rytmimunat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

138

Kommenttia

5590

  1. Koiran rekisteröinnin yhteydessä siltä otetaan DNA-näyte. Näytteen perusteella jokaisen kadulta löytyneen koirankakkakikkareen jättäjä pystytään yksilöimään ja omistaja selvittämään ja sakottamaan.
  2. Työttömyyskorvausta saadaksesi et voi olla päätoiminen opiskelija.

    Ilmoitat koululle olevasi keskeyttänyt/poissaoleva, saat keskeyttämistodistuksen. Sitten ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi ja esität keskeyttämistodistuksen virkailijalle. Sen jälkeen voit hakea työttömyyskorvausta.

    Karenssi tullee.
  3. Riippuu siitä, mikä on koulutuksen painopistealue. Opettamisen tarkoituksena ei millään alalla varmastikaan ole viedä opiskelijalta omaa ajattelukykyä, mutta jokseenkin joka alalla ajattelua muokataan.

    On aloja, joilla oppiminen osoitetaan kirjallisilla tenteillä ja opinnäytetöillä, joiden tarkoituksena ei ole mitata opiskelijan kielellisiä kykyjä, vaan hänen kykyään omaksua opinkappaleita ja niihin liittyvää logiikkaa ja "mekaniikkaa".

    Kuten aloittaja totesi, saattaa yliopistosta valmistuneen tekstissä lähdeviittaukset olla oikein, mutta sisältö puuttuu.

    Yliopistokoulutuksessa painottuu erityisesti tekstin muodollisuus viitteineen kaikkineen. Tämä on luonnollista, sillä jos jollakulla sattuu joku oma ajatus olemaan, ja hän haluaa sen tuoda esiin, on se ensin perusteltava kaikella edeltävällä aihetta koskevalla tutkimuksella, johon kirjoittaja antaa oman lisänsä. Monesti tämä oma lisä on melko vaatimatonta, eikä varsinkaan maisterikoulutuksessa pyritä millään tavalla kannustamaan varsinaisten "omien ajatusten" julkituomiseen. Poislukien tietysti opinnäytteeseen liittyvä "näkökulma".

    Yliopisto ei näin ollen kouluta kenestäkään omaperäistä ajattelijaa taikka ihmistä, joka tuo omaperäisen ajattelunsa kirjallisilla kyvyillään henkeäsalpaavasti esille.

    Sen sijaan yliopisto kouluttaa opiskelijat perustelemaan, vaikka joskus saattaakin olla epäselvää, että mitä ollaan perustelemassa, kun väitettäkään mistään ei olla esitetty.

    Perusteluissa vedotaan aina auktoriteettiin, joka saattaa vakuuttavimmassa tapauksessa olla luonnontieteellinen fakta, taikka toisessa päässä jonkun tieteilijän aikoinaan kirjoittama virke.

    Näin ollen koulutus yliopistossa ei anna valmiuksia tuottaa sisältöä mihinkään julkaisuun. Se antaa valmiuden ainoastaan perustella (vielä perustelemasta päästyäänkin) vastausta johonkin, mitä kukaan ei ole edes kysynyt.
  4. Miltähän rikollisesta mahtoi tuntua kun pian hänen jälkeensä tuli Stefanus. Vastavuoroisesti, miltähän Stefanuksesta tuntui, kun rikollinen oli jo paikalla hänen saapuessaan?

    "Ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäiseksi".
  5. Minusta kuulostaa, että olet jokseenkin aina tehnyt ja tavoitellut juuri mitä olet halunnut ja tulet tekemään sitä jatkossakin. Mitään syytä katkeruuteen ei ole.
  6. Mitä väliä sillä on jos joku tuijottaa? Keskity vain omaan treenaamiseesi äläkä katsele muiden katselua.

    Ikävä sanoa, mutta jos et kestä muiden katseita, kenties yleinen kuntosali ei ole sinua varten. Kuntoiluvälineitä voi ostaa myös kotiin ihan postimyynnistä.
  7. Aloittajan tuntipalkkaa jää noin 7 euroon bruttona taikka kuukausipalkka alle 1300 euron. Jos näin ei ole, kannattaa ensin tarkistaa, että ennakonpidätysprosentti on kohdallaan taikka että verokortti on ylipäätään toimitettu palkan laskijalle. Liiallinen ennakonpidätys maksetaan tietysti veronpalautuksina takaisin aikoinaan.

    Jos kyse on siitä, ettei palkka riitä elinkustannuksiin, pitää joko tinkiä elinkustannuksista taikka etsiä työ, josta maksetaan paremmin.

    Voisin sanoa, että hyvin monesta työstä maksetaan enemmän kuin 7 euroa tunti.

    On tietysti töitä, esim. monet myyntityöt, joissa palkka perustuu työssä saavutettuun tulokseen eli palkka on osittain taikka kokonaan provisiota. Yleensä provisio mitoitetaan jokseenkin avokätisesti, joten sillä tulee hyvin toimeen. Aloittelevat työntekijät eivät välttämättä kuitenkaan saa aikaiseksi sellaista tulosta kuin kokeneemmat, mutta vähitellen tuloksien ja sitä kautta provision määrän odotetaan paranevan.

    Selkein neuvo keskustelun avaajalle on, että hän voisi etsiä paremmin palkattua työtä. Jos hän asuu yksin, työtä voi etsiä myös toiselta paikkakunnalta.

    Jos jostain syystä paremmin palkkattua työtä ei ole aloittajalle saatavilla, täytyy elinkustannuksista tinkiä. Yleensä asuminen muodostaa suuren osan säännöllisistä kuluista. Onko mahdollista vaihtaa halvempaa taikka jakaa asunto jonkun kanssa?

    Tinkiä voi lisäksi vapaa-ajan menoista ja ryhtyä harrastamaan jotakin hyvin halpaa, esim. kirjastossa käyminen ei maksa paljon, jos sellainen on lähistöllä. Liikuntaharrastukseksi käy kävely, joskin kengät kuluvat, mutta niitäkin voi opetella korjaamaan halvalla.

    Seuraavaksi voi tinkiä sähköstä ja puhelin-/datakuluista. Hyödynnä päivänvalo, älä katso televisiota/internetiä huviksesi. Lue mieluummin kirjaa ja nuku pimeään vuorokauden aikaan.

    Työmatkakuluissa voi yrittää säästää, kulje jalan, polkien taikka hiihtäen vaikka matkaan menisi yli tunti suuntaansa. Onpahan vähemmän vapaa-ajan ongelmia.

    Ravinnosta voi säästää. Tarvittavat kalorit pitää tietysti saada. Jos työsi on fyysistä, tarvitset enemmän kaloreita, mutta tavallisesti 2000 Cal päivässä riittää. Sen saa päivittäin täyteen jokseenkin kohtuulliseen hintaan syömällä itse kypsennettyjä juureksia, itse tehtyä leipää ja ajoittain kaupasta ostetulla tarjouslihalla/kanalla/kalalla.

    Vitaminiinit saadaan marjoista, joita kannattaa kerätä sesonkina. Pakastaminen maksaa, joten kannattaa tarkkailla pakastimen sähkönkulutusta.

    Jos aloittajalla on pääsy taikka oikeus puutarhamaahan, parvekkeella, pihalla yms. voi siellä kasvattaa juureksia itse.

    Idea on, että ravinto ostetaan mahdollisimman halpoina raaka-aineina: jauhoina, juureksina, vihanneksina, lihana, kalana, joista itse valmistamalla tehdään ruokaa.

    Jokamiehen oikeuksiin kuuluu mato-ongella onkiminen, joten jos aloittajan asumispaikan lähistöllä on kalavesiä, voi niistä käydä onkimassa itselleen aterialisuketta perunoille ja muille juureksille ja vihanneksille.

    Pienelläkin palkalla tulee toimeen, kunhan elää sen mukaisesti.
  8. Maailmanlopun edellä varpuset katoavat, naakat lisääntyvät, isännät eivät löydä emäntiä ja naiset jäävät vanhoiksi piioiksi tahtomattaan.

    Varpusten katoamiseen emme juuri voi vaikuttaa, naakkoja voimme hävittää, mutta voimmeko ikinä korjata häiriötä pariutumismarkkinoilla?

    Ennen asiat toimivat niin varpusten, naakkojen, isäntien kuin emäntien kohdalla. Mikä muuttui ja meni pieleen?

    Nykyään (alkaen 1960-luvulta) oli jostain syystä tärkeää vapauttaa naiset. Naiset vapautettiin avioliitosta, synnyttämisestä ja kotitöistä. Niiden sijaan naisille annettiin vapaa seksi, ehkäisypilleri ja palkkatyö kodin ulkopuolella.

    Kun näistä vapauksista on nyt nautittu reilu puolivuosisataa, huomataan, että ikäluokat pienenevät pienenemistään, ehkäisypillerit aiheuttavat naisille terveyshaittoja eikä työ kodin ulkopuolella tyydytä, koska palkkaa ei aina saa mielensä mukaan.

    Naisilla on nyt vapaus. Vapaus saada sukupuolitauti, syöpä ehkäisypilleristä, abortti ei-toivottuun vahinkoon ja vapaus mennä töihin, josta saadulla palkalla maksaa yksinään kallista vuokraa. Naisilla on lisäksi vapaus huomata nelikymppisinä, ettei lasten saaminen olekaan mikään itsestään selvyys, ja jostain syystä niitä nyt sitten pitäisi siinä iässä saada.

    Yhteiskunta alkaa kotoa ja rakentuu perheistä. Kun yhteiskuntaideologia hylkää perheen, ei yhteiskuntaa oikeastaan olekaan. On vain yksilöitä tavoittelemassa omaa etuaan.

    Koska yhteiskunta on vapautettu perhe-käsityksestä, ei yksilöllä ole mitään estettä priorisoida seksuaalisen mielihyvän ja itseriittoisuuden tavoittelua muiden tavoitteiden ja toiveiden edelle.

    Palkkatyö (taikka tulot/avustukset ylipäätään) tuo taloudellisen vapauden valita juuri sellainen hetkellinen parittelukumppani, joka sattuu miellyttämään silmää. Kukapa haluaisi sitoutua loppuiäkseen johonkuhun ihan vain seksiä saadakseen.

    Vapaus on tietysti aina vapautta, mutta sillä on hintansa. Yhteiskunta murentuu ja heikentyy, koska hedonismi on loppujen lopuksi äärimmäisen heikko yhteiskunnallisten perinteiden ja jatkumoiden luoja. Kakkua ei voi syödä ja samalla säästää sitä, kuten amerikkalaiset sanovat.
  9. Autismi taikka asbergeri eivät estä opettamasta, varsinkaan jos autismi taikka asbergeri todetaan valmistumisen ja virkaan palkkaamisen jälkeen Soveltuvuuskokeet pitää miettiä uudelleen, jos opettajaksi päätyy ihmisiä jotka eivät lähtökohtaisestikaan sovi alalle.
  10. En tiedä minkä alan korkeakoulutettuja teille palkataan, mutta ainakin omilta aloiltani tiedän, ettei koulutus kattanut luovaa kirjoittamista. Korkeakoulutuksessa, kuten muussakin koulutuksessa pitkälti, kirjoitettu kieli on tapa välittää alan tietoa oppineemmilta oppimattomille. Se on myös keino osoittaa oman oppimisen määrä. Nämä lähtökohdat eivät juuri jätä tilaa kirjalliselle sooloilulle. Sellainen pikemminkin pyritään karsimaan opiskelijoilta pois, jotta osaisivat tiivistää olennaiset asiat tenttipaperiin.

    Kieli siis palvelee tiedon välittäjänä, ei ajattelun ruokkijana.
  11. Pojat ja miehet eivät enää osaa/uskalla puolustautua naisten hormonitoiminnan aiheuttamaa irrationaalista (hysteeristä) väkivaltaa vastaan.
  12. Aloitus kuuluisi sisältönsä puolesta oikeastaan Työ- ja opiskelu-palstalle, mutta voihan siihen vastata täälläkin.

    Opettaja ei demonstraatiossaan sinänsä syyllisty mihinkään rikokseen.

    Toisaalta, riippunee demonstraation yksityiskohtaisuudesta, että voidaanko sitä pitää valistuksena, vaiko käyttäohjeiden antamisena. Mikäli kyse olisi jälkimmäisestä, olisi opettajan toiminta eettisesti erittäin arveluttavaa ja saattaisi jopa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
  13. Voisi.
  14. Ikävä asia kaikinpuolin, ettet ole vielä saanut koulutustasi vastaavaa työtä.

    Tilastoissa yleensä mainitaan, että korkeakoulutetuista on työttöminä hyvin vähän, kun verrataan alemman koulutusasteen suorittaneisiin. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka korkeakoulutetuista onkin vähän varsinaisesti työttöminä, ei heistä läheskään kaikki ole koulutustaan vastaavassa työssä.

    Aikoinaan, kun yliopistoon mentiin lähinnä pääsykokeella, vaati pääsykokeen läpäiseminen yleensä vähintään pari epäonnistumista. Koska pääsykokeita oli/on vain kerran vuodessa, tuli yliopistoon pääsemisen kylkiäisenä vähintään pari vuotta työssä olemista jollakin alalla, joka ei vaatinut kummoista koulutusta. Harva siis vietti aikaansa työttömänä pääsykokeisiin lukien. Yliopistotutkinnon saaminen ei kuitenkaan ollut mikään tae koulutusta vastaavasta työpaikasta, varsinkaan jos ei jo opiskeluaikana ollut päässyt alan työharjoitteluihin.

    Kun työpaikkaa ei yliopistosta valmistumisen jälkeen läheskään aina löytynyt, palasi moni sille alalle ja siihen työpaikkaan, jossa oli ollut ennen yliopistoon pääsemistään. Toki mahdollisuudet kehittyä uralla olivat paremmat yliopistotutkinnon jälkeen kuin ennen sitä, mutta kaikki eivät silti päässeet "hanttihommista" eteenpäin, edes teknisillä aloilla.

    Nykyään yliopistoon pääsee "paperivalinnoilla" eikä pääseminen ole niin pääsykoekeskeinen. Tämä on helpottanut yliopistoon pääsemistä suoraan lukiosta, ilman että on tarvinnut tuskailla "hanttihommissa" pääsykokeisiin lukien.

    Ongelma tässä suoraan yliopistoon pääsemisessä on tietysti se, ettei valmistuneella ole aikaisempaa "hanttihommahistoriaa". Valmistunut saattaa siis olla hyvinkin kokematon työelämässä, ellei ole opiskeluaikanakaan päässyt taikka halunnut mennä alansa töihin taikka työharjoitteluun.

    Yliopistosta valmistuneen oman alan koulutusta vastaavat työt ovat yleensä jollain tavalla esimiestehtäviä taikka asiantuntijatehtäviä, jollaisiin ei mielellään palkata ketään kokematonta. Tästä syystä monikaan yliopistosta valmistunut ei välttämättä saa koulutustaan vastaavaa työtä vuosiin valmistumisen jälkeen. Alakohtaisia eroja tietysti on, joihin olisi tutustuttava ennen kuin opiskelun jollekin alalle aloittaa.
  15. Työnantajalla on luultavasti tarjolla yksi paikka, johon palkataan yksi ihminen. Miksi juuri sinut pitäisi palkata siihen työhön?
  16. Työttömyyskorvauksen määrä on verojen jälkeen noin 30 euroa per arkipäivä.

    Sillä summalla asunnoton ostaa helposti korillisen kaljaa päivittäin. Jos rapakalja tympäisee, saa Alkosta Leijona-viinaa litrahintaan 24,3 euroa.

    Rahaa jää siis vielä hieman ruokaankin, ei paljoa mutta kuitenkin.

    Ei alkoholistin tarvitse shamppanjaa ja konjakkia juoda. Alkoholistin ei myöskään tarvitse juoda itseään kaatokänniin jatkuvasti, eikä ylipäätään juoda 24h vuorokaudessa.

    Jos otetaan huomioon, ettei alkoholistin tarvitse olla asunnoton, eikä hänen tarvitse elää pelkällä perustyöttömyyskorvauksella. Tämä siksi, että toimeentulotukea maksetaan asumiskulujen jälkeen noin 500 euroa kuukaudessa.

    Työttömällä on siis varaa ryypätä. Kaikesta muusta hän silloin tietysti tinkii, mutta sellaista elämä on.
  17. Uudet asuinkerrostalot rakennetaan yleensä vasta sitten, kun tietty määrä asuntoja (osakkeita) on myyty. Jos valmistuneessa asuinkerrostalossa on vielä myymättömiä osakkeita, pyrkii yhtiö yleensä myymään asunnot, mutta vuokraaminenkin on mahdollista. Vuokraamiseen ei kuitenkaan helposti lähdetä, sillä vuokrattu asunto ei enää ole uusi asunto. Lisäksi vuokrattuna myydyn asunnon mukana tulee tietysti vuokralainen, josta syystä asunto ei ole heti ostajan käytettävissä. Asunnon vuokraaminen tuo luonnollisesti myös riskin, että vuokralainen vahingoittaa asuntoa tavalla, joka vaatii mittavan remontin, eikä vuokralaiselta saada jostain syystä perittyä vahingonkorvausta.

    Mitä tulee käytettyihin asuntoihin, on niidenkin kohdalla kyse omaisuuden hallinnoimisesta sekä taloudellisten intressien ja riskien hallinnasta. Asuntoa ei kannata vuokrata jos siihen on suunnittelemassa tasoa nostavaa remonttia. Parempitasoisen asunnon saa vuokrattua kannattavammalla vuokralla, eikä tarvitse vuokralaisen kanssa kiistellä vuokrankorotuksen kohtuullisuudesta. Asuntoa ei myöskään välttämättä kannata vuokrata, jos siitä saatava vuokratulo ei kata asunnosta koituvia kustannuksia. Tällöin asunto kannattaa yrittää myydä pois, taikka purkaa koko rakennus.

    Asunto taikka rakennus ei siis ole hyllyyn ostettu tuote, joka vain odottaa ostajaa taikka vuokralaista. Asunnot ja rakennukset vaativat jatkuvaa huolenpitoa, joista on jatkuvia kustannuksia. Ylläpitokustannuksesta johtuvaa taloudellista tappiota ei kuitenkaan kannata vähentää vuokraamalla asuntoa taikka rakennusta eteenpäin, jos odotettavissa ei missään vaiheessa ole kustannukset täysin kattavaa käyttäjää.

    On myös huomioitava asuntoon taikka rakennukseen sijoitettu pääoma. Jos pääomalle ei ole saatavissa tuottoa, ei rakennusta kannata rakentaa ollenkaan, vaan rahat kannattaa mieluummin laittaa pankkiin, jossa niille maksetaan lähes riskitön korko.
  18. Jos tupakointi asunto-osakeyhtiössä ärsyttää, eikä hallitus tee mitään asian korjaamiseksi, kannattaa asunto myydä taikka vuokrata joko mustalaisille taikka somaleille. Tuleepahan taloon sitten kunnolla ääntä ja tuoksua.
  19. Työkyky ei tietenkään mene vuodessa, mutta vähemmän kärjistetysti sanottuna jo vuoden työttömyyden jälkeen on mahdollisella työnantajalla epäilys työnhakijan täydestä työkyvystä. Riippuu tietysti paljon siitä, mitä työtön kertoo haastattelussa työttömyysaikana tehneensä.
  20. Lähdet varmaankin määrittelemään vapautta individualistisesta lähtökohdasta. Valinta on vapaa, kunhan ei aiheuta haittaa kenellekään.

    Yksilön vapaus ja yksilön välitön etu ei välttämättä ole yhteisön etu, olipa yhteisö minkä kokoinen tahansa.

    Toiminta, joka "ei aiheuta haittaa kenellekään" on huomattavasti hankalammin määriteltävää kun "kenellekään" laajennetaan koskemaan yhteisöä.

    Yksilöiden välinen toiminta ei välttämättä sellaisenaan aiheuta haittaa kahdelle, jotka ovat välittömän toiminnan osapuolia, mutta toiminta saattaa yleistyessään olla yhteisön kannalta haitallista ja johtaa vaikkapa yhteisön hajoamiseen ja sitä kautta olla haitaksi kaikille yhteisön jäsenille.

    Suuret yhteisöt tietysti kestävät jakaantumisen pienemmiksi, mutta monesti yhteisön jakaantuminen ei kuitenkaan tapahdu ilman vastakkainasettelua taikka suoranaista väkivaltaa. Kun pienellä yksilönvapauden ottamisella aiheutetaan tulevaisuudessa sota tulevien sukupolvien välillä, on harmiton teko silloin ollutkin harmillinen hyvin monelle.

    Yksilön vapauksien omavaltainen toteuttaminen ei välttämättä tietenkään aiheuta sotaa tulevaisuudessa, mutta vapauksien toteuttamisen yleistyminen saattaa muulla tavalla heikentää yhteisöä, jolloin se saattaa joutua toisen, vahvemman yhteisön määräysvallan alle. Tällöinkään yksilön vapauksien toteuttaminen ei ole aiheuttanut suoranaista haittaa kenellekään, vaikka juuri ne heikensivät yhteisön ja aikaansaivat yhteisön jäsenien joutumisen tulevaisuudessa toisen yhteisön orjiksi.

    Kukaan ei tietysti voi ennustaa tulevaisuutta ja sen tapahtumia. Kukaan ei myöskään voi pysäyttää kulttuurin ainaista joskin hidasta muuttumista. On siitä huolimatta väärin oikeuttaa omista yksilöllisistä tarpeista johtuva yhteisön tapojen vastainen käyttäytyminen perusteella, "ettei se aiheuta haittaa kenellekään". Muutoksen voi oikeuttaa esimerkiksi rationaalisella perusteella, jolla tapojen muutos tuo todennäköisesti hyötyä koko yhteisölle jollakin mitalla mitattuna tietyllä aikavälillä. Vapaus on kannatettavaa ja toivottavaa, mutta vapauden on oltava koko yhteisöä ajatellen rakentavaa.

    Vetoaminen siihen, ettei laiskuuttaan viitsi tehdä jotakin pitkällä aikavälillä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi koettua, ei ole rakentavaa vapautta. Rakentavaa vapautta ei myöskään ole sukupuolimoraalin rapauttaminen oman hedonistisen tarpeen vuoksi, ja sitä kautta avioliitto- ja perhekäsityksen rapauttaminen koko yhteiskunnassa.
    21. 53 / 280
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt