Vapaa kuvaus

Aloituksia

135

Kommenttia

5354

  1. Luin unesi uudelleen ja ymmärsin paremmin. Taisin olla liian juovuksissa edellisellä kerralla.

    Pyssymies ei ollut koneessa vaan lentelitte ja katselitte tilannetta.

    Koneessa ihmiset olivat tuttuja ja osa ei. Olivatko he tuttuja töistä vai naapureita?

    Seurasitte uhkaavaa tilannetta turvallisesti yläilmoista.

    Miksi koit olevasi turvassa kun jotain ikävää on tapahtumassa?

    Miksi kapu oli hyvä tyyppi?

    Pelastiko hän teidät joltain? Hänhän itse asiassa toi teidät vaaran lähelle.

    Miksi ihailet kapteenia?

    Tämä taitaa liittyä työelämään.

    Uhka ulkopuolelta, oma "sokea" luottamus kapteeniin. Uhka ei edes ole todellinen. Olette satoja metrejä uhkaajan yläpuolella. Jokin sielllä arveluttaa.
  2. Oikeustieteen kuumimmat puheenaiheet vaihtelevat oikeudenaloittain. Kansainvälisesti puhuttelevimmat kysymykset ovat erilaisia rikosoikeuden ja esimerkiksi persoonallisuusoikeuden alalla. Oikeusinformatiikkaan liittyvät seikat ovat aina kansainvälisesti kuumia, johtuen tietotekniikan kehittymisestä ja sen aiheuttamista vaikutuksista ihmisten arkielämään.

    Yhteiskunta muodostuu ihmisten tahdoista, haluista ja ajatuksista. Ne muokataan laeiksi. Keskustelu esimerkiksi kuolemanrangaistuksesta kuuluu oikeustieteenkin piiriin, kuten kameravalvonta ja ihmisoikeudet.

    Oikeastaan näiden ajatusten esittäjät voivat olla filosofeja, yhteiskuntatieteilijöitä taikka melkein ihan mitä tahansa. Oikeustieteeseen ei kuitenkaan kuulu yhteiskuntajärjestelmän muuttaminen tai edes lakien muuttaminen.

    Suomen esineoikeuden kannalta suuri ajattelija oli Simo Zitting. Hänen myötään Suomessakin alettiin omaksua analyyttistä oikeusteoriaa. Hän sai vaikutteita ajatuksiinsa saksalaiselta Hans Kelseniltä. Muutoksien tuominen oikeudelliseen ajatteluun ei kuitenkaan kuulu oikeustieteeseen. Niistä haaveileminen kuuluu filosiaan.

    Mitä palkintoihin tulee, Zitting ei saanut Nobelin palkintoa vaan Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1985 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Simo_Zitting).

    Jostain syystä kovin moni Suomen presidenteistä on ollut oikeustieteellisesti koulutettu.

    Kansainvälistä oikeustieteen palkintoa ei varmasti tarvita, kuten ei naistutkimuksen Nobelin palkintoakaan. Kansainvälisesti tunnetuin alaan liittyvä palkinto lienee Nobelin rauhanpalkinto. Sitä ei tieteenkään jaeta minkään tieteellisen saavutuksen perusteella eikä edes samassa paikassa kuin ne, jotka tieteellisellä perusteella jaetaan. Palkinto menee usein kovimmalle kitisijälle, sopii siis niuhottajille.

    Tällä hetkellä Nobelin rauhanpalkinnon saaja voisi olla vaikkapa https://www.facebook.com/MOORSCIENCE.
  3. Korvavalon tarkoituksena on ilmeisesti vähentää kaamosmasennusta, eli ilmeisesti piristää pimeään vuodenaikaan väsähtäneitä kuten auringonvalo piristää valoisampana aikana.

    Nyt ajatellaan siis, että ihmisaivot aistivat valoa muutenkin kuin silmien ja näköhermojen kautta. Aivot siis reagoisivat valoon, tuli se mistä tahansa. Herää kysymys, että "näkyykö" korvassa oleva valonlähde aivoihin asti?

    Tällä palstalla meille on esitetty, että vaivoihin auttavan valon ei välttämättä tarvitsisi tulla korvankaan kautta. Joillain muillakin kehon osilla olisi siis tämä sama valon aistimisen ominaisuus, joka niin helpottaa näitä kaamoksessa masentuneita ja elämänhalunsa menettäneitä.

    Takapuoleen tungettava valo voi tuntua joistain käyttäjistään miellyttävältä, mutta yleisen elämän kokemuksen perusteella ihminen ei aisti valoa ruuansulatusjärjestelmänsä kummassakaan päässä taikka niiden välillä. Tässä tapauksessa masennusta poistavan vaikutuksen täytynee siis perustua johonkin muuhun kuin valoon.

    Voisi olla loogisempaa ajatella, että keho ja aivot reagoisi ihon kautta valoon, kuten se yleensäkin tekee. Olisi jokseenkin outoa, että lisääntynyt valo paikoissa, joihin päivä ei muutenkaan paista, vaikuttaisi mitenkään positiivisesti.

    Ihminen on pitkäaikaisen tuotekehittelyn tulos. Jos ihmisen on tarkoitus masentua joissain olosuhteissa, hänen lienee parempi tehdä niin. Jos ihmisen tarkoitus on parantua masennuksestaan ruumiinaukkoihin jotain öisin tunkemalla, löytyy siihen ihan luonnonmukaisia keinoja, jotka toimivat pimeässäkin.
  4. Tämäpä oli varsin erikoinen tulkintapyyntö.

    Ikävä kyllä unet ovat äärimmäisen yksilöllisiä. Tietyissä olosuhteissa nähdään sopivasti manipuloimalla tiettyjä yksityiskohtia, mutta kokonaista unta ei ole kukaan vielä onnistunut toisen päähän laittamaan.

    Mitä lentämiseen unessa tulee, Freud sanoo, että se liittyy haluun kokea erektio. En ole vakuuttunut tästä tulkinnasta. Lentämisessä on kyse vapaudesta.

    Vapaus on tunne ja aisti aivan kuten muutkin ihmisen tunteet ja aistit ovat. Ihminen kokee esimerkiksi ajan kulumisen, minä nimittäisin sitä aistiksi. Valveilla ollessaan ihminen tuntee ja kokee ajan. Hän aistii ajan. Unissaan ihminen ei sitä tee.

    Kun ihminen ei tunne itseään vapaaksi, hän ahdistuu. Ahdistunut ihminen näkee unia pakottavista ihmisistä, tukahduttavista tilanteista, päälle kaatuvista dead-lineista, entisistä stressitilanteista. Yksilön ei edes tarvitse olla ahdistunut, hän vain muistaa olleensa sellainen.

    Lentämistä voitaisiin kuvailla vapaudeksi. Lentämistä omin voimin voitaisiin kuvata ihmiskunnan unelmaksi. Mikä tähän lentämiseen liittyy on vapauden ajatus. Oikeasti ihmiset ovat yhtä riippuvaisia toisistaan ja yhteiskunnasta, oli lentotaitoa tai ei.

    En kykene ajatuksissani seuraamaan kokemaasi vapauden tunnetta tämän pidemmälle. Olen kuitenkin varma, että Freudilaisella käsityksellä ei ole sijaa tässä tulkinnassa.

    On sanottu, että mahdollisuus päästä lentouneen on nukahtamisen hetkellä. Monesti ihminen kokee nukahtaessaan putoavansa. Monesti hän myös herää säpsähtäen.

    Treenaa uneen putoamista, ehkä pääset liitämään.
  5. Olen aina vastustanut kaikkea ennalta määrättyä unisymboliikkaa. Otetaan siis tähänkin uneen ihan maltillinen lähestyminen.

    Unennäkijä kokee käärmeet epämiellyttävinä.

    Käärme on hänen sylisssään. Oma käsi käärmeen suussa.

    En tiedä mikä on o2-mainos, liittyykö niihin käärmeitä?

    On sanonta, että pitää kyytä povellaan.

    On myös sanonta, ettei koira pure ruokkivaa kättä. Tässä tapauksessa kuitenkin oli kyseessä käärme.

    Voitaisiin ajatella, että unennäkijä on epäillyt lähipiirissään olleen jonkun petollisen henkilön.

    Voidaan myös ajatella, että unennäkijä on auttanut tätä henkilöä ja nyt epäilee tai pelkää tämän hyökkäävän unennäkijää vastaan.

    Toisaalta, unennäkijä voi ajatella olevansa jonkun luotetun henkilön hyökkäyksen ja ahdistelun kohteena.

    Käärmeeseen liittyy ajatus pitkulaisesta ja liukkaasta luontokappaleesta, siis miehisestä elimestä. Tämä luontokappale vielä houkutteli Eevan syntiin.

    Jätetään kuitenkin nämä seksuaaliset tulkinnat ja ehdotetaan, että mikä tahansa stressitilanne saa näkemään unia uhkaavista tilanteista.

    Tosin ei ehkä käärmeistä.
  6. Annat varmaan jonkun retorisen esimerkin tästä Halla-ahon vihan latelusta?

    Epäilemättä Halla-ahon olisi tullut repiä ihokkaansa ja ripotella tuhkaa päälleen, kun selvisi, että joku on saanut vihapostia. Kuvittelet varmaan, että häiriintyneet ihmiset ja heidän viestinsä ovat jotenkin Halla-ahon liikkeelle laskemia. Aika monella ihmisellä Suomessa on salaiset osoitetiedot. Tämänkin päälle Halla-aho varmaan hymyilee omahyväisesti ja juo vettä päälle.

    Mitä tyhjäntoimittamiseen eduskunnassa tulee, niin siellä on 200 paikkaa jaossa vuosittain. Kansa valitsee edustajansa ja edustajat saavat työstään palkan. Tässäkin demokratiassa voitaisiin äänestää vain puolueita ja ehdokkaita, jotka lakkauttaisivat edustajille palkan maksamisen kokonaan. Tähän mennessä kansa ei sitä ole yli sataan vuoteen halunnut. Nyt kun kerroit heidän toimittavan ainoastaan tyhjää, saattaa vaalitulos olla vallan toisenlainen.

    Mielestäsi Halla-aho on päässyt eduskuntaan ainoastaan vihapuheidensa perusteella. Mitä sitten? Demokratiassa kilpaillaan äänistä. Minä ainakin äänestän ehdokasta, joka ajaa minulle tärkeitä asioita, ja tekee sen tavalla joka miellyttää minua.

    En ymmärrä miten tavallinen taloustaantuma liittyy esittämääsi hörhöjen uskomaan Suomen muslimivaltaukseen. Seuraavaksi varmaan väität, ettei länsimaissa ole ollut mitään ongelmia muslimiväestöön liittyen. Pitääkö meidän hankkia samanlaiset ongelmat Suomeenkin ihan vain siksi, että haluamme olla länsimaa?

    Mitä tilastoihin tulee, Halla-aho on kirjoituksissaan käyttänyt niitä paljonkin. Väitätkö todellakin, että pitäisi olla tilastotieteellisesti koulutettu, että voisi tehdä johtopäätöksiä valmiista tilastoista? Voithan toki tutustua Halla-ahon soveltamiin tilastoihin ja kertoa meille kaikille, kuinka väärässä hän alan hienouksia tuntematta on. http://www.halla-aho.com/scripta/

    Epäilemättä olet nähnyt Halla-ahon ylimielisesti hymyilevän naamion takana lymyilevät hirviön kasvot. Kuinka hän nettiblogissaan populistisesti käännyttää ihmisiä vihasanomaansa ja saarnaa raivoa, karkotusta ja tuhoa köyhille, väärinymmärretyille ja syrjityille. Kaikki tämä vain, jotta hän pääsisi valtaan.

    En koskaan lakkaa hämmästelemästä, että mistä kaikki tämä viha kumpuaa? Viha Halla-ahoa kohtaan. Viha yhdenmukaisuutta kohtaan. Viha oikeudenmukaisuutta kohtaan. Viha suomalaisuutta kohtaan.

    Poliittisella kentällä on vuosikymmenien jälkeen todellista liikettä. Ikävää, että vallalla olevien käsitysten mukaan nousevat liikkeet tulee demonisoida. Tämä on tietysti ymmärrettävä reaktio. Suomessa on aina eletty kysymällä lupa siihen joltain isommalta. Viimeiset tuhat vuotta se isompi on aina ollut ulkomailla. Tuskinpa sitä ennenkään täällä on omiin voimiin luotettu. Joku Kekkonen on täällä määrännyt sitten neanderthalien ja varmasti pitkään vielä niiden aikanakin.

    Nousevat liikkeet eivät ole vihollisia, kulttuurin tuholaisia, demokratian desantteja taikka ihmisoikeuksien polkijoita. Poiketen siinä perinteisistä poliittisista liikkeistä. Tavoitteena on säilyttää hyväksi koettu ja parantaa sitä entisestään, toisin kuin perinteisillä puolueilla. Yhä kasvava ja päättymätön kokeilu maahanmuuttajien kyvyllä nostaa hyvinvoinnin tasoa ei toimi. Eikä se tule ikinä toimimaankaan.

    Eri asia on, onko meillä maailmantaloudellisesti mahdollisuutta säilyttää hyvinvoinnistamme edes rippeitä maahanmuuttajien kera taikka ilman heitä.

    Jopa politiikassa järki, rationalismi ja logiikka voivat olla tarpeen.