TheRat

Vapaa kuvaus

Aloituksia

33

Kommenttia

17734

  1. Ennen Wanhaan ilmanvaihto perustui takkaan / leivinuuniin. Talvella se olikin riittävää, eikä kosteusrasite juuri haitannut.

    Sitten tuli sisävessat, suihkut, sisäsaunat ja ongelmat. Onneksi eristekerrokset olivat sen verran ohuita, että seinä oli lämmin ulkoreunaan asti ja rakenteet useimmiten kuivuivat niin nopeasti, ettei homeongelmia tullut. Ainakaan ennne kuin lapset olivat teini-iässä ja suihkussa piti käydä joka päivä...

    Jos rakenteissa olisi ollut toimiva höyrysulku (ja paino sanalla toimiva), niin vastaavaa ongelmaa ei olisi tullut. Sisäpuolinen kosteus olisi pysynyt hivenen kauemmin korkeana - varsinkin kesäisin, mutta toisaalta korkeintaan sisäpinnoite olisi siitä kärsinyt. Helppo vaihtaa, jos tulee ongelmia. Vanhaan taloon vain on hyvin vaikea tehdä kunnollinen höyrysulku...

    Tärkeintä kosteusongelmien torjunnassa on estää kosteuden muhiminen rakenteissa. Siihen on olemassa kaksi tapaa: estää kosteuden kulkeutuminen sinne tai poistaa se mahdollisimman nopeasti. Vanhat rakennukset lähtivät hakemaan molempia (ei vettä sisällä, ohuet seinät), uusissa pyritään ehkäisemään ensimmäistä kahdella tavalla (toimiva ilmanvaihto + höyrysulkumuovit).

    Periaatteessa varmin ratkaisu olisi höyrysulkumuovi, ohut eristekerros, kunnon koneellinen ilmanvaihto ja ulkovessa.
  2. Vaikea on esittää kunnollisia lukuja. Voidaan esittää vain tietoa siitä missä ollaan ja arvauksia siitä missään oltaisiin ilman EU:ta.

    Sen nyt jokainen myöntää, että EU:n aikana hyvinvointi on parantanut tässä maassa enemmän kuin ehkä kertaakaan historian aikana. Olisiko se parantunut yhtä paljon ilman EU:ta? En usko, mutta eihän sitä voi tietää. Paljon toki riippuu omista päättäjistämme.
  3. Näinhän he ovat. Eihän Kruunu heidän kannaltaan surullinen valuutta olekaan, vaan meidän kannaltamme. Tekee kanssakäymisen ruotsalaisfirmojen kanssa hankalaksi ja kalliiksi.

    Tarkoitin siis, että varis1 -nimimerkin mainitsemat hyvät puolet ovat toki tosia, mutta eivät niin merkityksellisiä kuin muut hyödyt.
  4. Käsittääkseni nimimerkki "miem" ehdottikin, että lakia muutettaisiin.

    Johan nyt suurin osa kuskeista pyrkii ajamaan tikkarin mukaista nopeutta, riippumatta siitä, mikä on turvallista tai järkevää (lopuista suuri osa ajaa aina samaa nopeutta, maantiellä 90, taajamissa 60).

    En väitä että ehdotettu lakimuutos olisi hyvä idea. Tahallinen kiusanteko kyllä voitaisiin kieltää (taitaa olla jo kielletty, mutta sitä valvotaan vielä huonommin kuin nopeuksia).
  5. Niin, sitä kai kutsutaan kysynnän ja tarjonnan laiksi...

    Ostajien väheneminen keskimäärin laskee hintoja ja pidentää myyntiaikoja. Tai siis laskisi. Mutta kun edelleenkin tässä maassa on kovin vaikea pärjätä ilman asuntoa. Tulee talvella vilu. Siksi niitä ostajia aina on. Kyse on vain siitä, onko ostajia niille kalleimmille kohteille. Usein ei ole. Sitten niitä ei myydä.
  6. Yleensä joutuu reaalikorkoa maksamaan joo, mutta tässä on jo vuosia menty siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että reaalikorko on ollut miinuksella. Samalla kun tuhnut ovat odotelleet (edelleen) rommia...

    Mutta jos ihan tarkkoja ollaan, niin velallista kiinnostaa enemmän ansiotason kehitys suhteessa korkoihin. Matala inflaatio on sinänsä hyvä velalliselle, kun rahaa jää enemmän käytettäväksi lainanhoitoon. Ongelma on siinä, että palkankorotukset seuraavat yleensä jollain tasolla inflaatiota - tosin viiveellä.

    Toisaalta, yksittäisen henkilön palkkakertymää tutkittaessa, suurin osa korotuksista ei ole yleiskorotuksia, vaan esimerkiksi tehtävien vaihtoon liittyviä korotuksia. On toki niitä, jotka aloittavat kaupan kassalta ja lopettavat kaupan kassalta, mutta suurin osa ihmisistä lähtee opiskelijana/harjottelijana liikkeelle ja lopettaa asiantuntijana, päällikkönä, johtajana tai ainakin vanhempana virkamiehenä. Jopa siellä kaupan kassalla tulee ikälisiä niiden 0,2 prossan vuosikorotusten lisäksi.

    Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lainanhoitokulut pienenevät suhteessa palkkaan koko ajan, riippumatta siitä, miten korot elävät tai inflaatio laukkaa. Vain nopeus, jolla tätä tapahtuu, vaihtelee. Toki satunnaisia taantumia voi tulla (korko pomppaa 5%-yks ylöspäin muutamassa kuukaudessa), eivätkä tietenkään kaikki voi saavuttaa keskimääräistä urakehitystä.

    Mutta kyllä täytyy hehkuttaa tilannetta. Korko alle 0,5 prosentin kokonaiskorolla ja sijoituksista helposti 20% tuottoja viimeiset pari vuotta.
  7. Ei se niin äkkiä käänny huonommaksi, ettei niitä sijoituksia ehtisi purkaa. Ylimääräisiä lyhennyksiähän saa halutessaan tehdä ilman kuluja niin paljon kuin rahaa riittää (ellei ole ottanut jotain viiden vuoden kiinteää vastaan, kun pankki tarjosi niin "edullisesti").
  8. Sen verran olet oikeassa, että esimerkiksi minä käytän lyhennysvapaita (olen käyttänyt jo jonkin aikaa) ja käyn lomilla. Jopa ihan ulkomaanlomilla. Toki vain muutaman kerran vuodessa.

    Kävisin minä kyllä lomilla, vaikken lyhennysvapaita käyttäisikään. Mutta sitten olisi huomattavasti vähemmän rahaa sijoituksissa. Toisin sanoen, minun lyhennysvapaani päätyvät sijoituksiin. Ei tässä viitsi kulutuksesta pahemmin tinkiä.
  9. Sinä tässä pk-seutukeskeiseksi heittäydyit. Ei sillä ollut sinänsä muuta merkitystä, kuin että se toimi esimerkkinä siitä alueesta, jossa valvonnan olen havainnut merkittävästi vähentyneen.

    Olen saanut tähän mennessä kolme ylinopeussakkoa. Niistä yhden pakusta Helsingissä ja kaksi tutkapartiolta useamman sadan kilometrin päässä täältä. Vaikka ajotyyli on pysynyt suurin piirtein samanlaisena, on viimeksi oikea poliisi ylinopeudesta johtuen pysäyttänyt yli kymmenen vuotta sitten. Ei hirveän hyvä asia, noin yleisellä kannalla.

    Vaikka tietysti onkin kivaa, että nopeusrajoituksia ei enää valvota, niin ikävää tässä on se, että myöskään liikennettä vaarantavaa käyttäytymistä ei valvota.
  10. Lue tuolta: http://www.hs.fi/autot/a1371437346806

    Siis: 2-4 partiota on korvattu yhdellä miehellä. Mitenkäs tämä yksi mies nyt pysäyttää ylinopeutta ajavat? Ai, ei se pysäytäkään. Noh, onneksi se puhalluttaa ne sakotetta... Jaa, ei puhallutakaa. Mutta sentään se valvoo oikeasti vaarallisiakin asioita, eikä vain näprää läppäriltä kamerakuv... Jaa, näprää läppäriltä kamerakuvia.

    Siis: valvonta on vähentynyt, rikoksia ei edes pyritä estämään, ja 80% tuosta porukasta on saanut kenkää. Kiitettävää kehitystä.
  11. Rahalla ei tee mitään, vain niillä asioilla, joita rahalla saa, tekee jotakin. Yksi sellainen, jota rahalla saa, on mersu...

    Jos sinulla ei ole 5000 euroa varaa laittaa autoon, niin se on toki ikävää. Sinulle. Itse olen ostanut kalliimmalla volkkarin kuin mitä olen nykyisestä mersustani maksanut. Hyvä auto sekin oli, mutta taloudellisesti huono diili.
  12. Tuo tarkoittaa keskimääräistä tulojen nousua. Henkilöiden palkat tietysti ovat nousseet keskimäärin enemmän.
  13. Enemmän tai vähemmän.

    Toisaalta, se että jokin on ohjelmoitu, ei tarkoita että ohjelmointia oltaisiin tehty. Ohjelmoitumista voi tapahtua ilman ohjelmointia.
  14. Eiköhän tuo ihan mahdollista ole. Painoa toki tulee aika paljon, eli ihan kevyimmät pilarit eivät varmaan kelpaa, mutta eiköhän kantavuudet lasketa ennen rakentamisen aloittamista.

    Itse olen tuota ratkaisua miettinyt ja ongelma on lähinnä kylmäsillattomuuden varmistamisessa. Siis kun itse haluaisin eristeet ulkopuolelle, niin tuossa pitäisi eristää ontelolaatta alapuolelta... Mutta kaipa uretaaniliima eristeet muutaman vuosikymmenen kiinni pitäisi. Tai sitten mekaanisia kiinnikkeitä (en tykkää periaatteessa). :)
  15. Tehoa pitää olla sen verran vähän, että normiajossakin kaasua tulee käytettyä riittävästi (ei pääse moottori karstoittumaan). Tärkeämpää olisi riittävä vääntö alakierroksilta asti, ettei tarvitsisi turhaan hämmentää manuaalia ohituksiin lähdettäessä, jne. Tosin nyt on alla perinteinen automaatti, mikä aiheuttaa välillä jännittäviä hetkiä kun viive kaasun polkaisemisesta etenemisen alkuun on merkittävä (hakee vaihdetta)...

    Tehoa pitää olla sen verran, ettei herkästi jää kakkoseksi jos joku päättää yrittää estää ohitusta kiihdyttämällä. Kun oma auto painaa lastattuna pari tonnia, niin joku 150 heppaa riittää. Eihän sillä nopeista pikkuautoista mennä ohi, mutta ne voi tarvittaessa helposti kiilata ulos tieltä. Tärkeintä ettei suurin osa raskaasta kalustosta onnistu kiusaamaan.
  16. Kyllä yhdellä kiinteistöllä voi olla useitakin osoitteita. Vähän riippuen mitä osoitteella tarkoitetaan, mutta ainakin jokaisella rakennuksella voi olla omansa.

    Mitäköhän nuo osoitteet tuossa pysäköinnissä tarkoittavat? Onko joku P-merkki ja lisäkilpi: "kakkakuja 3-5", tms?
  17. Ei aja Rotta tojotalla... :)

    Videosta ilmeisesti puuttui se kohta, josta tuo tojokuski suuttui. Keskustelusta päätellen kuvaaja oli jättänyt väistämättä oikealta tulevaa. Onhan se hyvä, että tullaan noin kohteliaasti huomauttamaan, niin ehkä tämäkin henkilö oppii vähän liikennesääntöjä.

    Tosin yhtä oikealtatulevaa tuo väisti. Vaikea videosta sanoa, mutta näytti kyllä siltä, että siellä olisi ollut kolmio. Joku paikkaa tunteva voisi ehkä valaista?
  18. Onhan niitä muitakin hyviä puolia. Taloudellinen vakaus, ostovoiman positiivinen kehitys, ehkä jopa poliittinen turvallisuus. Hemmetisti hyviä puolia.

    Mutta nuo mitä mainitsit, kyllä taas havaitsi miten hankalaa oli käydä Ruotsissa, kun niillä on vielä se surullinen kruununsa käytössä. Pitää vaihtaa rahaa, kun ei edes kortti kelpaa kaikkialla, jne.
  19. Korkeat korot korreloivat kovan inflaation kanssa, joka korreloi kovien vuokrankorotusten (ja asuntojen hintojen nousun) kanssa. Toki pienellä viiveellä, mutta asuntokaupan luonteesta johtuen sillä ei juuri ole väliä.

    Kun korot ovat matalia, asuntojen arvo ei juuri nouse, mutta toisaalta velkainen omistusasuja pääsee erittäin halvalla. Vuokralla ei kannata kärvistellä.

    Kun korot ovat korkeita, vuokrat nousevat nopeasti, siinä missä asunnon arvokin. Toisaalta lainapääoma ei kasva, eli suhteellinen velka laskee vaikka senttiäkään ei laittaisi lyhennyksiin. Vuokralla ei kannata taaskaan asua.

    Omassa kannattaa siis melkeinpä aina asua. Vain siinä tilanteessa, että asuntojen hinnat laskevat merkittävästi (siis eurohinnat, eivät indeksit), kannattaa mahdollilsesti kärvistellä vuokralla vuosi tai pari. Näin on käynyt kerran viimeisten 50 vuoden aikana! Toki silloinkin tuo kannatti vain, jos pystyi löytämään sitten halvalla sen hyvän yksilön kun hinnat olivat laskeneet. Hintojen lasku kun aiheutti pientä tarjonnan supistumistakin... Toki tuolloin oli myös muista talouden tempuista johtuvia pakkotilanteita ihmisillä vähän enemmän.

    Jos olet ostanut asunnon vuoden 1993 jälkeen, et ole hävinnyt kertaakaan verrattuna vuokralla asumiseen. Jos ostit esimerkiksi 1989, olet hävinnyt parina ensimmäisenä vuonna hieman. Mutta toisaalta, sinulla on nyt jo velaton asunto, kun taas vuokralaisella on... Noh, kyllä kaikki tällä palstallla tietävät mitä vuokralaisella on.
  20. On toki. Voit ostaa asunnon Suomesta. Täällä ei ole kuplaa.

    Itse asiassa epäilen, että voi olla vaikea löytää maata, jossa kupla olisi. Siis asuntojen hinnoissa. Yhden sijoitusmuodon voisin kyllä nimetä, jossa on kupla, ollut jo vuosia. Saa nähdä, kauanko sen keinotekoinen kannattelu jatkuu (vinkkinä: Luki ehdotti siihen sijoittamista).
    21. 883 / 887
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt