Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5403

  1. Lain rikkominen hyvän asian puolesta, jaahas.

    Jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, että miksi lakia ylipäätään rikotaan. Jätetään pois sellainen syy, ettei tiennyt rikkoneensa lakia.

    Ensinnäkin lakeja rikotaan siksi, että niitä pidetään tarpeettomina taikka merkityksettöminä juuri siinä tilanteessa missä itse on. Kukapa ei olisi joskus kävellyt päin punaista taikka ylittänyt katua muualta kuin suojatietä kulkien, vaikka sellainen olisi ollut lähelläkin.

    Mitä tulee vakavampiin rikoksiin, kuten vahingontekoihin, varkauksiin pahoinpitelyihin ja henkirikoksiin, tehdään niitä usein pikaistuksissa ilman harkintaa, taikka äkillisestä päähänpistosta. Toki vakaviin rikoksiin syyllistytään myös harkittuina tekoina, jolloin niitä pidetään erityisen vakavina.

    Mikä näitä tekoja motivoi, on syy yleensä "henkilökohtainen tarve". Esimerkiksi joku sylkee sinua kasvoille ja sinä koet pakottavaa tarvetta upottaa nyrkkisi räkijän suupieleen. Kosto selittää monet vahingonteotkin, vaikka epäselväksi jää kenelle kostetaan ja mitä. Varkaudet tapahtuvat yleensä tarpeenseen, koska kukapa sitä liian päälle enää varastaisi.

    On myös syytä muistaa, että pakkotilassa taikka hätävarjelun vuoksi tehty teko saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkin, mutta tekijällä ei ole syyllisyyttä rikokseen. Hätävarjelu taikka pakkotila ovat siis anteeksiantoperusteita.

    Voitaisiin ajatella, että perimmäisinä motiivineina rikoksiin ovat epätoivottavat sielulliset tuntemukset kuten kateus, viha, ahneus, laiskuus jne. Rikoslaki ei kuitenkaan lähde jaottelemaan tuomittavia tekoja niiden tekijän kokemien motivoivien tuntemuksien mukaan. Tietynlaisen teonkuvauksen täyttävä teko on rikos ja siitä tuomitaan syyntakeinen ellei anteeksiantoperusteita teolle ole.

    Lähtökohtaisesti jokainen siis rikkoo lakia omasta mielestään hyvän asian puolesta. On erittäin vaikeaa määritellä universaaleja "hyviä" tarkoituksia, poislukien pakkotila ja hätävarjelu, jolloin tarkoituksellinen lain rikkominen olisi oikeusjärjestyksen loogisen rakenteen kannalta puolustettavaa.

    On olemassa kansalaistottelemattomuutta ja muuta aktivismia, jonka toteuttaminen rikkoo lakia. Miksi sitä pitäisi sen kummemmin puolustella kuin muutakaan rikollisuutta? Toisaalta voi vedota siihen, että aktivisti ei riko lakia itsekkäistä pyrkimyksistä vaan tehdäkseen yhteiskunnasta ja maailmasta paremman. Toisaalta, jos teko aiheuttaa haittaa ja vahinkoa jollekulle, välittääkö uhri altruistisestä motiivista. Uhria teko haittaa yhtä paljon, olipa teon tekijä missä uskomuksessa teon moraalisesta oikeutuksesta hyvänsä.