rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5403

  1. Mahtaako tähän olla kellään sanottavaa?
  2. Lain rikkominen hyvän asian puolesta, jaahas.

    Jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, että miksi lakia ylipäätään rikotaan. Jätetään pois sellainen syy, ettei tiennyt rikkoneensa lakia.

    Ensinnäkin lakeja rikotaan siksi, että niitä pidetään tarpeettomina taikka merkityksettöminä juuri siinä tilanteessa missä itse on. Kukapa ei olisi joskus kävellyt päin punaista taikka ylittänyt katua muualta kuin suojatietä kulkien, vaikka sellainen olisi ollut lähelläkin.

    Mitä tulee vakavampiin rikoksiin, kuten vahingontekoihin, varkauksiin pahoinpitelyihin ja henkirikoksiin, tehdään niitä usein pikaistuksissa ilman harkintaa, taikka äkillisestä päähänpistosta. Toki vakaviin rikoksiin syyllistytään myös harkittuina tekoina, jolloin niitä pidetään erityisen vakavina.

    Mikä näitä tekoja motivoi, on syy yleensä "henkilökohtainen tarve". Esimerkiksi joku sylkee sinua kasvoille ja sinä koet pakottavaa tarvetta upottaa nyrkkisi räkijän suupieleen. Kosto selittää monet vahingonteotkin, vaikka epäselväksi jää kenelle kostetaan ja mitä. Varkaudet tapahtuvat yleensä tarpeenseen, koska kukapa sitä liian päälle enää varastaisi.

    On myös syytä muistaa, että pakkotilassa taikka hätävarjelun vuoksi tehty teko saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkin, mutta tekijällä ei ole syyllisyyttä rikokseen. Hätävarjelu taikka pakkotila ovat siis anteeksiantoperusteita.

    Voitaisiin ajatella, että perimmäisinä motiivineina rikoksiin ovat epätoivottavat sielulliset tuntemukset kuten kateus, viha, ahneus, laiskuus jne. Rikoslaki ei kuitenkaan lähde jaottelemaan tuomittavia tekoja niiden tekijän kokemien motivoivien tuntemuksien mukaan. Tietynlaisen teonkuvauksen täyttävä teko on rikos ja siitä tuomitaan syyntakeinen ellei anteeksiantoperusteita teolle ole.

    Lähtökohtaisesti jokainen siis rikkoo lakia omasta mielestään hyvän asian puolesta. On erittäin vaikeaa määritellä universaaleja "hyviä" tarkoituksia, poislukien pakkotila ja hätävarjelu, jolloin tarkoituksellinen lain rikkominen olisi oikeusjärjestyksen loogisen rakenteen kannalta puolustettavaa.

    On olemassa kansalaistottelemattomuutta ja muuta aktivismia, jonka toteuttaminen rikkoo lakia. Miksi sitä pitäisi sen kummemmin puolustella kuin muutakaan rikollisuutta? Toisaalta voi vedota siihen, että aktivisti ei riko lakia itsekkäistä pyrkimyksistä vaan tehdäkseen yhteiskunnasta ja maailmasta paremman. Toisaalta, jos teko aiheuttaa haittaa ja vahinkoa jollekulle, välittääkö uhri altruistisestä motiivista. Uhria teko haittaa yhtä paljon, olipa teon tekijä missä uskomuksessa teon moraalisesta oikeutuksesta hyvänsä.
  3. Onkohan kukaan nainen murhannut miestään istumalla tämän naaman päällä?
  4. Melko laiskaa yrittämistä jos ei saa ihmisestä henkeä kirveelläkään, varsinkin jos käyttää hakkaamisen tunnin.
  5. Jos jollakulla on sukunimenä Valas, voisi mietyttää hänen sukunimensä ottaminen, jos etunimenä on hyvin yleinen Sini.

    Siinähän sitten olisi Sini Valas.
  6. En kutsuisi aloittajan tekemää rajausta periaatteeksi, vaan hänen omiksi preferensseikseen, mieltymyksikseen.

    Mieltymyksien ei tarvitse olla periaatteita, eivätkä ne sellaisia ole. On tietysti mahdollista valita taikka sallia itselleen mieltymyksiä omien periaatteidensa pohjalta. Periaatteet ovat siis henkilökohtaisiin arvoihin liittyviä seikkoja, joista ei missään tapauksessa poikkea, taikka haluta poiketa.

    En tiedä, mikä arvo rajoittaa seksuaalisen kanssakäymistä nimenomaan juuri kääpiöiden kanssa, mutta kaiketi sekin voi olla periaate.

    Itse näkisin yllä olevan periaatteen, ettei harrasta seksiä kääpiöiden kanssa, olevan laajempi ja erittäin yleinen mieltymys, ettei seksiä haluta minkään vammaisen, epämuodostuneen taikka havaittavalla tavalla perinnöllisesti sairaan kanssa.

    Se ei siis ole periaate, vaan mieltymys.

    On helpompaa luopua periaatteistaan kuin mieltymyksistään. Erityisesti, jos kyse on niinkin intiimistä asiasta kuin seksuaalisesta mielihyvästä.
  7. Tottakai voi olla rakkautta ilman seksiä, myös parisuhteessa. Toisaalta, mikäli parisuhteessa ei ikinä ole ollut seksiä missään muodossa, ei kyseessä ole parisuhde vaan lähinnä ystävyys.

    Tuttavuus muuttuu parisuhteeksi nimenomaan, kun siitä tulee intiimi. Parisuhde voi kuitenkin kasvaa ulos intiimiydestä ja muuttua muistuttamaan enemmän läheistä ystävyyttä ja kumppanuutta.

    Seksi on vain yksi parisuhteen kanssakäymismuodoista, vanhemmalla iällä sen merkitys vähenee.
  8. Minä en ole sinkku. Uskokaa tai olkaa uskomatta.
  9. Näin pikkujouluaikaan tuli mieleen.


    Ei anna Sanna panna paljaalla, ellet ensin koita kintaalla.

    Missä huvi, siellä kumi.

    Ei huvia ilman kumia.

    Ilta Jaffalla, yö peffalla.

    Ei kiimaa ilman viinaa.

    Torvi lorvi, akka petti, jätti.

    Syvä huokaisu, pitkä imaisu haudan aukaisi.

    Huikka pitkä, elämä lyhyt.

    Tonnin sonni, huoran onni.

    Maljat ylös, housut alas.

    Viinaa pullosta, senkka nenästä.

    Kaljat pussissa, humala nousussa, mutta kuset jo housussa.

    Halpa nainen, kalliit taudit. Kallis nainen, halpamainen.

    Yksi nainen yksinäinen, moni nainen moninainen.
  10. Jos ihan rehellisiä ollaan, Johanneksen arkirutiinit eivät juuri poikkea siitä mitä jollakulla julkisen sektorin paremmissa hommissa oleva työkseen tekee. Sillä erotuksella tietysti, ettei Johannekselle makseta palkkaa kokouksissa istumisista, tunnekeskusteluista, tapaamisista eikä viihteellisistä aktiviteeteista.
  11. Oikea tapa kaatua on:

    Kävellä rämeessä makaavien miesten ohitse ja sanoa heille ensin, että: "No niin pojjaat. Eiköhän mennä tämän suon yli niin että heilahtaa". Tämän tultua sanotuksi on välittömästi jatkettava huutamalla: "Hakkaa päälle Suomen poika", jonka jälkeen kaatuminen tulee melkein itsestään.
  12. Selkeintä on ottaa pari todistajaa seuraamaan aktia vierestä ja esittämään heti kun heistä vaikuttaa aiheelliselta kysymys, että vieläkö aktiin ollaan suostuvaisia. Lähisukulaiset eivät ole todistajina kaikkein uskottavimpia, joten kannattaa kutsua naapurit mieluummin.
  13. Luonnollisesti käsinkirjoittamalla tehdyt lisäykset on tehty sen jälkeen kun testamentti on kirjoitettu koneella taikka tulostettu. Mikäli joku vetoaa testamentin pätemättömyyteen siltä osin, kuin siihen on tehty käsin kirjoitettuja lisäyksiä, voidaan pätemättömyysväitteeseen vastata, että "tietääkseni testamenttia on korjattu sen laatimisen jälkeen, mutta se tehtiin ennen allekirjoittamista ja todistamista". Onko esittää näyttöä, että korjaukset on tehty allekirjoittamisen jälkeen?

    Jää tuomioistuimen kokonaisharkinnan varaan, kumman puolen argumentit ovat paremmin toteennäytettyjä taikka tapauskohtaisesti ja yleisen elämän kokemuksen mukaan todenpitävämpiä.
  14. Pyörittelen mieluummin sanoja ja filosofoin omaehtoisesti kuin tutustun "alan" tietoon, mitä se tieto sitten onkaan.
  15. Saattaa olla monen mielestä erikoista, että satojen tuhansien omistajana pitää muutaman satasen asiakirjaa niin arvokkaana, ettei halua teettää sitä uudelleen joka kerta muuttaa mieltään. Tästä syystä testamentti saatetaan kirjoituttaa, mutta se jätetään allekirjoittamatta ja todistamatta, kunnes testaattori on omasta mieletään täysin varma viimeisestä tahdostaan. Lopulta, jos testamentti ylipäätään allekirjoitetaan, saattaa siinä monenlaista korjausta ja yliviivausta.

    Nykyään tilanne on erilainen, koska printterit kirjoittavat musteen ja sähkön hinnalla mitä ikinä haluaa, mutta aikoinaan pitkähkön testamentin kirjoittaminen koneella puhtaaksi vei aikaa.

    Palatakseni asiaan, saattavat yliviivaukset ja korjaukset olla tehtynä testamenttiin ennen sen allekirjoittamista. Jos väittää yliviivauksiin ja korjauksiin vedoten testamentin olevan niiden osalta pätemätön, tulee ainakin vasta-argumentina varautua todistamaan, että yliviivaukset ja korjaukset on tehty allekirjoittamisen ja todistamisen jälkeen.

    Testamentin todistajat todistavat ainoastaan allekirjoituksen paikkansapitävyyden, eivät testamentin sisältöä. Sinänsä testamentin sisällöstä voi todistaa (tai antaa todistuslausuman) kuka tahansa, joka on tietoinen sen sisällöstä ja testaattorin tahdosta siihen liittyen.
  16. Omat kokemukseni työhakemusten täyttämisestä ovat muutaman vuoden takaa, mutta muistan tehneeni niitä kymmenittäin, kunnes pääsin ensimmäiseen haastetteluun. Sain työn, ja halusinkin sitä. Työ ei osoittautunut mielekkääksi ja jatkoin työhakemusten lähettelyä vaikka työssä olinkin. Lopulta, vähintäänkin satojen hakemusten jälkeen pääsin neljään haastatteluun, joista yksi oli itsevideoitu nöyryytys, toinen videon välityksellä tehty kohtelias toteamus, etten ole heidän hakemansa henkilö, kolmas oli oikea haastattelu, jonka lopputuloksena minut todettiin liian päteväksi, mutta neljäs haastattelu kantoi viimein hedelmää.

    Lähetetty hakemus ei siis ole vielä kutsu haastatteluun, eikä kutsu haastatteluun tarkoita, että haalarit pitäisi pukea päälle.
  17. Luonnollisesti, jos jokin asia ei sovi yhdelle, tulee koko asia kieltää.
  18. Työvoimatoimistosta lähetetty lappu ei siis ollut typerä eikä edes aiheeton. Sen enempää työvoimatoimisto (lapun lähettäjänä) kuin tuen saajakaan ei ollut tehnyt virhettä vaan virhe on ollut tietoverkon taikka ohjelmien toiminnassa.

    Toki lähestymistapa voisi olla käytännöllisempi, jolloin mahdolliset virheet verkon ja ohjelmistojen toiminnassa otettaisiin huomioon, ennen kuin tuet pelkälllä ilmoituksella evätään.
  19. Sanna maksaa velat velalla. Suotta kansalainen mitään tienaa, valtion kassa on pohjaton ja tarkoitettu kynnelle kykenemättömien kulutusjuhlan rahoittamiseen.
  20. Mutta ainahan voimme sitten uhriutua globaalissa mediassa tai ainakin paikallisuutisissa, että täysin syyttä hyökätty meitä vastaan ja tuhottu koko infra tunnissa, vauvat itkevät nälkäisenä ja kaikkea joutuu jonottamaan, jopa luxusta.
    21. 48 / 271
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt