Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5400

  1. Itselläni on ollut samanlainen olo jo 90-luvusta lähtien. Silloin ilmatieteenlaitokselta vakuutettiin joka ilta poikkeuksellisen lämpimien talvien (Etelä-Suomessa) johtuvan aluksi normaalista tilastopoikkeamasta ja sitten kun linja oli valittu, ilmaston muutoksesta.

    Mikäli mitään ilmaston muutosta on, ihmisen osuus siihen on jäänyt todistamatta.

    Epäilen, että kun lämpenemishysteriasta päästään yli, nostetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä vastustaneet etualalle ja julistetaan heidät sankareiksi ja ihmiskunnan pelastajiksi.

    Seuraavaksi julistetaan uusi katastrofi, jolta voimme pelastua vain maksamalla veroa sitä tai ostamalla tuotetta tätä. Pääasia on vastustaa yhteiskuntaluokkaa se ja ottaa siltä valta pois keinolla tämä.

    Ympäristölliset asiat esille nostavaa, kansan hiljaisten joukossa vaikuttavaa, yhteiskuntarauhaa halveksivaa ja demokratiaa hyljeksivää joukkoa voidaan lähestyä heidän hyvää tarkoittavien pyrkimystensä kautta. Ikävä kyllä varjopuolena on totalitarismi.

    Kaiken hyvää tarkoittavan nimissä otetaan valta ja turvataan se eliminoimalla toisinajattelijat ja "vallankumoukselliset". Otetaan haltuun virkakoneisto ja viitataan kintaalla ihmisoikeuksille. Miten yksilö voisi olla arvokkaampi kuin järjestelmä?

    Kun on selvillä rikolliset eli aatetta ja järjestelmää vastustavat yksilöt, keksitään rikokset, järjestetään oikeudenkäynnit ja suoritetaan tuomiot.

    Diktatuuri alkaa ritarilllisina ja kaikille hyvää tarkoittavina pyrkimyksinä. Ikävä kyllä ritarit aikoinaan olivat ritarillisia ainoastaan toisilleen. Myöhemminkään eivät diktaattorit ole liialti hyvinvointia jakaneet.

    Samalla tavalla kuin yrityksen aloittamisen yhteydessä jokaisella porvarilla piillee tavoitteena monopolil ja sen tuomat edut, piilee poliittista uraa aloittelevalla unelma diktatuurista.

    Olemme vaalikarjaa. Meitä viedään teuraalle taikka lypsylle.

    Valitse niistä sitten.
  2. Tytöt ja Kiira olivat jäähallilla valmistautumassa piakkoin alkaviin harjoituksiin ja päättivät keskenään testata taaksepäin liukumista yhdellä jalalla. Kuka onnistuisi luistimellaan saamaan aikaiseksi pisimmän viivan jäähän, voittaisi.

    Tytöt lähtivät yksi kerrallaan liukuun ja pärjäsivät kuka paremmin, kuka huonommin. Kiira lähti viimeisenä ja hänen jälkensä piirtyi reilusti pidemmälle kuin kenenkään muun, lähes tuplamatkan seuraavaksi parhaimpaan. Tämä herätti tytöissä suurta ihailua ja ihmetystä. Harjoitukset olivat kuitenkin alkamassa aivan niillä hetkillä ja tytöt lähtivät kiireesti vielä käymään vessassa.

    Vessassa oli vain yksi koppi ja tytöt joutuivat käymään vuorollaan. Kiiran vuoro tuli viimeiseksi, mistä hän oli tyytyväinen, koska huomasi tarvitsevansa alapesua. Tytöt jäivät vähäksi aikaa peilailemaan, niinkuin tytöt aina vessassa tekevät ja puhuivat pikku kisastaan. Valmentaja, joka oli täsmällinen mies, tuli vessaan hoputtamaan tyttöjä, missä kuuli heidän puhuvan äskeisestä kisastaan.

    Valmentaja oli tyttöjen puheista ihmeissään ja kysyi: "Mistäs nyt on kysymys?" Tytöt kertoivat mitatuista viivoista ja valmentaja ymmärsi täydellisesti, mistä oli kysymys. Hän patisti tytöt harjoituksiin ja kuuli jonkun käyttävän käsisuihkua kopissa.

    Valmentaja kysyi varovasti: "Kiira?" Kiira keskeytti suihkuttelun ja kysyi: "Mitä?"

    Valmentaja totesi Kiiralle: "Ihmiset kehittyvät eri tahtia, mutta kaikista teistä tulee ihan samanlaisia naisia. En haluaisi enää kuulla tällaisista viivanmittaus kilpailuista."

    Kiira vastasi: "En yrittänyt nolata ketään, halusin vain vähän näyttää muille."

    Valmentaja kertoi Kiiralle: "Tiedäthän, että valmensin ennen jääkiekkojoukkueta. Siellä oli ihan tavallista, että pojat vähän kisailivat, mittailivat pippeleitä, tiedäthän. Täällä se ei kuitenkaan sovi". Valmentaja lisäsi vielä: "Kaikille tulee välillä mieli vähän näytellä, mutta sellainen ei käy. Jos aikuiset, niin kuin minä, tekisivät sellaista, he joutuisivat vankilaan".

    Kiira ihmetteli valmentajansa epätasa-arvoista asennetta, mutta vastaansanomatta kätki tämän sanat sydämeensä.

    Kotona äiti kysyi Kiiralta: "Mitäs opitte tänään?"

    Kiira vastasi raskaan päivän uuvuttamana lyhyesti: "Me mitattiin meidän viivat, mulla oli pisin. Pojat mittas pippeleitä ja valkku olis näyttänyt meille, jos se ei joutuis vankilaan."
  3. Yleensä kun ajattelemme olevamme matkalla olemme menossa jonnekin tuntemattomaan. Paluumatkaa emme ajattele matkustamisena.

    En kykene matkustusmuotoa selittämään kuin ehkä seikoilla mitä koet oikeasti kehossasi unen aikana, pyöräillessä olo huomattavan erilainen kuin autoillessa tai lentäessä. Hikoilua, hengästymistä ym. Autoilun ja lentämisen ero voi olla ajatuksessa tilanteen hallinnasta. Toki autoilu rasittaa kehoa eri tavalla kuin lentäminen.

    Matkustamisen ajatus voisi tarkoittaa muutoksen odotusta tai ajatusta elämässä tai olosuhteissa. Kun matkustamme, olemme menossa jonnekin, josta emme tiedä ihan varmasti, mikä meitä perillä odottaa.

    Hevoset saattavat viitata ajatukseen vapaudesta. Varsinkin jos ne kulkevat laumana vapaasti.