rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

135

Kommenttia

5223

  1. En jaksa lukea koko juttua, koska jo otsikossa ollut sana "sosiologi" tarkoittaa jokseenkin läpeensä mätää ituhippipunaviherkommunistia.

    Suomessa on huutava työvoimapula, luulisi sosiologin sen verran tajuavan. Tästä huutavasta pulasta päästään ainoastaan päästämällä maahan satoja tuhansia kovaäänisiä ihmisiä, joilla ei ole ammattitaitoa miltään alalta.

    Jos työtön ei kykene kilpailemaan työmarkkinoilla työvoimapulan vallitessa kieltä osaamattoman ja kouluttamattoman ulkomaalaisen kanssa, on vikaa joko työmarkkinoissa taikka työttömissä.

    Byrokratia, jolla työttömyyttä hoidetaan on toissijaista. Työttömän tarkoitus on mennä töihin, ei hoitaa työttömyyttään.
  2. Kuten aloittajan itsekin toteaa, hän on eksentrikko. Siinähän ei sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta työpaikoille halutaan yleensä ihmisiä, työntekijöitä, joiden kanssa mahdollisimman monen on helppo tulla toimeen. Eksentrisyys ei siis ole mikään etu työtä hakiessa ja harvassa työssä se auttaa työsuorituksessa minkään vertaa.
  3. No, kuulemani mukaan Bodycote Vantaalla maksaa TESsin mukaista palkkaa.
  4. Määräaikaiset työsuhteet ja niiden etsiminen ovat täysin kelpo selitys aukoille työhistoriassa. Selitystä ei silloin ole syytä salata työhön valitsijalta.
  5. Kuinka ihmisestä tulee pitkäaikaistyötön?

    Työtön lienee pitkäaikaistyötön, kun hän on ollut pari vuotta työttömänä? Mitä sen jälkeen, eläke ilman mitään vaatimuksia?

    Toisin sanoen, että Suomen kansalainen taikka täällä vakituisesti asuva olisi oikeutettu eläkkeeseen maleksittuaan työttömänä pari vuotta.

    Miksi ihmeessä kukaan menisi enää töihin?

    Mistä ihmeestä on lähtenyt käsitys, että veronmaksajien pitäisi elättää kaikki, jotka eivät viitsi tehdä edes itsensä eteen mitään?

    Jos joku on sairas, annettakoon hänelle hoito, jos joku rikollinen, annettakoon hänelle koppihoito, jos joku on laiska, annettakoon hänelle keppihoito.
  6. Jos se minusta olisi kiinni, tuet lakkaisivat tapauksessasi välittömästi.

    Onnea uudelle uralle terroristina.
  7. Varmasti on monia, jotka eivät pysty siivoustyötä tekemään. Kyseessä on kuitenkin vähintäänkin kohtalaisesti kuormittavasta fyysisestä työstä, jota ei esimerkiksi kipeän selän vuoksi voi tehdä. Samoin kipeät (nivelrikkoiset) polvet estävät pitkälti siivoustyön.

    Hyvin moni pystyy vaikkapa kotonaan pyyhkimään tiskipöydän kuivaksi taikka ottamaan pyykit koneesta ja laittamaan ne kuivumaan. Ammattimaisessa siivouksessa ei kuitenkaan pyyhkäistä yhtä pöytää taikka tyhjennetä pientä pesukonetta vartissa. Kyseessä on useassa tapauksessa koko päivän työ imuroimisineen, lattioiden ja tasojen pyyhkimisineen, roskien noukkimisineen ja vessojen kaikkien pintojen pesuineen. Työpäivän aikana kurotellaan, kyyristellään ja kyykitään moneen kertaan, eikä sellaista tehdä loppuun kuluneella ihmiskehon fysiikalla.
  8. Aloittaja on ilmeisesti tilanteessa, jossa on käyty työhaastattelut läpi ja tultu valituksi työhön, mutta sitä työtä ei halutakaan ottaa vastaan.

    Eiköhän olisi viisainta kohteliaasti lähettää vaikka sähköpostia, että vaikka onkin tullut jo valituksi työhön, ei siitä huolimatta koekaan, että työ sopii. Lisäksi pahoittelut valintaprosessin hukkaan menemisestä omalta kohdalta.
  9. Jos TE-toimiston virkailijoilla on kissan päivät työssään, kannattaisi varmaan jokaisen kynnelle kykenevän pyrkiä moisiin hommiin.
  10. Miksei voisi sanoa: "ei kiinnostanu duunari työt pienellä palkalla kun ne on niin nähty ja aiheutti vitutusta sekä stressiä."

    Tosin seuraava kysymys olisi, että minkä vuoksi duunarityöt eivät tällä kertaa aiheuttaisi vitutusta ja stressiä?

    Luonteva selitys voisi olla, että työolosuhteet saivat aikaan loppuunpalamisen. Voi vedota, että kaikki aika työelämän ulkopuolella tarvittiin palautumiseen äärimmäisen stressaavasta edellisen työpaikan tavasta johtaa ja jakaa töitä alaisille epätasa-arvoisesti. Lisäksi voi vedota, että vaikka näennäisesti ollaankin oltu työelämän ulkopuolella jonkin aikaa, ollaan sinä aikana osallistuttu vapaaehtoistyötoimintaa monissa järjestöissä, mutta ei niistä kuitenkaan uudeksi uraksi ollut. Pitkän alanvaihtoprosessoinnin jälkeen tultiin tulokseen, ettei oman alan töissä ole mitään vikaa ja nyt oltaisiin sitten täynnä työintoa ja täydessä työkunnossa.
  11. Kannattanee siinä tapauksessa hakea mäkkäriin töihin.
  12. No, julkisen puolen naisten, sen enempää kuin miestenkään ei tarvitse mennä töihin yksityiselle, koska he ovat jo töissä.
  13. Suomessa myös katoaa ihmisiä jäljettömiin vuosittain. Mistäpä sen tietää, etteivät ole vallan hukkaan joutuneet?
  14. Aukko työhistoriassa ei välttämättä ole mikään ongelma, mutta jos aukkoja on useita ja toistuen lyhkäisin välein, voi työnantaja alkaa epäilemään, ettei työnhakija ole valmis pitkäaikaiseen työsuhteeseen.

    Lisäksi voidaan epäillä, että työhakija on jollakin tavalla sairas, mitä ei tietenkään voi työnhakijalta itseltään kysyä.

    Jos työhön on useita yhtä päteviä hakijoita, harva kaiketi valitsee hakijan, jolla on useita pitkiä aukkoja työhistoriassaan, joista työnhakija ei halua tehdä selkoa.

    Ei ole mikään velvollisuus kertoa työhistoriastaan mitään, mutta sillä on tietysti merkitystä työhön valintaan.

    Monestikaan työnantajaa ei kiinnosta lukea pitkää työhistoriaa, jos luetellut työt eivät ole alaan millään tavalla liittyviä. Jos työ on kuitenkin luonteeltaan luottamusta vaativa, on vaikea muodostaa luottamusta työnhakijaan, joka ei ole valmis kertomaan omaa työhistoriaansa taikka selittämään siinä olevia aukkoja.
  15. Ja mitenkähän nekin rahat käytetään? Luultavasti annetaan jollekin "järjestölle", jonka nimessä lukee antti rasisti. Sen jälkeen ei sitten enää rahojen käytöstä mitään kyselläkään, koska nehän on annettu rasisminvastaiseen käyttöön.
  16. Farewellcome refugees.

    Onhan selvää, että jos seudulle tulee paljon ihmisiä paikasta, jossa on maantapa kivitellä niin ihmisiä, autoja kuin ikkunoitakin, ettei lähtömaantapa unohdu ihan hetkessä.

    Ihmisestä ei suinkaan tule ruotsalaista tapoineen, tavoitteineen eikä hapansilakan syönteineen vaikka olisi asunut maassa pitkäänkin. Aina sitä muutaman kiven muistaa heittää.
  17. Tapahtui niinä päivinä, kun oli työvoimatoimistoja ja työttömät määrättiin tapaamaan työvoimavirkailijaa säännöllisin määräajoin työnhaun uudistamiseksi ja tukien maksamisen jatkamiseksi.

    Työtön kutsuttiin nimi huutamalla työvoimatoimiston käytävältä virkailijan toimistohuoneeseen. Huone oli pieni koppero, mutta siinä oli ikkuna lohduttoman ikävän näköiselle hiekkakentälle harmaiden kerrostalojen kupeessa. Jos ikkunasta joku puu näkyi, olivat siitä lehdet karisseet jo aikapäiviä sitten. Rungot seisoivat oksat käppyrässä kuin sormet reumaattisilla kaupungin työntekijjöillä, jotka ikkunasta näkyvän kadun vieressä olivat tekevinään töitä.

    Virkailijan pöydän ääressä oli tuoli, joka ei suorastaan kutsunut istumaan, edes sen jälkeen kun virkailija käsillään elehti työtöntä siihen istumaan. Pöydällä oli tavanomaista toimistorekvisiittaa tietokoneen näppäimistöineen ja massiivisine putkinäyttöineen. Olipa pöydällä jokin valokuvakehystäkin muistuttava, mutta työtön ei sen taustaa katsomalla kyennyt sitä eikä sen tarkoitusta paremmin määrittelemään.

    "Aloitetaan perustiedoilla, kertoisitteko nimenne ja osoitteenne?"

    "Nimi on sama, jolla minut sisään huudettiin, ja osoite sama johon kutsu tähän tilaisuuteen tuli."

    "Jaahas, nenäkkyys ei nyt ole lainkaan tarpeen. Teidän asiaannehan tässä ajetaan."

    "Työttömäksi jäämisen syy?" Penäsi virkailija tapansa mukaisesti nenänvarttaan pitkin katsellen.

    "Työt loppuivat telakalla."

    "Näinhän te olette ennenkin vastanneet", virkailija äänteli tyytyväisenä. "Oletteko hakeneet uutta paikkaa telakoilta?"

    "Olen hakenut, mutta ei täällä oikein ole mitään."

    "Oletteko hakeneet mitään muuta työtä?"

    "Mitä muuta työtä minä osaisin tehdä?"

    "Olette velvoitettu hakemaan näin pitkän työttömyyden jälkeen mitä tahansa työtä. Mitä osaisitte tehdä telakkatöiden lisäksi?"

    "En minä oikein muuta osaa, pienestä pitäen siellä ollut."

    "Kai te nyt sentään jotain muutakin osaatte tehdä?"

    Työtön näytti epävarmalta, eikä saanut vastattua mitään.

    "Jokainen osaa tehdä jotain muutakin kuin vain päivätyönsä. Olisiko jotain mitä haluisitte tehdä, muuta kuin olla telakalla?"

    Työtön mietti hetken, häntä ärsytti virkailija kaikin mahdollisin tavoin, josta syystä hän vastasi kysymykseen: "Haluaisin työntää sormen perseeseen."

    "Seksityöläiset eivät varsinaisesti ole työvoimapalvelujen piirissä, mutta nykyään eroottisia tarjoilijoita haetaan ihan työvoimapalvelujenkin kautta. Katsotaan, jos teille löytyisi jotain."

    Hetken kestäneen tietokoneen näpyttelyn jälkeen virkailija sanoi: "Kuvauksella sormi-perseeseen löytyy useitakin paikkoja, alkaen urologista, gynekologista ja keinosiementäjästä, mutta niihin kaikkiin vaaditaan asianmukainen koulutus. Onkohan teillä mitään koulutusta sormen työntämisestä perseeseen?"

    "Ei minulla ole muuta kuin mitä toiset pojat koulun välitunnilla näyttivät ja opettivat."

    "Harrastuspohjalta siis, mutta ei se mitään, onhan sitä ennenkin ura harrastuksien pohjalta löytynyt."

    Virkailija jatkoi: "Jos tutkintoa ei vaadita, löytyy kuvauksella seuraavat työt: ravintola-apulainen, henkilökohtainen avustaja, järjestösihteeri, valokuvamalli, parturi-kampaaja vuokratuoliin sekä avustava työvoimavirkailija".

    "Avustava työvoimavirkailija, se kuulostaa hyvältä", virkkoi työtön, ja jatkoi: "Mutta miten sormen työntäminen perseeseen liittyy avustavan työvoimavirkailijan työhön?"

    Tähän virkailija vastasi, "Ei se muuten liitytäkään, ellet sitten tosissasi halua avustajakseni."
  18. Yhteiskunnan töistä huomattava osa tehdään ei-vakituisten työntekijöiden toimesta ja he tekevät niitä töitä huomionarvoisen pienellä palkalla vaikka ovatkin usein yli 23 vuotiaita.

    Missään yhteiskunnassa ei pitäisi olla mitään syytä maksaa kansalaisille joutenolosta ja kotona makaamisesta ilman mittavaa työhistoriaa ja ansaittua eläkettä, varsinkaan jos ovat parhaassa työiässä.
  19. Samaa sanovat kaikki yliopistoon päässeet Einarit.
  20. Stressinhallintaa voi opetella, yleensä siihen auttaa järjestelmällinen ote kaaokselta vaikuttaviin asioihin.

    Monesti stressiä aiheuttaa myös itseen kohdistuvien odotuksien ja todellisuudessa mahdollisten suoritusten välinen ero. Järjestelmällinen ote työtehtävien kaaoksellisuuteen ja niiden jaottelu kiireisiin ja vähemmän kiireisiin on yksi keino hallita kaaosta.

    Ylipäätään auttaa työtehtävien vaativan ajan kartoittaminen (kirjaaminen ylös) ja asiasta keskusteleminen esimiehen kanssa silloin, mikäli kertyviä töitä ei mitenkään yksi ihminen kykene vaadittavalla suoritustasolla tekemään. Tällöin on työnjohdon asia joko palkata lisää työntekijöitä taikka alentaa työnsuorittamisen laatuvaatimuksia.

    Jos puolestaan stressiä ei aiheuta niinkään työn kasautuminen kiireen vuoksi vaan työn aiheuttama henkinen kuormitus, voi stressitasoa laskea analysoimalla kuormitusta aiheuttavat tilanteet. Mikäli kuormitusta aiheuttaa vain jotkut työtehtävän osa-alueet taikka satunnaiset tilanteet, voidaan niistä keskustella yhdessä työnjohdon kanssa ja miettiä keinoja kuormituksen laskemiseen.

    Jos sen sijaan työtehtävä sellaisenaan, kaikkine osa-alueineen, aiheuttaa loputonta ja ikinä helpottumatonta stressiä, lienee toisen työn hakeminen, ja sen löydyttyä siihen vaihtaminen paras keino stressistä pääsemiseen. Toisille aloille voi myös kouluttautua.
    21. 28 / 262
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt