Lain rikkominen hyvän asian puolesta

Kansainvälisen ympäristöjärjestön Greenpeacen edustajat rikkovat, ainakin omasta mielestään lakia hyvän asianpuolesta.
Tällaisesta seuraa aina rangaistus, joka saattaa kolahtaa joskus myöhemmin pahastikin omaan nilkkaan, vaikka rangaistus tekohetkellä olisi hyvinkin mitätön. Esimerkiksi jokainen rikkomus näkyy poliisin arkistorekisterissä 50 vuotta.

Jos murtovaras tulee yöllä kotiisi ja uhkaa sinun ja läheistesi henkeä ja terveyttä niin puolustatko läheisiäsi ja omaisuuttasi, vai oletko hyvin varovainen sen suhteen mitä toimenpiteitä Suomen murtovaras-ystävällinen laki sinulle sallii?

Voit valita haluatko olla raudoissa vai laudoissa. Voit joutua oikeuteen yhden tuomittavaksi syytettynä esim. hätävarjeluksen liioittelusta. Toisaalta voit joutua lautaiseen arkkuun kuuden ihmisen maan poveen kannettavaksi.

Parempi yhden tuomittavana kuin kuuden kannettavana!

Meilläkin on tämä koulussa, mutta paneelikeskusteluna.. En keksi alkupuheenvuoroa, jossa siis esitellään aihetta, muttei paljasteta kumpaa mieltä asiasta on. Auttakaa?!

saan huutaa hyvän puolesta vittu saatana että vituttaa ja haistakaa persereikääni ja kyrpääni esinahkani alta rajukin teksti voi olla hyväksyttävää jos törkeä kommentti voi ajaa hyvää asiaa moni voi vaan ihmetellä että miten törkeät viestit voisi koskaan liittyä mihinkään hyvään

Lain rikkominen hyvän asian puolesta, jaahas.

Jos lähdettäisiin liikkeelle siitä, että miksi lakia ylipäätään rikotaan. Jätetään pois sellainen syy, ettei tiennyt rikkoneensa lakia.

Ensinnäkin lakeja rikotaan siksi, että niitä pidetään tarpeettomina taikka merkityksettöminä juuri siinä tilanteessa missä itse on. Kukapa ei olisi joskus kävellyt päin punaista taikka ylittänyt katua muualta kuin suojatietä kulkien, vaikka sellainen olisi ollut lähelläkin.

Mitä tulee vakavampiin rikoksiin, kuten vahingontekoihin, varkauksiin pahoinpitelyihin ja henkirikoksiin, tehdään niitä usein pikaistuksissa ilman harkintaa, taikka äkillisestä päähänpistosta. Toki vakaviin rikoksiin syyllistytään myös harkittuina tekoina, jolloin niitä pidetään erityisen vakavina.

Mikä näitä tekoja motivoi, on syy yleensä "henkilökohtainen tarve". Esimerkiksi joku sylkee sinua kasvoille ja sinä koet pakottavaa tarvetta upottaa nyrkkisi räkijän suupieleen. Kosto selittää monet vahingonteotkin, vaikka epäselväksi jää kenelle kostetaan ja mitä. Varkaudet tapahtuvat yleensä tarpeenseen, koska kukapa sitä liian päälle enää varastaisi.

On myös syytä muistaa, että pakkotilassa taikka hätävarjelun vuoksi tehty teko saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkin, mutta tekijällä ei ole syyllisyyttä rikokseen. Hätävarjelu taikka pakkotila ovat siis anteeksiantoperusteita.

Voitaisiin ajatella, että perimmäisinä motiivineina rikoksiin ovat epätoivottavat sielulliset tuntemukset kuten kateus, viha, ahneus, laiskuus jne. Rikoslaki ei kuitenkaan lähde jaottelemaan tuomittavia tekoja niiden tekijän kokemien motivoivien tuntemuksien mukaan. Tietynlaisen teonkuvauksen täyttävä teko on rikos ja siitä tuomitaan syyntakeinen ellei anteeksiantoperusteita teolle ole.

Lähtökohtaisesti jokainen siis rikkoo lakia omasta mielestään hyvän asian puolesta. On erittäin vaikeaa määritellä universaaleja "hyviä" tarkoituksia, poislukien pakkotila ja hätävarjelu, jolloin tarkoituksellinen lain rikkominen olisi oikeusjärjestyksen loogisen rakenteen kannalta puolustettavaa.

On olemassa kansalaistottelemattomuutta ja muuta aktivismia, jonka toteuttaminen rikkoo lakia. Miksi sitä pitäisi sen kummemmin puolustella kuin muutakaan rikollisuutta? Toisaalta voi vedota siihen, että aktivisti ei riko lakia itsekkäistä pyrkimyksistä vaan tehdäkseen yhteiskunnasta ja maailmasta paremman. Toisaalta, jos teko aiheuttaa haittaa ja vahinkoa jollekulle, välittääkö uhri altruistisestä motiivista. Uhria teko haittaa yhtä paljon, olipa teon tekijä missä uskomuksessa teon moraalisesta oikeutuksesta hyvänsä.

Kannattaa huomioida, että se mikä on jonkun mielestä hyvä asia voi toisen mielestä olla paha. Näin varsinkin, kun idologia määrittää hyvän ja pahan.

Jos sallitaan entisen sisäministerin jossain herätyspäivillä lausuma ajatus, että kristitty voi rikkoa lakia, jos se on hänen uskoaan vastaan, niin mitä siitä seuraa?
Koskeeko sama islaminuskoisia tai hinduja? Entä luontoanarkisteja? Mormoonit ovat olleet moniavioinen uskonto. Pitäisikö se sallia? Entä lapsivaimot?

Laki määrittelee, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos omatunto sanoo muuta ja sen takia rikkoo lakia, on velvollinen hyväksymään myös lain määräämät sanktiot.

Mantilahan on olemassa ja muutenkin päällä on luulotautien epidemiaa.

Vanha aloitus, mutta aina ajankohtainen. Jos laki on moraaliton, kansalaisen velvollisuus on toimia moraalisesti. Ja kärsiä rikollisen hallinnon määräämä rangaistus suoraselkäisesti. Vuosisatoja katolinen kirkko kidutti ja tappoi kymmeniä miljoonia uskovia kristittyjä. Silloin olisi ollut hyvä työ olla ilmiantamatta naapuria, joka kieltäytyi pakanakirkon dogmeista ja riiteistä.