukossa, joihin tulisin kokemustani jakamaan. Olen jaannut täällä moniakin kokemuksia, vaikka niissä ei mitään outoa olisi ollutkaan.

    En ole katsonut ketjussa mainittua videota, enkä aio sitä katsoakaan. Yksittäisten ihmisten havainnot jostain lentävistä, ympäristöään valaisevista lieriöistä eivät tuo mitään lisätietoa ilmiöön. Vaikka näkisin kyseisen lieriön itse ja omakohtaisesti, ei se silti toisi mitään lisää. Maapallolla lentävä lieriö ei todista, että se olisi lentänyt tänne joltain toiselta planeetalta.

    Käytännössä kaikki kansat ja heimot ja muut ihmiskokoonpanot ovat uskoneet johonkin nykytieteen selittämättömissä olevaan. Meidän kulttuurimme ei ole poikkeus siinäkään suhteessa. Joko tällaisia ilmiöitä on oikeasti olemassa tai sitten on ihmiselle sisäänrakennettu ominaisuus kokea sellaisia.

    Ihmisen mielikuvitus on oikeasti uskomattoman luova ja kykenevä. Itseasiassa ihmisen mielikuvitus ei ole oikeastaan missään suhteessa sen tarpeeseen. Mielikuvitusta on aivan mahdottoman paljon liikaa. Toki tekninen kehitys on juuri tuon lentävän mielikuvituksen tulosta, mutta miksi ihmiselle olisi kehittynyt mielikuvitus, jota millään muulla eläinlajilla ei ole? Ovatko alienit muokanneet meitä geneettisesti? Voisiko heille esittää toiveita?

    Jostain syystä ihmiset pärjäävät älykkyysosamäärätesteissä paremmin joka vuosi. Joka kymmenen vuoden jälkeen saadut pisteet ovat 3% paremmat kuin aiemmin. Testejä täytyy jatkuvasti normeerata keskiarvoon. Mikä meitä jalostaa tällä vauhdilla? Kulttuuri? Geenit? Alienit?

    Onko millään mainitsemallani mitään tekemistä peräkylän takametsässä havaitun lentävän lieriön kanssa? Miksi olisi?
  6. En tunne näsijärven seutua, mutta jos sielläpäin on jotain voimalaitoksia niin saattavat puhdistaa jotain röörejään. Järvellä äänet kantautuvat eritavalla kuin metsäisessä ympäristössä. Joku on saattanut esimerkiksi päristellä vesiskootteria taikka jotain muuta konettaan.

    Olet kuitenkin saattanut havaita tunnistamattoman-jostain-kantautuvan-äänen. Mystistä. Voisikohan sen olla aiheuttanut joku maapallon ulkopuolinen älyllinen toimija Näsijärven ympäristössä?

    Ongelmana näiden tunnistamattomien äänien tutkimuksessa on, että havaitsijat eivät juuri malta, viitsi tai ehdi tallentaa havaintoaan. Tutkimus perustuu pitkälti täysin yksilöllisiin kuulohavaintojen kuvailuihin kuten "whoom", "bäng" ja "poks".

    Visuaalisessa maailmassa todisteita maapallon ulkopuolisen älyn vierailusta etsitään kuvatallenteiden perusteella vaikka ihmisillä on muitakin aisteja. Miksi kuvatallenne olisi parempi ja uskottavampi todiste kuin äänitallenne?
  7. Venäläiset dashcamit eivät ole tainneet tallentaa montaa muutakaan maailman ilmiötä ja Ufot eivät tietenkään määritelmänsä mukaan ole toiselta planeetalta tulleita turisteja vaan jokin lentävä kohde, jota ei voida tunnistaa.

    Kaikkia venäläisiä tallenteita ei julkaista. Kamerat tallentavat vain tietyn ajanjakson, jonka kuluttua sen päälle tallennetaan. Kamerat eivät siis sisällä pitkien ajomatkojen loppumatonta kuvatallennetta, vaan joidenkin minuuttien pätkiä kerrallaan. Ajoneuvonkuljettajan ei ainakaan tulisi tarkkailla taivasta ajaessaan autoa, joten jos havainto ei ole kuljettajalle selkeä, ei tällä ole mitään syytä erikseen säästää tallennetta.

    Voidaan vain sanoa, että Ufojen olemassaololle tai niiden olemattomuudelle nämä kamerat eivät ole tuoneet mitään lisätodistetta. On myös hyvin epätodennäköistä, että edes venäläinen ajoneuvonkuljettaja ajaisi kolarin Ufon kanssa ja saisi neljännen asteen kohtaamisensa tallennettua kojelautakameraansa.
  8. Postimerkki on mitättömän kokoinen ja näköinen osoitus siitä, että postimaksu on maksettu. Kukaan ei lähetä tai vastaanota lähetyksiä postimerkin katsomisen vuoksi. Postimerkki ei ole tärkeydessään edes kauppakuitin veroinen ja kuinka moni tutkii kauppakuittinsa?

    Jos maksetun postimaksun osoituksessa on kuva jonkun homotaiteilijan jostain homoteoksesta, niin miten se liikuttaa ketään tai mitään muuta kuin postia eteenpäin. Jos niissä merkeissä nyt jokin kuva täytyy olla, niin miksei sitten vaikka jotain tosi provosoivaa ja lapsilta kiellettyä homopornoa. Saadaan taas paljon melua tyhjästä, salaliittoja ja muuta roskaa.

    Keke Rosbergin kerrotaan aikoinaan sanoneen, kun hänen kuvaansa ehdotettiin postimerkkisarjan koristukseksi, että jos Posti haluaa myydä tuotteitaan hänen naamallaan niin Postin tulee maksaa siitä hänelle. Tämä ei nyt liittynyt homo-teemaan, mutta osoittaa suhtautumista postimerkkien tärkeyteen. Kuka nykypäivänä edes lähettää postia? Homot nostalgian kaipuussa kenties.
  9. Ikävä kyllä kaikista heitteille jätetyistä lapsista tulee vääjäämättä prostituoituja taikka muita seksiorjia.

    Olisipa muita vaihtoehtoja lohduttamaan suruasi.

    Elämä on raakaa ja sitten kukin kuolee.
  10. Raflaavasta aloituksesta huolimatta olemme perimmäisten kysymysten äärellä.

    Ihmiset ulostavat, paskovat ja tuhrivat ihan siitä syystä, että ottavat käyttövoimansa sisään tunkeman materian kautta. Ruoansulatus pilkkoo vatsalaukkuun päätyneet kappaleet pienemmiksi ja pidemmällä suolistossa kappaleet pilkkoutuvat yhä pienemmiksi kappaleiksi. Suoliston seinämien kautta ihmiskehon tarvitsemat ravintoaineet siirtyvät verenkiertoon, jonka kautta ne päätyvät soluihin. Ihminen ottaa siis toimintaansa ylläpitävän energian ympäristössään olevasta materiasta.

    Luonnollisesti ihmisen sisäänsä ottamasta materiasta kaikkea ei voida sulattaa ja muuttaa energiaksi, joten käyttämätön aines poistuu ruoansulatusjärjestelmän loppupäästä eli perseestä. Tämänhän toki tiesittekin.

    Aaveet, kummitukset ja muut henkiolennot tarvitsevat luonnollisesti jotain käyttövoimaa. Olisi epäloogista olettaa, että aineeton olento käyttäisi ainetta suuressa määrin ravinnoksensa. Jos näin kuitenkin olisi, saattaisi jotain ylimääräistä jäädä jälkeen, eli aaveet paskoisivat.

    On toisaalta osoitettu, että materia on energiaa. Henkiolento saattaisi siis saada käyttövoimansa atomeja hajottamalla tai yhdistämällä. Jäte olisi tällöin äärimmäisen vähäistä. Olennot saattaisivat siis ottaa roskapussistasi yhden teepussin ja toimia tuhansia vuosia sen sisältämän energian turvin. Ehkä tämä selittää kaikki vuosien varrella kadonneet esineet?

    Mitä kysymykseen tulee, en usko että aineettomat tai hyvin vähäisessä määrin aineelliset olennot paskovat siinä mielessä kuin ihmiset tekevät. Olisi jokseenkin eriskummallista johdonmukaisuutta olettaa, että oven vierustalle ilmestynyt kierukka olisi paremmin kuolleen koiran aikaansaama kuin elävän.
  11. Lähtisin kummitustalon määrittelyssä liikkeelle havaittavasta kummittelusta. Ohikulkijoiden tuntemukset ohittaisin mustamaalamisena, ennakkoluuloina ja -oletuksina. Kummistustalon tunnistaminen ulkoapäin on mahdotonta, elleivät aaveet manifestoidu ikkunoista sisään katsottaessa.

    Nykytieteen ja yleisen käsityksen perusteella kummituksia ei ole olemassa. En kuitenkaan luottaisi tähän. Olematonta ei voida todistaa, joten kummitukset pysynevät kanssamme vielä kauan.

    Pohtisin vielä hetken aikaa, että miksi liitämme kummitukset aina johonkin ikävään tapahtumaan, kärsimykseen, kidutukseen ja henkirikokseen. Eikö olisi johdonmukaisempaa, että kehostaan erotettu sielu jäisi keskuuteemme, jos hän on nauttinut olostaan täällä eikä sen vuoksi tahdo joukosta erota?

    Kummitustarinat saattaisivat toki kärsiä jonkinlaista arvon menetystä seuraavalle sukupolvelle kerrottaessa, jos tarinan päähenkilö olisi vain juhlinut ja nauttinut kuin optiomiljonääri olostaan joka jumalan päivä, eikä olisi pahaa sanaa ikinä kenellekään sanonut, olisi almut ja kymmenykset ajallaan antanut ja jälkikasvustaankin hyvin huolehtinut.

    Kuinka suhtautuisimme haamuun, joka eläisi ikuista vappua? Kilisyttelisi tyhjiä pulloja, jättäisi ektoplasmaoksennuksia vessanpönttöön ja söisi jääkaapista kaiken rasvaisen ja suolaisen. Lapsille hän jättäisi lantteja silloin tällöin ja seinille ilmestyisi humoristisia aforismeja tyyliin "syys saa, minä en". Kummittelija olisi eläessään ollut tunnettu hyväntekijä, ja vielä nykyäänkin jokainen kartanon portaille nälissään uupunut orpolapsi löytäisi viereltään aavemaisesti ilmestyneen hampurilaisen.

    Tottakai me pelkäisimme ilmiötä ja tekisimme kaikkemme kieltääksemme sen olemassaolon. Varoittaisimme omia lapsiamme menemästä lähellekään moista kammotustaloa ja piiskaisimme ovellemme erehtyneet orvot.

    Olisikohan syytä mieluummin pelätä eläviä kuin kuolleita?
  12. Vai että VT pääsee aina halutessaan lupalakimieheksi.

    Lakiuudistuksen myötä ikävä kyllä tuomioistuimissa kaikkein kokemattomin jäsen, kaikilla mitoilla mitattuna, saattaa olla tuomari ja luultavasti onkin.

    Tämä tietysti tuo jotain tasapainottavaa vaikutusta tosiasiaan, että käräjä-"tuomarit", ovat jokseenkin persoja omaksumaan syyttäjän näkemyksen asioista. Ammattipuolustajalla voi olla pieni mahdollisuus menestyä vetoamalla tosiasioihin, järkeen ja kohtuuteen, toisin kuin kravatin ensikerran kaulaansa pujottaneella maallikolla.

    Lakimies ei ole mikään suojattu ammattinimike, kenellä tahansa on mahdollisuus repiä elantonsa byrokratian kourissa kärsiviltä kansalaisilta ja muilta hiippareilta.

    Minusta oikeuslaitos on menettänyt uskottavuuttaan istuttamalla käräjiä harjoittelijoilla, vaikka nämä ovatkin opintonsa suorittaneita. Lopulllisesti uskottavuuden romahdutti valituskynnyksen lisääminen käräjä- ja hovioikeuskäsittelyn väliin. Tuskin edes historia tulee tietämään sen epäoikeudenmukaisuuden kokemisen määrää, jota tällä on saatu aikaan.
  13. Oikeusinformatiikka on jollain tavalla Lapin yliopiston spesialiteetti. Muualla Suomessa asiaan ei suhtauduta samalla vakavuudella, syystä tai toisesta, aiheesta tai ilman.

    Oikeusinformatiikan professori Korhonen on erittäin hyvä luennoitsija, mutta jostain syystä varsinkin pääsykoekirjoina käytetyissä teoksissa hänen artikkelinsa vaikuttavat copy-peistatuilta luetteloilta.

    Kaikki tietävät, että vastauksia on helppo tarkistaa, kun on kysytty luetteloita. Vanhoja pääsykoekysymyksiä ja mallivastauksia tutkimalla voidaan kuitenkin päätellä, että luetteloita ei olla juuri kysytty. Pitäisin jokseenkin tiedekunnan tappiona tilannetta, jossa sisään otettaisiiin luettelot päntänneet henkilöt ja jätettäisiin asiat syvällisemmin ymmärtäneet ulkopuolelle. Tällaisiin päättelyihin ei tietenkään pidä luottaa. Hakijamäärien kasvun myötä saatetaan vastauksien tarkastamista tehostaa juuri luetteloita kysymällä.

    Tenteissä haetaan yleensä kokonaisuuksien ymmärtämistä, ongelman hahmottamista ja niihin sopivien sääntöjen soveltamista hyvillä perusteluilla. Pääsykokeessa on kuitenkin monivalintaosio, jossa kysytään vain tiettyä faktaa ja perusteluille tai laajemman ymmärryksen osoittamiselle ei ole mahdollisuutta. Jokainen voi lukiessaan pohdiskella luetteloiden soveltumista monivalintakysymyksiiin.

    Ilman detaljien muistamista voi pääsykoetta olla vaikea läpäistä. Ilman kokonaisuuksien ja kysytyn ongelman hahmottamista se taitanee olla mahdotonta. Muistakaa kuitenkin aina nojata vastauksessanne johonkin oikeussääntöön, eli mainitkaa joku laki nimeltä vaikkapa maakaari. Älkää missään tapauksessa sortuko kertomaan, että mitä saa tehdä ja mitä ei, jos ette liitä vastaukseenne jotain nimeltä mainittua lakia, jonka perusteella kyseinen toiminta on kiellettyä. Moraalisäännöt ovat muiden tiedekuntien kauraa. Hätätapauksessa voi ehkä yrittää "oikeusjärjestyksen perusteella...", mutta en usko siitä kertyvän yhtäkään pistettä.

    Välttämättä pääsykoekirja ei ole se paras mahdollinen tiedon ja ymmärryksen lähde. Toki kaikki mitä kysytään ja vaaditaan on kirjassa. Kokeeseen valmistautuvan voi joissain tapauksissa kannattaa yrittää laajentaa ymmärrystään myös muita aiheeseen liittyviä kirjoja lukemalla tai selaamalla. Aika on kuitenkin rajallista ja kenellä voisi olla varaa sitä haaskata.

    Suosittelen lukemaan vanhoja pääsykoekysymyksiä ja vastaamaan niihin, jos ovat koealueeseen kuuluvia. Verratkaa vastauksianne mallivastaukseen.
  14. Olin tapahtuman aikaan 9-vuotias ja asuin lähistöllä. Muistan tapauksesta nousseen kohun ja äitini pitämän puhuttelun, että mihinkään bunkkereihin ei sitten mennä leikkimään. Sanomattakin lieneee selvää, etteivät kiellot tehonneet.

    Kaikilla vaikutti olevan käsitys lapsia jahtaavasta murhamiehestä ja totuuden tullessa ilmi, reaktio oli hämmentynyt. 12-vuotiaalle tappajalle ei oikein voi olla vihainen. Muutamaa vuotta myöhemmin sattuneessa Myllypuron tapauksessa murhaajaksi osoittautui sentään täysi-ikäinen Jammu ja hänelle saatettiin olla rehellisesti vihaisia.

    Britanniassa puolestaan sattui vähän samantyylinen murha vuonna 1993. Kymmenen vuotiaat pojat houkuttelivat 2-vuotiaan pojan ostoskeskuksessa mukaansa ja murhasivat tämän lähistöllä pienen kiduttamisen jälkeen. Tapaus herätti suoranaista raivoa tekijöitä kohtaan ja heidät tuomittiin murhasta.

    Suomessa eivät julkiset vihanpurkaukset oikein kuulu kulttuuriin, vaan tämänkaltaisissa tragedioissa ymmärretään mieluummin omaisten surua ja sitä kunnioitetaan.

    On jollain tavalla hyvä, että poikkeuksellisen ikävät tapaukset eivät unohdu. Oikeuslaitos ei juurikaan tyydytä yleistä rankaisemisen halua ja voimme tyydyttää kostonhimomme ainoastaan tragedioita, uhreja ja tekijöitä muistamalla.
  15. Olin tapahtuman aikaan 9-vuotias ja asuin lähistöllä. Muistan tapauksesta nousseen kohun ja äitini pitämän puhuttelun, että mihinkään bunkkereihin ei sitten mennä leikkimään. Sanomattakin lieneee selvää, etteivät kiellot tehonneet.

    Kaikilla vaikutti olevan käsitys lapsia jahtaavasta murhamiehestä ja totuuden tullessa ilmi, reaktio oli hämmentynyt. 12-vuotiaalle tappajalle ei oikein voi olla vihainen. Muutamaa vuotta myöhemmin sattuneessa Myllypuron tapauksessa murhaajaksi osoittautui sentään täysi-ikäinen Jammu ja hänelle saatettiin olla rehellisesti vihaisia.

    Britanniassa puolestaan sattui vähän samantyylinen murha vuonna 1993. Kymmenen vuotiaat pojat houkuttelivat 2-vuotiaan pojan ostoskeskuksessa mukaansa ja murhasivat tämän lähistöllä pienen kiduttamisen jälkeen. Tapaus herätti suoranaista raivoa tekijöitä kohtaan ja heidät tuomittiin murhasta.

    Suomessa eivät julkiset vihanpurkaukset oikein kuulu kulttuuriin, vaan tämänkaltaisissa tragedioissa ymmärretään mieluummin omaisten surua ja sitä kunnioitetaan.

    On jollain tavalla hyvä, että poikkeuksellisen ikävät tapaukset eivät unohdu. Oikeuslaitos ei juurikaan tyydytä yleistä rankaisemisen halua ja voimme tyydyttää kostonhimomme ainoastaan tragedioita, uhreja ja tekijöitä muistamalla.
  16. Miksi ihmeessä valon pitäisi korvan kautta aivoihin tunkeutuakaan kun meillä on silmät sitä varten ja näköhermot niiden takana.

    Jos ihminen voi aistia valoa korviensa kautta, eli nähdä, tulisi informaation vastaanottamisen olla mahdollista kuten silmienkin kautta. Aivot täytyisi tietysti opettaa vastaanottamaan tietoa näköärsykkeisiin perustuen korvien kautta. Pelkään pahoin, että kallon ja kaiken paskan läpitullut valo ei enää pidä sisällään kovinkaan merkittävää informaatiota kuulohavaintoon verrattuna.

    Yrittäisin mieluummin terästää kuuloani kuin näköaistia korvissani. Jokainen toimii tietysti tavallaan.
  17. Minusta täällä kemijoen varressa on ihan hyvät jääolosuhteet.

    En lähtisi sahailemaan, kun on vielä paljonkin noita pilkkijöitä jäällä.
  18. En ole väittänyt, että havainnot loppuvat lääkitystä säätämällä. Se saattaa kuitenkin vaikuttaa niiden intensiivisyyteen.

    En epäile, etteikö valoilmiöitä tai muita lentäviä kohteita nähdä. Mikään ei kuitenkaan sulje pois maapallosta itsestään johtuvia ilmiöitä, joita ei vielä tunneta.

    Selittämätön lentävä valopallo taivaalla on minun, kaiken terveen järjen sekä todennäköisyyden mukaan jokin fysikaalinen maapallon ilmiö, jota ei vielä tunneta. On huomattavasti johdonmukaisempaa ajatella ilmiöiden johtuvan jostain kotoperäisten vielä tuntemattomien fysikaalisten tapahtumien ketjusta kuin, että kymmenien tai satojen valovuosien takaa tultiin vain vilkaisemaan meitä tavalla ja tekniikalla, jota emme tietenkään ymmärrä.

    Ihmettelin joskus, että miksi kirjastossa ufosieppauksia käsittelevä kirja oli sijoitettu tähtitieteen hyllyosastoon? Kyseessä oli Helsingin pääkirjasto. En ole keksinyt selitystä vieläkään. Liekö harmaanahkaiset vierailijat asialla?
  19. Universaalis-dialektinen maailmankuva tarkoittanee, että mistä tahansa asiasta voi keskustella. Jatkuvaan ja kaikenkattavaan keskusteluun perustuva maailmankuva on epäilemättä pohjaltaan laaja, eikä se rajoitu turhiin nurkkakuntiin kuten tieteellisyyteen tai muuhun rasittavaan johdonmukaisuuteen.

    Tuleva julkaisusi "Totuus ja dialektiikka" on kenties ihmistä eteenpäin vievien mysteerien selittäjänä tyhjentävä, toisin kuin kaikki siihen astiset tekeleet ovat olleet kautta koko ihmiskunnan historian.

    Mielestäni ihminen, maailma ja ainakin minä olen valmis kaiken-teorialle. Saatan vaikuttaa tyypilliseltä erektion kutistajalta, kun edellytän teorialta jotain uskottavuutta.

    Omasta puolestani maailmankaikkeus voi pyöriä maapallon ympärillä, avaruus voi olla eetteriä ja liekki syntyä, kun flogiston poistuu materiasta. Kaltaisilleni kadunkuluttajille on pitkälti sama, onko maailmankaikkeus ainoa laatuaan vai onko niitä ääretttömästi.

    Ihmisen aivot käsittelevät liian paljon asioita pelkästään hengissä säilymisen tarpeisiin. Ihminen miettii tarkoituksia ja alkuperiä. Tarkoitukset ja alkuperät muodostavat kansan ja kulttuurin. Tarkoituksen ja alkuperän luomiseksi tarvitaan tarina. Ihmisen elämä on arkea ja arkensa ratoksi ihminen tarvitsee tarinoita.

    Tarinat opettavat. Tarinat ovat auttaneet ihmistä ymmärtämään itseään ja ympäristöään kautta aikojen. Kuulijat ovat kenties aina vaatineet tositarinoita. Kenelläkään ei vain ole ollut keinoja tutkia niiden todenperäisyyttä. Nykyään asioita tutkitaan ja tarinoille tuodaan uskottavuutta tieteellisyydellä. Uskottavuudella kilpaillaan. Uskottavimmat tarinat, parhaiten todistetut ovat totta ja muut hylätään. Totuus paranee ja kehittyy koko ajan.

    Kenties "Totuus ja dialektiikka" selittää vihdoin talven liukkauden, kesän helteet, syyssateiden koleuden ja kaiken elämisen epämukavuuden. Jos julkaisusi ei tarjoa parempaa ja uskottavampaa tarinaa ihmiselle ja maailmankaikkeudelle kuin entiset, löytää kansa kyllä julkaisullesi käytännön sovelluksia. Haiseva vastalause tullaan pyyhkäisemään julkaisusi joka ainoan painoksen jokaiselle irtolehdelle.
  20. Missä ne ovat ne väestöä läjittäin surmaavat ilmastovaikutukset?

    Tämä kirjoitettiin 2014.

    Palaan asiaan, ellei minusta tule maailmaa riepottelevien katastrofien uhria sitä ennen.
    21. 227 / 240
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt